Lapsiasiavaltuutettu

Pandemia koettelee nuoria

Jaa

Ungdomar drabbas hårt av pandemin

Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt pandemia-aikana. (Kuva: Eric Ward / Unsplash)
Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt pandemia-aikana. (Kuva: Eric Ward / Unsplash)

Koronapandemiasta on tullut aiempaa selkeämmin lapsikysymys, kun aikuisista suurin osa on rokotettu ja deltamuunnos leviää lasten keskuudessa. Lapsiasiavaltuutetun tukena toimiva lapsiasianeuvottelukunta seuraa jatkuvasti pandemiatilannetta lapsinäkökulmasta.

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 23.8. jakamaan näkemyksiä lapsen oikeuksista, koronapandemiasta, arjesta ja taloudesta. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Markku Mölläri alusti lapsiasioista julkisen talouden paineessa ja kertoi lapsibudjetoinnista. Hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta korosti alustuksessaan tarvetta lisätä kuntien kriisivalmiussuunnittelua ja kirkastaa kuntien roolia poikkeusajan jälkeen.

Pandemia on nostanut esiin uusia haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt pandemian aikana. Opiskelijajärjestöjen yhteistä näkökulmaa kokoukseen toivat Alexandra Wegelius Finlands Svenska Skolungdomsförbundetista ja Henriikka Mastokangas OSKU ry:stä.

Miten syntyneitä vaurioita voidaan korjata?

– Monet toisen asteen opiskelijat ovat olleet todella yksin suurimman osan korona-ajasta, opintoihin kiinnittyminen on heikentynyt emmekä tiedä, kuinka kauan epävarma terveystilanne jatkuu. On ihan hirveää olla koko ajan etänä, Mastokangas kuvaa.

– Opiskelijat joutuvat raskaan tilanteen keskellä myös odottamaan psykologipalveluja sietämättömän kauan. Toisen asteen opiskelijoiden näkökulmasta tärkein korjattava asia on nuorten mielenterveyteen panostaminen, Wegelius korostaa.

Opiskelijajärjestöt painottavat etenkin opintojen nivelvaiheiden tärkeyttä: yhteisöllisyyden tukemista, opiskelijakuntien resursointia ja opiskeluhuollon merkitystä. Pandemian jälkien korjaaminen edellyttää sekä välitöntä reagointia että pitkäkestoista tukea.

– Olen erityisen huolissani tulevien ammattilaisten työkyvystä kaikkien pandemian vaikutusten ja etäopiskelun jälkeen, Mastokangas huomauttaa.

Työmarkkinoilla pandemia iskenyt etenkin nuoriin

Erityisasiantuntija Janne Savolainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi, että työmarkkinoilla pandemia on iskenyt etenkin nuoriin työntekijöihin.

– Tällä on tietenkin paljon vaikutuksia nuorten talouteen, opiskelumahdollisuuksiin, toiselle paikkakunnalle muuttamiseen, opiskelijaelämään ja heidän tulevaisuuteensa, Savolainen kuvaa.

–Nuoruutta ei voi elää etänä tai pelkästään kotona vanhempien kanssa, johtaja Henni Axelin opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueelta lisää.

–Kaiken kaikkiaan nuorisotyön kentällä on oltu todella joustavia ja innovatiivisia, mutta nuorten ongelmat ja palvelut eivät aina kohtaa, Axelin kuvaa.

Pandemian lapsivaikutukset on arvioitava

Lapsiasianeuvottelukunnassa oli yleinen näkemys, että panostusta tarvitaan nyt etenkin nuorten mielenterveyspalveluihin ja elämänhallinnan tukeen. Pandemian vaikutukset näkyvät viiveellä, joten tilannetta on seurattava pitkään. Palvelujen käyttämisen kynnystä tulee madaltaa ja hoito- ja palveluvelkaa purkaa.

Koronapandemian näkyvyys mediassa, epävarmuus rajoitusten kestosta ja myös lapsiin ja nuoriin kohdistetut rokotevastaiset kampanjat ovat lisänneet lasten turvattomuuden tunnetta. Tällä hetkellä joudutaan tasapainoilemaan riittävän terveysturvallisuuden ja tavallisen arjen mahdollistamisen välillä.

–Päätöksenteon tasolla on tärkeää nyt oikeasti arvioida kaikkien päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin ja kuulla heidän näkemyksiään, lapsistrategian koronatyöryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta painottaa.

– On paradoksi, että kahden vuosikymmenen huoli nuorten syrjäytymisestä on vaiennut lähes kokonaan. Nyt tyydytään siihen, että valtaosalla lapsista ja nuorista menee hyvin, napauttaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

* * * *
 

Coronapandemin har fått ett allt tydligare barnfokus i och med att största delen av de vuxna har vaccinerats och deltavarianten sprider bland barnen. Barnombudsmannadelegation som tillsatts till stöd av barnombudsmannen följer pandemisituationen fortlöpande ur ett barnperspektiv.

Barnombudsmannadelegationen sammanträdde 23.8. att dela synpunkter om barnets rättigheter, coronapandemin, de ungas vardag och ekonomi. Konsultativ tjänsteman vid finansministeriet Markku Mölläri inledde sammanträdet genom att berätta om hur trycket på de offentliga finanserna påverkar barnens situation och om budgeteringen för barn. Direktör för enheten för undervisning och kultur Terhi Päivärinta från Kommunförbundet betonade i sitt anförande behovet att öka krisberedskapsplaneringen i kommunerna och förtydliga kommunernas roll efter undantagsperioden.

Pandemin har lyft fram nya grupper som befinner sig i en sårbar ställning. Studeranden på andra stadiet har mått sämre under pandemin. Gemensamma ståndpunkter av studentorganisationer framfördes vid sammanträdet av Alexandra Wegelius från Finlands Svenska Skolungdomsförbundet och Henriikka Mastokangas från OSKU rf.

Hur kan de uppkomna skadorna repareras

– Ett stort antal av studeranden på andra stadiet har verkligen varit ensamma under största delen av coronatiden. Engagemanget i studierna har försvagats och vi vet inte hur länge den osäkra hälsosituationen kommer att fortsätta. Det är hemskt att hela tiden studera på distans, säger Mastokangas.

– I den redan tunga situationen har studerandena varit tvungna att även vänta på psykologtjänster alldeles för länge. Det som är viktigast för studerandena på andra stadiet är att det görs satsningar på ungas psykiska hälsa, betonar Wegelius.

Studentorganisationerna understryker särskilt vikten av övergångsskeden i studierna: att man stöder gemenskapen, resurserna till studentkårer och betydelsen av elev- och studerandevården. Reparationen av pandemins konsekvenser förutsätter både omedelbara åtgärder och långsiktigt stöd.

– Jag är särskilt orolig över arbetsförmågan av de framtida yrkespersonerna efter pandemins konsekvenser och studierna på distans, påpekar Mastokangas.

På arbetsmarknaden har pandemin särskilt drabbat unga

Specialsakkunnig Janne Savolainen vid arbets- och näringsministeriet berättade att på arbetsmarknaden har pandemin särskilt drabbat unga arbetstagare.

– Detta har naturligtvis haft stor inverkan på de ungas ekonomi och studiemöjligheter, deras möjligheter att flytta till en annan ort, studerandelivet och de ungas framtid, beskriver Savolainen.

– Man kan inte leva sin ungdom på distans eller endast hemma med sina föräldrar, tillägger direktör Henni Axelin vid undervisnings- och kulturministeriets ansvarsområde för ungdomsarbete och -politik.

– Allt som allt har ungdomsarbetet varit väldigt flexibelt och innovativt, men de ungas problem sammanfaller inte alltid med tjänsterna, beskriver Axelin.

Pandemins konsekvenser för barn ska bedömas

På barnombudsmannadelegationen anser man generellt att satsningar behövs nu särskilt för stöd till mentalvårdstjänsterna för unga och de ungas livshantering. Pandemins konsekvenser kommer fram med en viss eftersläpning, och därför ska situationen följas upp under en längre tid. Tröskeln för användningen av tjänsterna ska minskas och vård- och serviceskulden åtgärdas.

Coronapandemins synlighet i medier, osäkerheten om begränsningarnas varaktighet samt de vaccinkritiska kampanjer som riktats till barn och unga har ökat otrygghetskänslan hos barn. För närvarande får man också försöka hitta en balans mellan tillräckligt hög hälsosäkerhet och återgången till en vanlig vardag.

– Beslutsfattarna ska nu verkligen bedöma konsekvenserna av alla beslut för barn och unga och höra barn och ungas synsätt, betonar ordföranden för barnstrategins coronaarbetsgrupp Esa Iivonen från Mannerheims Barnskyddsförbund.

– Det är paradoxalt att den oro över marginaliseringen av unga som man uttryckt i två decennier har nu praktiskt taget glömts bort. Nu nöjer man sig med att största delen av barn och unga har det bra, inskärper barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt pandemia-aikana. (Kuva: Eric Ward / Unsplash)
Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt pandemia-aikana. (Kuva: Eric Ward / Unsplash)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Barn beskriver corona som en sjukdom som ändrade de sociala normerna4.5.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Tredjeklassare beskriver corona i sina teckningar både som en sjukdom och som en faktor som ändrar de sociala normerna. Så gott som alla tredjeklassare som deltog i barnombudsmannens byrås utredning förknippar sjukdom med negativa faktorer. Ändringen av vardagen och de sociala normerna beskrivs däremot med både trevliga och tråkiga saker. Resultaten framgår av ett verk som publiceras 4.5.: Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia (Vi tvättar händerna och stannar hemma: Tredjeklassares erfarenheter om corona).

Lapset kuvaavat koronaa sairautena, joka muutti sosiaaliset normit4.5.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Kolmasluokkalaisten lasten piirustuksissa koronaa kuvataan sekä sairautena että sosiaalisten normien muuttajana. Lähes kaikki lapsiasiavaltuutetun toimiston selvitykseen osallistuneet kolmasluokkalaiset liittävät sairauteen negatiivisia asioita. Sen sijaan arjen ja sosiaalisten normien muuttumista kuvataan niin mukavien kuin ikävien asioiden kautta. Tulokset selviävät 4.5. julkaistavasta teoksesta Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme