Palokin kalatalousratkaisuja selvitetään osana Heinävedenreitin kunnostustoimia

Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalatalousratkaisuihin kytkeytyvistä kehittämismahdollisuuksista laaditaan parhaillaan viranomaisten selvitystyötä.
Palokkiin on tehty aikaisemminkin useita selvityksiä ja vaihtoehtosuunnitelmia, mutta lisäselvityksiä tarvitaan muun muassa kustannus-, vesistö-, kalatalous-, energia- ja matkailuvaikutusten osalta. Nyt laaditaan tarkentavia suunnitelmia ja laskelmia, jotta keskeiset tahot voivat tietoon pohjautuen tehdä päätöksiä ja jatkosuunnitelmia. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ei yhtiönä osallistu tässä vaiheessa selvitykseen.
Tavoitteena on selvittää vesivoimalaitokseen liittyvät kalatalousratkaisut sekä laatia vaihtoehtojen toteutettavuus- ja vaikutusarviointi. Selvityksessä otetaan huomioon muun muassa eri vaihtoehtojen vaikutukset kalatalouteen, vesistöjen käyttöön, matkailuun, alueen omavaraisuuteen ja fossiilienergiasta luopumisen tavoitteeseen. Selvitystyötä toteuttavat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhteistyössä keskeisten tahojen kanssa. Työhön sisältyvien osaselvitysten teossa käytetään apuna eri alojen asiantuntijoita. Työtä tehdään maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja se luovutetaan ministeriöön 31.3.2023.
”Sekä taimen- että järvilohikalakannat ovat uhanalaisia ja molemmat lajit tarvitsevat merkittäviä panostuksia elinympäristöjen kunnostukseen. Tarvitaan hehtaarimitalla uusia lisääntymisalueita ja vaellusmahdollisuuksia. Helppoja ja halpoja ratkaisuja ei ole Lieksanjoella, Pielisjoella tai Heinävedenreitillä”, kertoo kalastusbiologi Teemu Hentinen.
Palokki on kansallisen kalatiestrategian kärkikohde ja Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen kohde. Heinävedenreitin kosket muodostavat koko Vuoksen alueen tärkeimmän vapaana virtaavan vaelluskalakantojen luonnonympäristön, Palokki on reitin ainoa vesivoimaan rakennettu kohde.
Heinävedenreitille tulossa mittavia kalataloudellisia kunnostushankkeita
Heinävedenreitin Karvionkoskeen on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma ja Kerman-Saunavirran alueen mittava kunnostussuunnittelun ja lupahakemuksen laatiminen on aloitettu. Molempien hankkeiden toteutus voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2025 ja niiden kustannusarvio noussee yli 500 000 euroon. Toteutuessaan hankkeissa saataisiin noin 6 hehtaaria tuotantoalueita lohikalakannoille, mikä on moninkertainen määrä nykytilanteeseen verrattuna. Heinävedenreitille on perustettu kalataloudellisten hankkeiden edistämiseksi työryhmä keskeisistä tahoista. Suunnitteluhankkeita ja Palokin selvitystyön sisältöä esiteltiin keskiviikkona työryhmäkokouksessa.
Heinävedenreitin koskien oma taimenkanta on Vuoksen alueen ainoa luonnossa säilynyt taimenkanta ja siksi erityisen arvokas. Myös järvilohen lisääntymistä on havaittu reitin koskissa istutusten seurauksena. Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen tilanne on pahentunut. Viime vuosina kannanhoidollisten istukkaiden ja emokalojen määrät ovat olleet erittäin vähäisiä. Kokonaisia emokalastoja ja istutuseriä on kuollut vesihomeeseen. Vesiviljelyn ongelmat heikentävät lajien ja kantojen elvyttämistoimia jopa niin paljon, että lajien säilyttäminen vesiviljelyn keinoin on uhattuna. Luonnonlisääntymisen turvaaminen on ratkaisu säilyttää Saimaan monimuotoiset kalakannat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesistöasiat, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Johtava asiantuntija Paula Mononen p. 0295 026 204, paula.mononen@ely-keskus.fi
Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, p. 0295 026 199 teppo.linjama@ely-keskus.fi
Kalatalous, Pohjois-Savon ELY-keskus
Kalatalouspäällikkö Timo Takkunen p. 0295 026 626, timo.takkunen@ely-keskus.fi
Kalastusbiologi Teemu Hentinen p. 0295 024 037 teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta

PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai
Pohjois-Savossa toukokuussa 13 154 työtöntä työnhakijaa25.6.2025 08:08:31 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli toukokuun lopussa 13 154 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 085 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (18,8 %). Näistä lomautettuja oli 1 027, mikä on 7 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-0,7 %).
Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote
Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme