Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Pandemia muuttaa työtä, taloutta ja valtaa: Kaupungit ja kunnat luotaavat uudessa raportissa koronan jälkeistä tulevaisuutta

Jaa
Mitä tapahtuu työlle, taloudelle, vallalle ja kaupungeille koronapandemian seurauksena? Miten pandemia vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, entä teknologiseen muutokseen? Kuntaliitto kutsui kaupungit ja kunnat vastaamaan kysymyksiin koronaepidemian keskellä. Työn tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan pandemian vaikutuksia lähitulevaisuudesta vuosikymmenen päähän.

Raportissa luodaan kokonaisnäkemys koronapandemian vaikutuksiin ja ehdotetaan useita toimenpiteitä, joilla pandemian mukanaan tuomia ongelmia voidaan ratkoa.

- Koronapandemian on horjuttanut äkillisesti jokaisen arjen perustuksia. Korona on muuttanut rytinällä työnteon tapoja, rapauttanut taloutta, etäännyttänyt meitä sosiaalisesti toisistamme, tehnyt digiloikasta digisprintin, muuttanut valtarakenteita ja kyseenalaistanut kaupungeissa asumisen merkityksen. Yllätysten vuosi 2020 on tehnyt selväksi, että maailma on koko ajan ennakoimattomampi. Se korostaa ennakoinnin merkitystä entisestään, tiivistää Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

-  Vaikka yhteinen taistelu koronaa vastaan välillä uuvuttaa, se on onnistunut synnyttämään myönteistä kehittämisen pakkoa ja nopeuttanut päätöksentekoa. Tavallisesti kuukausien tai vuosien työn vaatineet uudistukset on onnistuttu ottamaan käyttöön päivissä, ja monet uudet innovaatiot jäävät pysyvään käyttöön, Karhunen toteaa.

- Koronakriisi on osoittanut, että halutessamme pystymme yhteiseen ongelmanratkaisuun ja nopeisiin toimiin sekä muuttamaan kehityksen suuntaa. Siitä on paljon laitettavaksi korvan taakse tulevaisuutta varten. Vanhat konstit eivät enää toimi, ja maailmaan ennen koronaa ei ole paluuta. Käänteentekijät mylläävät ajattelu- ja toimintatavat uusiksi, tarttuvat toimeen, luovat uusia avauksia ja luotaavat uusiin suuntiin. Siinä kunnilla on keskeinen rooli.

Korona yhdistää, mutta myös erottaa

Osa pandemian mukanaan tuomista muutoksista on yhteisesti jaettuja, osa vaikutuksista koettelee erilaisia kuntia ja kaupunkeja eri tavoin, jopa täysin vastakkaisesti. Raportissa käydään läpi, mitä erilaiset muutokset merkitsevät suurille kaupungeille ja toisaalta erilaisille pienemmille kunnille.

- Lähitulevaisuuden lisäksi muutoksia tarkasteltiin keskipitkällä ja pitkä aikavälillä viiden ja kymmenen vuoden päähän. Tällöin on helpompi hahmottaa, mitkä koronan tuomista muutoksista ovat kenties pysyviä ja mitkä ovat sen vaikutukset muihin käynnissä oleviin megatrendeihin kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja vaikkapa arvojen murros, työn toteutuksesta vastannut Kuntaliiton innovaatio-asiantuntija Tuula Jäppinen toteaa.

-Raportti tarjoaa kunnille näköalan ennakoida tulevaisuutta kuntastrategioiden uudistamisen yhteydessä. Kuntaliitolle työ tarjoaa selkänojan tulevaisuuden kunnasta ja sen tehtävistä käytävään keskusteluun, Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni täydentää.

Toukokuusta syyskuuhun kestäneeseen ennakointityöhön osallistui yhteensä 70 henkilöä. Puolet osallistujista oli Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista ja erityyppisistä kunnista. Mukana oli johtavia viranhaltijoita strategia- ja konsernihallinnosta sekä kunta- ja talousjohtajia.

Tutustu raporttiin: Korona ja tulevaisuuden kunnat – käännekohtia ja käänteentekijöitä

Lisätietoja:

Innovaatio-asiantuntija Tuula Jäppinen, p. 050 520 0385

Strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni, p. 050 439 5612

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye