HSY

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt kääntyivät jälleen laskuun

Jaa

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tekemien laskelmien mukaan vuonna 2017 kolme prosenttia edellisvuodesta. Päästöt vähenivät erityisesti liikenteen, jätteiden käsittelyn ja sähkön osalta. Energiankulutus ei muuttunut merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,0 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Tämä on 4,3 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät Kauniaisissa yhdeksän prosenttia, Espoossa viisi, Helsingissä kaksi ja Vantaalla yhden prosentin. Ilmastopäästöt laskivat pääkaupunkiseudulla yhteenlaskettuna 2,6 prosenttia. Ilmastopäästöissä palattiin vuoden 2015 tasolle.

Kivihiilen käyttö lisääntyi

Kaukolämmön polttoainevalinnoilla on suuri vaikutus koko pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen. Espoon kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt laskivat, mutta muualla seudulla ne pysyivät ennallaan tai nousivat.

- Vuonna 2017 kaukolämmön osuus kokonaispäästöistä oli 45 prosenttia. Seudun kasvihuonekaasujen määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna. Erittäin runsaspäästöisen kivihiilen käyttö kuitenkin lisääntyi kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, vaikka kaupungit ovat juuri sitoutuneet entistä tiukempiin päästötavoitteisiin, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Muiden polttoaineiden osalta öljyn ja maakaasun käyttö kaukolämmön tuotannossa väheni. Lämpöpumppujen osuus lämmöntuotannossa jatkoi kasvuaan. Vantaalla sekajätteen käyttö kaukolämmön tuotannossa kasvoi 30 prosenttia.

Liikenne toiseksi suurin päästölähde

Liikenne on kaukolämmön jälkeen toiseksi suurin päästölähde pääkaupunkiseudulla. Sen osuus kokonaispäästöistä oli 28 prosenttia vuonna 2017. Vaikka liikennemäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, liikenteen ilmastopäästöt kuitenkin laskivat viisi prosenttia, koska liikennepolttoaineiden bio-osuus kasvoi.

- Lainsäädäntö ohjaa vahvasti liikenteen polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä laskuun pitkällä aikavälillä. Samanlaista ohjausta ei ole kivihiilen osalta, Inkinen sanoo.

Länsimetron testausvaiheen ja käyttöönoton myötä Espoossa raideliikenteen sähkönkulutus kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna. Yleisesti liikenteestä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt kuitenkin laskivat Espoossa kuten muissakin kaupungeissa.

Jätehuollossa kaatopaikan päästöt sekä jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt jatkoivat laskuaan. Sähkönkulutuksesta aiheutuvat ilmastopäästöt laskivat kaikissa kaupungeissa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuosilta 1990 ja 2000–2017 on saatavissa HSY:n kasvihuonekaasupäästöjen tietopalvelusta osoitteessa https://www.hsy.fi/paastot.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 – vertailu vuosiin 2016 ja 1990  

  • Asukasta kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2017 pääkaupunkiseudulla 4,3 tonnia
    • Helsingissä ja Espoossa 4,1 tonnia
    • Vantaalla 4,9 tonnia
    • Kauniaisissa 4,3 tonnia. 
  • Vuonna 2017 päästöt laskivat asukasta kohti laskettuna vuoteen 2016 verrattuna kaikissa kaupungeissa 2–10 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna lähes 40 prosenttia. 
  • Asukasta kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 1990 keskimäärin 6,9 tonnia.
  • Vuoteen 1990 verrattuna kokonaispäästöt ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla 13 prosenttia
    • Helsingissä vähennystä 24 prosenttia
    • Kauniaisissa vähennystä 9 prosenttia
    • Espoossa ja Vantaalla päästöt ovat edelleen jonkin verran suuremmat kuin vertailuvuonna 1990. 
  • Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n hyväksymisen jälkeen (vuonna 2007) vähentyneet vuosittain keskimäärin lähes kolme prosenttia.

Lisätietoja:
• toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh. 045 635 7741, raimo.inkinen(at)hsy.fi
• tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, puh. 09 1561 2666, irma.karjalainen(at)hsy.fi
• https://www.hsy.fi/paastot
• Tulokset vuositaulukkoina voi ladata osoitteesta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Documents/Paakaupunkiseudun_KHK-paastot_1990_ja_2000-2016.xlsx.

