Suomesta tulee ensimmäinen Pohjoismaa, jossa on avoimuusrekisteri. FA:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula toivoo, että myös muut Pohjoismaat ottavat mallia Suomen avoimuudesta.  

”Suomi ei tarvitse lobbauksen avoimuusrekisteriä siksi, että lobbaus olisi meillä salakähmäistä kabinettipuuhastelua, vaan siksi, että siitä tulisi avoimempaa ja ymmärrettävämpää”, Yli-Huttula sanoo.

Lobbaus on tärkeä osa demokratiaa. Taitava päättäjä kuuntelee ennen päätöksentekoa eri intressi- ja asiantuntijatahoja. ”Laadukkaassa lainvalmistelussa on tunnistettava vaikutukset niihin ihmisiin ja toimialoihin, joihin säädös kohdistuu. Tämä taataan, kun lakien valmisteluun otetaan mukaan asiaan vihkiytyneitä asiantuntijoita ja tahoja.”

Suomalainen lobbarikenttä on laajalti antanut tukensa lobbauksen avoimuusrekisterille. Muutamat järjestöt kertovat jo nyt verkkosivuillaan lobbauksestaan. FA on jo useamman vuoden julkaissut lobbauksen avoimuustilinpäätöstä, jossa se kertoo, keitä päättäjiä sen asiantuntijat ovat lobanneet sekä Helsingissä että Brysselissä.

Uusi avoimuusrekisteriä koskeva sääntely kohdistuu päätoimista vaikuttamistoimintaa tai siihen liittyvää neuvontaa tekeviin tahoihin, kuten kansalaisjärjestöihin, yrityksiin, työmarkkinaosapuoliin ja eri toimialoja edustaviin etujärjestöihin sekä vaikuttajaviestintätoimistoihin. Ruohonjuuritason kansalaistoiminta jää rekisterin ulkopuolelle.

Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula oli lobbareita edustavan Edunvalvontafoorumin puheenjohtajana mukana valmistelemassa lakiesitystä oikeusministeriön asiantuntijaryhmässä.