Pakokaasujen määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla vuonna 2022

Liikennemäärien kasvu nosti typpidioksidin pitoisuuksia
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa ilmanlaatua eri puolilla pääkaupunkiseutua erityyppisissä ympäristöissä. Mittausten mukaan pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet nousivat vuonna 2022 erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä alueilla verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Vuosina 2020–2021 koronapandemia vähensi selvästi ihmisten liikkumista ja siten myös liikenteen päästöjä.
- Pakokaasujen pitoisuudet nousivat selkeästi viime vuonna ilmanlaadun mittausasemillamme, jotka sijaitsevat vilkkaan liikenteen läheisyydessä. Esimerkiksi Helsingissä Mäkelänkadulla pakokaasujen vuosipitoisuus nousi vajaan kymmenyksen vuoteen 2021 verrattuna, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.
Samanaikaisesti myös Mäkelänkadun liikennemäärä nousi lähes kymmenyksen Helsingin kaupungin tekemän seurannan mukaan. Pitkällä aikavälillä liikenteen pakokaasupäästöt ovat kuitenkin laskeneet autokannan uudistumisen ja sähköistymisen takia.
Puunpoltto huononsi pientaloalueiden ilmanlaatua erityisesti talvella
Puunpoltosta syntyy muun muassa terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä eli nokea. Puunpolton päästöt voivat muuttaa pientaloalueella ilmanlaadun yhtä heikoksi kuin pääteiden varsilla.
- Puunpolton päästöt heikensivät viime vuonna pientaloalueiden ilmanlaatua varsinkin talvella. HSY mittasi pientaloalueilla kohonneita pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia erityisesti viikonloppuiltaisin, Korhonen sanoo.
Mustaa hiiltä syntyy myös liikenteestä. Liikenteen pakokaasut nostavat mustan hiilen pitoisuuksia vuoden ympäri, erityisesti arkipäivisin ruuhka-aikoina.
Puunpoltossa syntyy myös syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Bentso(a)pyreeni sopii erityisen hyvin puunpolton päästöjen seurantaan, sillä se on pääosin peräisin kotitalouksien puunpoltosta. Liikenteen päästöjen vaikutus bentso(a)pyreenin pitoisuuksiin on hyvin vähäinen.
- Mittauksissamme näkyi, että terveydelle haitallisen bentso(a)pyreenin pitoisuudet nousivat korkeiksi kylminä talvipäivinä pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta tulisijoissa, Korhonen kertoo.
Pitkällä aikavälillä sekä pääkaupunkiseudun että muun Uudenmaan pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa on ollut havaittavissa pientä laskua bentso(a)pyreenin pitoisuuksissa.
Puunpolton päästöihin voi kukin vaikuttaa omilla tulisijan käyttötavoillaan. Lisäksi uudet tulisijat tuottavat pääsääntöisesti vähemmän päästöjä kuin vanhat. Myös sääolot vaikuttavat siihen, kuinka paljon puuta poltetaan ja miten päästöt pääsevät sekoittumaan ilmassa. Kylminä talvina puuta poltetaan paljon ja päästöt jäävät helposti leijumaan hengitysilmaan.
HSY julkaisee Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2022 -raportin kesäkuussa 2023. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.
Tietoa ilmansaasteista
- Hengitysilmassa olevat typen oksidit (NOx) ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO2). Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
- Mustalla hiilellä (BC) eli noella tarkoitetaan voimakkaasti valoa sitovia hiukkasia, joissa on korkea epäorgaanisen hiilen pitoisuus. Mustalla hiilellä on myös yhteys terveyshaittoihin. Mustaa hiiltä vapautuu ilmaan polttoprosesseissa. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma.
- Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
- PAH-yhdisteitä, joihin betso(a)pyreeni kuuluu, syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Monet PAH-yhdisteet, kuten bentso(a)pyreeni lisäävät syöpäriskiä.
Lisätietoa:
- Ajankohtainen ilmanlaatutilanne: hsy.fi/ilmanlaatu
- Ilmansaasteiden pitoisuudet pääkaupunkiseudulla
- Ilmanlaadun sääntely -tietoartikkeli
- Ilmansaasteiden terveyshaitat -tietoartikkeli
- Vinkkejä oikeaoppiseen puunpolttoon: poltapuhtaasti.fi
- Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Korhonen SaijaIlmansuojeluasiantuntijaHSY
Puh:050 596 3102saija.korhonen@hsy.fiKuvat




Tietoja julkaisijasta
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.
HSY – Puhtaasti parempaa arkea
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
Maailman vesipäivä 22.3. muistuttaa jokaisen roolista globaalin vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemisessa – katso HSY:n vinkit vastuulliseen veden käyttöön20.3.2023 08:36:00 EET | Tiedote
Miljardit ihmiset maailmassa elävät ilman puhdasta juomavettä tai kunnollista vessaa ja viemäröintiä. Huono hygienia ja puhtaan veden puute aiheuttavat runsaasti sekä terveydellisiä että sosiaalisia ongelmia. Kansainvälinen Maailman vesipäivä 22.3. muistuttaa, että muutosta maailmanlaajuisen vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemiseksi on nopeutettava.
Poutainen sää saa kadut pölyämään pääkaupunkiseudulla17.3.2023 09:07:40 EET | Tiedote
HSY:n ilmanlaatumittausten mukaan katupöly heikentää tällä hetkellä ilmanlaatua. Pölyisintä on alueilla, joilla on paljon liikennettä. Katupöly aiheuttaa terveyshaittoja erityisesti astmaatikoille ja sydänsairaille, mutta pölyn määrään voidaan vaikuttaa.
HSY:n Sortti-keräysautot kiertävät huhti-kesäkuussa16.3.2023 08:32:00 EET | Tiedote
HSY:n uudelleen nimetyt Sortti-keräysautot saapuvat jälleen noutamaan kodin vaaralliset jätteet, metalliromun ja sähkölaitteet 292 pysähdyspaikalta. Näille jätelajeille ei ole paikkaa kiinteistöjen jätepisteissä, joten niiden tuominen maksuttomaan keräykseen on oivallinen ympäristöteko. Kahdentoista ajoneuvon voimin toteutuva kierros alkaa maanantaina 3. huhtikuuta Espoosta ja Helsingistä. Autot kiertävät kahdessa ryhmässä runsaan kahdeksan viikon ajan ympäri pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea.
HSY:n Mullankumous-infopisteet kannustavat asukkaita biojätteen lajitteluun Espoon kirjastoissa9.3.2023 08:43:39 EET | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut järjestää kevään aikana biojätteen lajitteluun kannustavia tapahtumia Espoon kirjastoissa. Mullankumous-infopiste kiertää vuorollaan viidessä kirjastossa kolmen viikon jaksoissa. Lisäksi HSY järjestää kirjastoissa sekä etänä maksuttomia kompostointikursseja.
Ravinteet talteen ja hiili sidotuksi jätevedestä1.3.2023 08:50:44 EET | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kehittänyt innovatiivisia menetelmiä, joiden avulla yhdyskuntien tuottamasta jätevedestä voidaan ottaa talteen elintärkeitä ravinteita sekä hiiltä. RAVITA- ja pyrolyysiteknologiat mahdollistavat jäteveden ravinteiden ja hiilen tehokkaan hyödyntämisen ja edistävät siten kiertotaloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme