Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt kääntyivät jälleen laskuun

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,0 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Tämä on 4,3 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät Kauniaisissa yhdeksän prosenttia, Espoossa viisi, Helsingissä kaksi ja Vantaalla yhden prosentin. Ilmastopäästöt laskivat pääkaupunkiseudulla yhteenlaskettuna 2,6 prosenttia. Ilmastopäästöissä palattiin vuoden 2015 tasolle.

Kivihiilen käyttö lisääntyi

Kaukolämmön polttoainevalinnoilla on suuri vaikutus koko pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. Espoon kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt laskivat, mutta muualla seudulla ne pysyivät ennallaan tai nousivat.

- Vuonna 2017 kaukolämmön osuus kokonaispäästöistä oli 45 prosenttia. Seudun kasvihuonekaasujen määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna. Erittäin runsaspäästöisen kivihiilen käyttö kuitenkin lisääntyi kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, vaikka kaupungit ovat juuri sitoutuneet entistä tiukempiin päästötavoitteisiin, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Muiden polttoaineiden osalta öljyn ja maakaasun käyttö kaukolämmön tuotannossa väheni. Lämpöpumppujen osuus lämmöntuotannossa jatkoi kasvuaan. Vantaalla sekajätteen käyttö kaukolämmön tuotannossa kasvoi 30 prosenttia.

Liikenne toiseksi suurin päästölähde

Liikenne on kaukolämmön jälkeen toiseksi suurin päästölähde pääkaupunkiseudulla. Sen osuus kokonaispäästöistä oli 28 prosenttia vuonna 2017. Vaikka liikennemäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, liikenteen ilmastopäästöt kuitenkin laskivat viisi prosenttia, koska liikennepolttoaineiden bio-osuus kasvoi.

- Lainsäädäntö ohjaa vahvasti liikenteen polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä laskuun pitkällä aikavälillä. Samanlaista ohjausta ei ole kivihiilen osalta, Inkinen sanoo.

Länsimetron testausvaiheen ja käyttöönoton myötä Espoossa raideliikenteen sähkönkulutus kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna. Yleisesti liikenteestä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt kuitenkin laskivat Espoossa kuten muissakin kaupungeissa.

Jätehuollossa kaatopaikan päästöt sekä jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt jatkoivat laskuaan. Sähkönkulutuksesta aiheutuvat ilmastopäästöt laskivat kaikissa kaupungeissa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuosilta 1990 ja 2000–2017 on saatavissa HSY:n kasvihuonekaasupäästöjen tietopalvelusta osoitteessa https://www.hsy.fi/paastot.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 – vertailu vuosiin 2016 ja 1990   Asukasta kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2017 pääkaupunkiseudulla 4,3 tonnia Helsingissä ja Espoossa 4,1 tonnia Vantaalla 4,9 tonnia Kauniaisissa 4,3 tonnia.  Vuonna 2017 päästöt laskivat asukasta kohti laskettuna vuoteen 2016 verrattuna kaikissa kaupungeissa 2–10 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna lähes 40 prosenttia.  Asukasta kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 1990 keskimäärin 6,9 tonnia. Vuoteen 1990 verrattuna kokonaispäästöt ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla 13 prosenttia Helsingissä vähennystä 24 prosenttia Kauniaisissa vähennystä 9 prosenttia Espoossa ja Vantaalla päästöt ovat edelleen jonkin verran suuremmat kuin vertailuvuonna 1990.  Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n hyväksymisen jälkeen (vuonna 2007) vähentyneet vuosittain keskimäärin lähes kolme prosenttia.

Lisätietoja:
• toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh. 045 635 7741, raimo.inkinen(at)hsy.fi
• tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, puh. 09 1561 2666, irma.karjalainen(at)hsy.fi
• https://www.hsy.fi/paastot
• Tulokset vuositaulukkoina voi ladata osoitteesta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Documents/Paakaupunkiseudun_KHK-paastot_1990_ja_2000-2016.xlsx.