Pääkaupunkiseudun asukkaiden asenteet ympäristömyönteisiä

Syksyllä 2022 toteutettiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen tutkimushanke, jossa tarkasteltiin kaupunkilaisten ympäristöasenteita. Kyselyssä kartoitettiin yleisiä ympäristöasenteita, kuten ilmastonmuutosta koskevia asenteita, näkemyksiä kaupunkikehityksestä ja liikennepolitiikan keinoista, ympäristökäyttäytymistä ja luonnossa liikkumista sekä arvioita lähiympäristön tilasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista ympäristöön. Edellisen kerran vastaava tutkimus toteutettiin Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2017. Uusimmasta tutkimuksesta käy ilmi, että tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnän tärkeydestä oli seudun asukkailla korkealla tasolla ja parantunut edellisestä tutkimuskerrasta.

Suurin osa asettaisi ympäristönsuojelun talouskasvun edelle – huoli ilmastonmuutoksesta kärjistynyt ahdistukseksi etenkin monilla nuorilla

Yleisesti ottaen vastaajien asenteet olivat varsin ympäristömyönteisiä. Kolme neljästä asettaisi ympäristönsuojelun etusijalle, vaikka talouskasvu jonkin verran kärsisi. Toisaalta enemmistö katsoi myös, että ympäristönsuojelu ja talouskasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti. Vastauksien perusteella pääkaupunkiseudun asukkailta löytyy myös uhrausvalmiutta: lähes 80 prosenttia vastasi olevansa valmis maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos ne suunnattaisiin vesien- tai luonnonsuojeluun ja noin 70 prosenttia, jos ne suunnattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Näiden asenteiden taustalla on väestön vahva huolestuneisuus etenkin globaaleista ympäristöongelmista. Vähintään 80 prosenttia kyselyvastaajista oli vähintään melko huolestunut ilmastonmuutoksesta, lajien sukupuutoista ja maailman metsien tuhoutumisesta.

Huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta seurauksineen on etenkin nuorissa ikäryhmissä kärjistynyt ilmastoahdistukseksi. Kyselyyn osallistuneista 46 prosenttia vastasi tuntevansa usein ahdistusta ilmastonmuutoksen vuoksi. Yleisintä ilmastoahdistus oli nuorilla naisilla (70 prosenttia täysin tai jokseenkin samaa mieltä) ja vähäisintä keski-ikäisillä naisilla ja miehillä (runsas kolmannes).

Joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen sekä autotekniikan kehitys nähdään liikenteen ympäristöongelmien ratkaisuina

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosiminen ympäristösyistä sai hyväksynnän suurelta enemmistöltä (lähes 80 prosenttia). Myös autotekniikan kehitystä pidettiin tärkeänä keinona ratkaista liikenteen ympäristöongelmia. Yleisesti kannatettiin myös verotuksen käyttöä ohjauskeinona, jotta vähäpäästöiset autot sekä pyöräily yleistyisivät.

Luottamus tekniikan kehitykseen ympäristöongelmien ratkaisijana oli jonkin verran heikentynyt viidessä vuodessa. Noin 40 prosenttia uskoi tekniikan ratkaisevan useimmat tämän päivän ympäristöongelmat, kun vuonna 2017 osuus oli 45 prosenttia. Myös usko autotekniikan kehityksen mahdollisuuksiin tässä asiassa oli jonkin verran heikentynyt.

Viheralueiden saavutettavuudelle ja laadulle kiitosta, ranta-alueille heikompi arvio

Tutkimuksen mukaan ulkoilu kodin lähellä olevilla luontoalueilla oli erittäin yleistä ja yleistynyt vuodesta 2017. Lähes kaikki vastaajat liikkuivat lähipuistoissa ja -luonnossa vähintään viikoittain ja 40 prosenttia jopa päivittäin. Myös läheiset vesistöt koettiin yleisesti tärkeinä vapaa-ajanvieton kannalta.
 
Asukkaiden arvioiden mukaan viheralueiden saavutettavuus ja laatu sekä ilmanlaatu olivat keskimäärin hyvällä kannalla kaikissa seudun kaupungeissa. Viheralueiden riittävyyden tiiviisti rakennetuilla alueilla ja ympäristön siisteyden arvioi noin puolet vähintään melko hyviksi. Päävastuun siististä ympäristöstä nähtiin selkeästi olevan asukkailla. Vain 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asukkaat eivät ole päävastuussa siististä ympäristöstä. Noin puolet uskoi, että omat valinnat merkitsevät ilmanlaadussa, sekä omassa altistumisessa ilmansaasteille että ilman saastuttamisessa, kun taas noin 30 prosenttia oli vastakkaista mieltä.

Heikoimman arvion saivat vesistöjen puhtaus ja ranta-alueiden laatu. Koko vastaajakunnasta 40 prosenttia katsoi voivansa vaikuttaa kaupunkinsa vesistöjen tilaan, kun taas lähes yhtä moni (37 prosenttia) vastasi kieltävästi.

Kasvisruuan suosiminen ja lentomatkailun välttäminen yleistyneet

Ympäristöystävällisten käyttäytymismuotojen yleisyys vaihteli. Hävikkiruuan minimointia ja energiaa säästävää pyykinpesua harjoittivat lähes kaikki vastaajat. Myös lämpimän veden säästäminen, sähköä säästävien laitteiden valitseminen ja pidättyvyys uuden tavaran hankinnassa olivat varsin yleisiä tapoja. Suurin muutos edelliseen tutkimukseen oli, että kasvisruuan suosiminen ja varsinkin lentomatkailun välttäminen ilmastosyistä olivat saaneet aiempaa enemmän kannatusta.

Ympäristöasenteet pääkaupunkiseudulla 2022 (Jukka Hirvonen)

Tiivistelmä

Lisätiedot:

Tutkija Jukka Hirvonen
Kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelu
jukka.s.hirvonen@hel.fi
Puh. 040 334 4782