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. HSY auttaa asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

HSY:n hallituksen kokous 17.8.201817.8.2018 11:43Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen päätökset 17.8.2018 Hallitus päätti muun muassa hyväksyä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelman vuosille 2018-2022 ja valita Pohjois-Espoon ja Kauniaisten sekajätteiden keräyksen ja kuljetuksen urakoitsijoiksi Lassila & Tikanoja Oyj:n sekä Remeo Oy:n. Hallitus päätti myös antaa lausunnon lakiluonnokseen jätelain muuttamisesta. Hallitus sai tiedoksi Blominmäen jätevedenpuhdistamohankkeen tilannekatsauksen 30.6.2018. HSY tiedottaa erillisellä tiedotteella lausunnosta luonnokseen jätelain muuttamisesta. Kokouksen pöytäkirja, jossa on lisää edellisistä sekä muut päätetyt asiat: http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsy01/kokous/TELIMET.HTM Ystävällisin terveisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä viestintäjohtaja Riitta-Liisa Hahtala puh. 040 593 6346 www.hsy.fi

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen kokous pidetään perjantaina 17.8.201814.8.2018 14:45Tiedote

Kokouksen esityslista on nähtävissä osoitteessa http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsy01/kokous/TELIMET.HTM Hallitus päättää muun muassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelman 2018-2022 hyväksymisestä ja sekajätteiden keräyksen ja kuljetuksen hankinnasta Pohjois-Espooseen ja Kauniaisiin. Hallitus päättää myös lausunnosta lakiluonnokseen jätelain muuttamisesta. Hallitus saa tiedoksi Blominmäen jätevedenpuhdistamohankkeen tilannekatsauksen 30.6.2018. Kokouksen pöytäkirja on nähtävissä em. osoitteessa perjantaina 17.8.2018. Ystävällisin terveisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä viestintäjohtaja Riitta-Liisa Hahtala puh. 040 593 6346 www.hsy.fi

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typenpoiston häiriö helpottumassa – typpi poistuu jo lähes 80-prosenttisesti6.8.2018 16:19Tiedote

HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa kaksi viikkoa jatkunut biologisen typenpoiston häiriö jatkuu yhä. Typenpoisto on kuitenkin saavuttamassa 80 % tason, joka on Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan mukainen vaatimus. Aktiivilieteprosessin nitrifikaatioaste ja sen myötä kokonaistypenpoisto palautuvat päivä päivältä. Normaalitilassa typenpoisto on yli 90 %, johon päästäneen tämän viikon aikana. Häiriötilanne käynnistyi maanantaina 23.7.2018 noin klo 03.00 ja sen selvittäminen aloitettiin välittömästi. Häiriön arvioidaan johtuvan tuntemattomasta teollisuuden kemikaalipäästöstä, joka on tappanut typenpoistosta vastaavia nitrifikaatiobakteereita. Prosessi toipuu sitä mukaa kun bakteerit lisääntyvät. Häiriöstä johtuen typpikuorma vesistöön kasvoi huomattavasti. Jätevedenpuhdistamon muu biologinen puhdistusprosessi toimii kuitenkin normaalisti, kuten myös kemiallinen fosforinpoisto. Muita vaikutuksia typpikuorman kasvun lisäksi ei arvioida olevan. Varsinaisen häiriötilanteen voi

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typenpoisto normalisoitumassa hiljalleen1.8.2018 16:12Tiedote

HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biologisen typenpoiston vakava häiriö jatkuu ja typenpoistoteho on edelleen merkittävästi tavallista heikompi. Aktiivilieteprosessin nitrifikaatioaste ja sen myötä kokonaistypenpoisto ovat kuitenkin elpymässä hiljalleen. Typenpoistoaste on tänään keskiviikkona 45 % ja se paranee päivä päivältä nitrifikaation elpyessä. Häiriön aikana typenpoistoaste oli matalimmillaan vain 20 %, kun se Viikinmäessä on normaalitilassa yli 90 %.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme