Paikalliset kansalaisjärjestöt Ukrainassa toimittavat suomalaisten antaman avun sitä eniten tarvitseville – vaikeimmassa asemassa olevat vähemmistöt ovat kohdanneet syrjintää turvaa hakiessaan

“Diakonissalaitoksen hätäapukeräykseen on maaliskuun loppuun mennessä lahjoitettu yli 150 000 euroa, minkä lisäksi säätiö on itse lahjoittanut 100 000 euroa sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen”, kertoo Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström.
Diakonissalaitoksen pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Roma Women Fund Chiriclin paikallisverkosto on toimittanut avun perille eri puolille maata. “Paikallistoimijoiden kontaktien ja tietotaidon ansiosta hätäapua voidaan tarjota kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville. Nämä ihmiset eivät välttämättä itse osaa tai pysty hakeutumaan muun avun piiriin”, Holmström jatkaa.
Vaikeimmassa asemassa olevat tarvitsevat kohdennettua apua ja tietoa tilanteesta
“Maaliskuun loppuun mennessä Chiricli on toimittanut ruoka-apua ja juomavettä yli 20 000 ihmiselle eri puolilla Ukrainaa, myös Venäjän miehittämillä alueilla. Yli 800 sellaista henkilöä, jotka eivät ole itse pystyneet hakeutumaan turvaan, on evakuoitu”, kertoo Roma Women Fund Chiriclin projektikoordinaattori Yulian Kondur. “Reilu 200 naista on saanut hygieniatarvikkeita, lääkkeitä, lastenhoitotarvikkeita sekä huopia, makuupusseja ja vaatteita.”
Chiricli on myös tavoittanut yli 10 000 ihmistä yhteydenotoilla tai tiedotteilla, joissa valtion ja kuntien järjestämästä humanitaarisesta avusta ja kansalaisia koskevista rajoituksista, kuten ulkonaliikkumiskiellosta, kerrotaan helposti ymmärrettävässä muodossa. Tiedotustyö on tärkeää, sillä viranomaisten tiedotteet eivät tavoita kaikkia, kuten lukutaidottomia tai vammaisia. Esimerkiksi Odessan alueella eräs romaniperhe ammuttiin, kun he eivät olleet ymmärtäneet ulkonaliikkumiskiellon merkitystä ja liikkuivat kiellon aikana kotinsa ulkopuolella.
Romanit kohtaavat syrjintää etsiessään apua ja turvaa
Avustustyön lisäksi Chiricli seuraa romanien ihmisoikeustilannetta Ukrainassa myös sodan aikana. Kriisi ei ole vähentänyt vähemmistöön jo pitkään kohdistunutta syrjintää. “Romanit eivät välttämättä saa hätäapua kuntien avustuskeskuksista, ellei heillä ole järjestön edustajaa tukenaan”, kertoo Yulian Kondur.
“Ukrainan rajaviranomaiset eivät ole päästäneet Puolan ja Unkarin rajojen yli romaneita, joilla ei ole henkilöpapereita, vaikka sodan aikana rajan ylittäminen tulisi olla mahdollista myös ilman dokumentteja”, Kondur jatkaa. Noin 20 prosentilta Ukrainan romaneista puuttuu henkilö- tai syntymätodistus kokonaan ja osalta se on hävinnyt sotaa paetessa. Romaneja on myös seisotettu rajoilla odottamassa hyytävässä säässä huomattavasti etnisiä ukrainalaisia pidempään.
Romanitaustaiset pakolaiset ovat kohdanneet syrjintää myös naapurimaihin paettuaan. Moldovaan paenneet Ukrainan romanit on sijoiteltu omiin, muista pakolaisista erillisiin keskuksiinsa. Slovakiassa taas on raportoitu pakolaisia kuljettavien vapaaehtoisten kieltäytyneen ottamasta romaneja kyytiinsä. Unkarissa romanipakolaisia on syrjitty pakolaisten ruoanjakelussa.
Myös vammaisten ja muiden vähemmistöjen tilanne on vaikea
Abilis-säätiön puheenjohtaja Amu Urhonen kertoo, että pakoon lähteminen on monille vammaisille erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Apua järjestävät tahot eivät välttämättä tavoita tai kykene auttamaan vammaisia ihmisiä, koska niiden toiminnassa ei ole otettu huomioon vammaisten ihmisten tarpeita.
Ihmisoikeuskeskuksen puheenjohtaja Sirpa Rautio tapasi hiljattain pakolaisia Puolan rajalla ja Varsovassa sekä keskusteli Ukrainan ja Puolan oikeusasiamiesten kanssa vähemmistöjen tilanteesta alueella. “Ihmisoikeustoimijat, kuten oikeusasiamies ja ihmisoikeusjärjestöt tekevät sodan jaloissa korvaamatonta työtä sen varmistamiseksi, että myös haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet toteutuisivat ja he saisivat apua ja suojaa”, Rautio kertoo. “Toimintaedellytykset ovat kuitenkin hyvin vaikeat ja tukea tarvitaan, sekä Ukrainassa että naapurimaissa.”
KUTSU: Vähemmistöt sodan jaloissa - miten apu tavoittaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat Ukrainassa? -tilaisuus järjestetään perjantaina 1.4. klo 8.30-9.15 Teams-yhteydellä. Tilaisuudessa ovat mukana Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström ja kehittämispäällikkö Anca Enache, Roma Women Fund Chiriclin projektikoordinaattori Yulian Kondur ja Maxim Dzhum, Abilis-säätiön puheenjohtaja Amu Urhonen sekä Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio. Mukaan voi ilmoittautua tästä linkistä. Lue lisää tilaisuudesta: Vähemmistöt sodan jaloissa
TOIMITUKSILLE TIEDOKSI:
Roma Women Fund Chiriclin varapuheenjohtaja, ihmisoikeusaktivisti Zola Kondur vierailee Suomessa 5.-10.4. ja on median käytettävissä sovitusti. Yhteydet: kehittämispäällikkö Anca Enache, anca.enache@hdl.fi, 044 027 0887.
Diakonissalaitoksen hätäapukeräys Ukrainaan: https://www.hdl.fi/hataapua-ukrainaan/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Työmme ja vähemmistöjen tilanne Ukrainassa, yhteydenotot Zola Kondurin haastatteluajoista: kehittämispäällikkö Anca Enache, anca.enache@hdl.fi, 044 027 0887
Hätäapukeräys: varainhankinnan asiantuntija Pertti Keinänen, pertti.keinanen@hdl.fi, 050 325 0183
Median yhteydenotot myös: viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti, jenni.sarolahti@hdl.fi, 050 372 0828
Kuvat






Linkit
Tietoja julkaisijasta
Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö, rohkea ihmisarvon puolustaja. Säätiö, siihen kuuluva Rinnekoti ja tytäryritykset Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Caritas Palvelut Oy tuottavat yhdessä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka parantavat asiakkaiden elämää. Yhteiskunnallisena yrityksenä Diakonissalaitos laittaa hyvän kiertämään. Toiminnasta ja omaisuudesta syntyvällä tuotolla autetaan niitä, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Kidutettujen kuntoutus on osa Suomen ihmisoikeusvastuuta26.6.2025 08:28:56 EEST | Tiedote
YK:n kansainvälistä päivää kidutuksen uhrien puolesta vietetään vuosittain 26. kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa valtioiden vastuusta ehkäistä kidutusta ja tukea sen uhreja. Suomi on sitoutunut tarjoamaan kidutuksen uhreille kuntoutusta, mutta sitoumus ei toteudu ilman pysyvää rahoitusta ja kansallista osaamista.
Kutsu medialle: Voiko hyvinvointia rahoittaa upottamatta velkalaivaa?23.6.2025 07:21:15 EEST | Kutsu
Mitä tehdä, kun rahat ovat loppu, mutta pahoinvointi yhteiskunnassa lisääntyy? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan hyvinvointivaltion rahoituksesta ja vaikuttavuusperusteisista hankinnoista Diakonissalaitoksen kuivan maan leikkimieliselle miniristeilylle Poriin keskiviikkona 25.6.2025 klo 17–19!
Tukea siellä missä tarve on – uusi opas tukee etsivää ja jalkautuvaa päihdetyötä16.6.2025 09:59:19 EEST | Tiedote
Diakonissalaitoksen kehittämä toimintamalli tarjoaa konkreettisia työkaluja ja näkökulmia päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten tukemiseen heidän omassa elinympäristössään. Oppaassa kuvataan matalan kynnyksen työmuoto, joka on tavoittanut yli 5 500 ihmistä ja tuottanut 28 000 kohtaamista vuosina 2019–2024.
Oppeja kadulla tehtävästä päihdetyöstä | Webinaari 16.6. klo 13–14.306.6.2025 14:10:53 EEST | Kutsu
Päihdeongelmat ovat Suomessa viime vuosina lisääntyneet. Katukulttuurissa tapahtuneet muutokset ja päihteiden saatavuuden lisääntyminen ovat tehneet etsivästä ja jalkautuvasta työstä entistäkin tärkeämpää.
Diakonissalaitos käynnistää Suomen ensimmäisen kanssatutkimuksen neurokirjosta2.6.2025 09:39:23 EEST | Tiedote
Miten neurokirjon aikuiset kokevat arjen haasteet, vahvuutensa ja saamansa tuen? Kokemusosaamisesta ammentava tutkimus tuottaa uutta ja ainutlaatuista tietoa neurokirjon aikuisten kokemuksista ja tuen tarpeista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme