Paikkojen korjaamiskierre aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja sitoo voimavaroja.

– Paikkauskierrettä tulisi välttää viimeiseen asti. Sellaista kariesvauriota, joka voidaan pysäyttää, ei pidä paikata. Jos alkaneen kariesvaurion pinta on puhdistettavissa ja potilas siihen kykenee, karies pysähtyy, painottaa hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, HLT, EHL Anja Kotiranta.

Jokainen pystyy itse pienentämään reikiintymisriskiä puhdistamalla hampaat huolellisesti aamuin illoin fluorihammastahnalla sekä välttämällä napostelua ja liiallista sokerin käyttöä. Näin jo alkaneet reiät voidaan pysäyttää ja uusien reikien muodostuminen pystytään ehkäisemään. Hammaslääkäreillä on myös laaja keinovalikoima pysäytyshoitoon, jos potilaat saadaan vastaanotolle ajoissa. Suositus muistuttaa, että kariesvauriot etenevät usein oireettomina paikkausta vaativiksi, minkä vuoksi säännölliset suun ja hampaiston tarkastukset ovat tärkeitä. Potilaan voi olla myös vaikea arvioida itse paikkauksen tarvetta.

Jos reikiintymisen riskitekijät eivät ole hallinnassa tai syljeneritys on vähentynyt esimerkiksi lääkitysten vuoksi, joudutaan paikkoja uusimaan 2–3 kertaa tiuhempaan. Ikäihmisillä etenkin syljenerityksen voimakas vähentyminen lisää reikiintymisriskiä merkittävästi ja mineralisaatiovauriot eli häiriöt kiilteen kovettumisessa lapsilla. Tutkimusten mukaan lisääntynyt hammaseroosio lisää myös paikkauksen tarvetta.

Paikkaukseen turvaudutaan vasta, jos vaurio on suuri tai se on edennyt pysäytystoimista huolimatta. Vanha, hyväkuntoinen paikka kannattaa korjata säästäen ja välttää paikan uusimista. Amalgaamipaikkojakaan ei tulisi vaihtaa, jos ne ovat kunnossa. Maitohampaissa reiät etenevät nopeasti ja niissä paikkaus on suositeltavaa jo silloin kun vaurio on läpäissyt hampaan pinnan kiilteen. Paikkauspäätös tehdään yhdessä potilaan kanssa, ja materiaalivalinta on yksi osa paikkauspäätöstä. Pysyvien hampaiden paikkauksissa käytetyin materiaali on yhdistelmämuovi, laajoissa hampaiden vaurioissa erityisesti poskihammasalueella voidaan käyttää myös keraamisia täytteitä tai kruunuja ja maitohampaissa teräskruunuja.

Kun paikkaaminen on välttämätöntä, varmistetaan huolellisella työskentelyllä, että paikasta tulee ehdottoman tiivis.

– On tärkeää, että paikkaustoimenpiteille voidaan varata riittävästi aikaa huolellisen työskentelyn mahdollistamiseksi, painottaa Kotiranta.

Yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin ensisijaisen tärkeää ennaltaehkäistä reikiintymistä ja panostaa pysäytyshoitoon. Ylläpitohoito ja hoitotulosten seuranta ovat myös keskeisiä. Kariesaktiiviset potilaat pitäisi saada ajoissa hoidon piiriin ja tukea heidän ennaltaehkäisevää hoitoaan.

– Potilaille, joilla on syljeneritystä vähentävä lääkitys, voisi tarjota maksutonta ehkäisevä hammashoitoa ja korvausta 5000 ppm:n fluoritahnasta, toteaa Kotiranta.

Päivitetty hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositus.

Lisätiedot:

HLT, EHL, Käypä hoito -työryhmän pj. Anja Kotiranta, anja.kotiranta@helsinki.fi, p. 050 560 2305
HLT, EHL, Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen, marja.pollanen@duodecim.fi, p. 040 723 5818

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran asettama työryhmä on päivittänyt hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi