Onnettomuustietoinstituutti

Päihtyneenä ajaminen tai ylinopeus voivat yli satakertaistaa kuolonkolarin riskin

Jaa

Vähäinenkin määrä alkoholia kuljettajan veressä lisää kuolemaan johtavan onnettomuuden riskiä merkitsevästi. Törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävillä kuskeilla riski on 900-kertainen verrattuna selvin päin ajaviin. Myös ikä on liikenteessä riski – sekä kuljettajan nuoruus että vanhuus kasvattavat kuolemaan johtavan onnettomuuden riskiä.

Riskit liikenteessä moninkertaistuvat nopeasti, kun kuljettaja on päihtynyt. Törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävillä kuskeilla on 900-kertainen riski aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus verrattuna selvin päin ajaviin. Kuva: Mostphotos.
Riskit liikenteessä moninkertaistuvat nopeasti, kun kuljettaja on päihtynyt. Törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävillä kuskeilla on 900-kertainen riski aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus verrattuna selvin päin ajaviin. Kuva: Mostphotos.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustatekijöitä Tampereen yliopistolla kartoittanut Arto Luoma käytti tutkimuksessaan Onnettomuustietoinstituutin (OTI) aineistoja vuosilta 2005–2014. Lisäksi hän hyödynsi avoimia aineistoja, kuten Traficomin ylläpitämää ajoneuvojen avointa dataa. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, millaiset riskitekijät ovat tilastollisesti merkitseviä. Luoma sai tutkimuksensa toteuttamiseksi OTIn myöntämän apurahan.

Törkeässä rattijuopumuksessa 900-kertainen riski kuolonkolariin

Tutkimuksen mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena ajavat jakautuvat kahteen ryhmään. Suurin osa (90 %) pyrkii pitämään alkoholin nauttimisen sallitun rajoissa, niin ettei rattijuopumuksen raja (0,5 ‰) ylity. Sen sijaan loput eivät vaikuta piittaavan lain antamista rajoista.

- Alkoholin käyttö pieninäkin määrinä nostaa onnettomuusriskiä. Alle 0,2 promillen pikkumaistissa ajaessa riski kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden aiheuttamiseen on noin 2,6-kertainen verrattuna selviin kuljettajiin, Arto Luoma sanoo.

Nautitun alkoholin määrän lisääntyminen nostaa onnettomuusriskiä rajusti: rattijuopumusrajan ylittävillä kuljettajilla kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttamisriski on noin 40-kertainen ja törkeillä rattijuopoilla noin 900-kertainen verrattuna selvin päin ajaviin. Rattijuopumusraja on 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen raja 1,2 promillea.

Iäkkäät kuljettajat ovat riski itselleen, nuoret vaarana myös muille

Kuljettajan nuoruus ja vanhuus kasvattavat merkittävästi onnettomuusriskiä suhteessa muihin ikäluokkiin. Riskit ovat kuitenkin erilaisia, sillä iäkkäät kuljettajat ovat riski ensisijaisesti itselleen, kun taas nuorten aiheuttamissa onnettomuuksissa kuolee useammin muitakin.

Sekä alle 20-vuotiailla että 80 vuotta täyttäneillä kuljettajilla on noin kymmenkertainen riski aiheuttaa kuolemaan johtava liikenneonnettomuus verrattuna 25–64-vuotiaisiin kuljettajiin, kun onnettomuuksien määrä suhteutetaan ajettuihin kilometreihin. 20–24-vuotiailla riski on noin kolme kertaa ja 75–79-vuotiailla noin viisi kertaa niin suuri kuin 25–64-vuotiaiden vertailuryhmässä.

- Vanhimmilla kuljettajilla riskien kasvaminen johtuu ainakin osittain vanhenemiseen liittyvästä aistien ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Lisäksi ikääntyneet kestävät heikommin rajuja onnettomuuksia fysiologisten ominaisuuksiensa vuoksi, ja heillä vakava onnettomuus johtaa muita ikäluokkia useammin kuolemaan, Luoma selittää.

Nuorten kuljettajien kohonnut riski johtuu erityisesti kokemattomuudesta, johon liittyy etenkin nuorten miesten kohdalla omien kykyjen yliarviointi, alkoholinkäyttö ja ylinopeus. Lisäksi nuoret ajavat keskimääräistä vanhempia ja kevytrakenteisempia autoja, jotka ovat vähemmän turvallisia.

Nuorilla on myös kohonnut riski aiheuttaa onnettomuus, jossa joku muu menehtyy. Tämä riski on erityisen korkea 17–19-vuotialla kuljettajilla, joilla riski on yli 20-kertainen verrattuna 25–64-vuotiaisiin. 80 vuotta täyttäneillä riski on noin kymmenkertainen 25–64-vuotiaisiin verrattuna.

Erilaiset riskit kymmen- ja satakertaistuvat nopeasti

Riskit liikenteessä moninkertaistuvat nopeasti, kun ylinopeus kasvaa tai kuljettaja on päihtynyt. Esimerkiksi 130 km/h nopeudella ajaminen 80 km/h alueella kasvattaa kuolonkolarin aiheuttamisen riskin satakertaiseksi verrattuna siihen, että ajaa enintään sallittua nopeutta. Jos veren alkoholipitoisuus on 0,4 ‰, riski aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus on noin kymmenkertainen verrattuna selvin päin ajavaan kuljettajaan.

Alla on esimerkinomaisesti esitetty tekijöitä, jotka kasvattavat kuolemaan johtaneen onnettomuuden riskin aiheuttamisen kymmenkertaiseksi ja satakertaiseksi verrattuna alimman riskin ryhmään. Vertailuryhminä ovat vuosina 2011–2014 käyttöönotetut autot ja kuljettajista 25–64-vuotiaat sekä selvin päin ja nopeusrajoitusten mukaan ajavat.

Riski on noin kymmenkertainen, jos

  • henkilö on alle 20-vuotias tai 80 vuotta täyttänyt,
  • veren alkoholipitoisuus on 0,4 ‰,
  • käytössä on vuosimallia 2000 oleva tai vanhempi henkilöauto,
  • ylinopeus on 25 km/h tiellä, jonka nopeusrajoitus on 80 km/h,
  • ylinopeus on 30 km/h tiellä, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h.

Riski kasvaa noin satakertaiseksi, jos

  • veren alkoholipitoisuus on 1,0 ‰,
  • ylinopeus on 50 km/h tiellä, jonka nopeusrajoitus on 80 km/h,
  • ylinopeus on 60 km/h tiellä, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h.

Arto Luoma tutki kuolemaan johtaneisiin liikenneonnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä erilaisin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkastellut onnettomuuksien taustalla vaikuttaneet riskitekijät olivat kuljettajan ikä, kuljettajan juopumus, ylinopeus sekä henkilöauton vuosimalli.

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistolla vakuutustieteen oppiaineessa ja se kattaa vuosien 2005–2014 kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet, joissa oli mukana henkilöauto. Pääasiallinen tutkimusaineisto on poimittu Onnettomuustietoinstituutin ylläpitämästä rekisteristä, johon tallennetaan numeeriset tiedot tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Traficomilta saatua valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoa vuosilta 2010-2011 ja avoimia aineistoja, kuten Traficomin ylläpitämää ajoneuvojen avointa dataa.

Tutustu tutkimukseen

Lisätietoja:

Arto Luoma, p. 050 344 7147, arto.luoma(@)tuni.fi

Onnettomuustietoinstituutti, Viestintä, p. 040 450 4700, viestinta(@)vakuutuskeskus.fi

Kuvat

Riskit liikenteessä moninkertaistuvat nopeasti, kun kuljettaja on päihtynyt. Törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävillä kuskeilla on 900-kertainen riski aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus verrattuna selvin päin ajaviin. Kuva: Mostphotos.
Riskit liikenteessä moninkertaistuvat nopeasti, kun kuljettaja on päihtynyt. Törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävillä kuskeilla on 900-kertainen riski aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus verrattuna selvin päin ajaviin. Kuva: Mostphotos.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Onnettomuustietoinstituutti
Onnettomuustietoinstituutti
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki

Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti

Miten liikenneturvallisuutta parannetaan järjestelmätasolla?29.6.2022 07:45:00 EEST | Blogi

Viime vuosina liikenteen turvallisuuskehitys liikennekuolemilla mitattuna on polkenut paikallaan. Tilanteen korjaamiseksi on keskeisissä ministeriöissä, eli liikenne- ja viestintäministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä sekä sisäministeriössä valmisteltu strategioita ja toimenpideohjelmia tuleville vuosille. Taustalla on uudelleen vahvistettu turvallisuusvisio kahdenkymmenen vuoden takaa: liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä.

Liikennekuolemat usean tekijän summa – moni niistä ratkeaisi peiliin katsomalla16.6.2022 07:44:20 EEST | Tiedote

Liikenneonnettomuudet ovat inhimillisiä tragedioita, ja niiden vähentäminen on liikenneturvallisuustyön iso, yhteinen tavoite. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tutkitaan tarkoin, ja kerätyn tiedon avulla pyritään ehkäisemään vastaavanlaisen onnettomuuden toistuminen. Ylikomisario Mika Peltola on toiminut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtajana Varsinais-Suomen lautakunnassa jo 20 vuotta. Hän korostaa jokaisen omaa vastuuta liikenteessä.

Vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi tarvitaan uutta tietoa31.5.2022 07:37:28 EEST | Tiedote

Suomessa on tavoitteena vähentää liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia. Kokonaiskuvaa liikenteessä vakavasti vammautuneista on kuitenkin vaikea muodostaa, sillä onnettomuustieto on hajallaan useilla eri toimijoilla. Puutteellisen tilastoinnin vuoksi liikenneturvallisuutta edistävän päätöksenteon tueksi ei ole ollut käytettävissä riittävästi tietoa. Onnettomuustietoinstituutti on kehittänyt uuden menetelmän vammautumisiin johtaneiden onnettomuuksien tutkintaan.

Tutkijalautakunnat selvittäneet jo 15 000 liikenneonnettomuuden taustat25.5.2022 07:30:00 EEST | Tiedote

Suomessa kuolee tieliikenteessä yli 200 ihmistä vuosittain. Onnettomuuksien syiden tunnistaminen auttaa ehkäisemään vastaavanlaisia turmia tulevaisuudessa, ja siksi jokainen tie- tai maastoliikenteessä tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuus tutkitaan tarkoin. Tutkinnasta vastaa moniammatillinen, alueellinen tutkijalautakunta, joita on eri puolella Suomea yhteensä 20. Tähän mennessä lautakunnat ovat tutkineet jo yli 15 000 kuolonkolaria. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme