Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Pandemia muuttaa työtä, taloutta ja valtaa: Kaupungit ja kunnat luotaavat uudessa raportissa koronan jälkeistä tulevaisuutta

Jaa

Mitä tapahtuu työlle, taloudelle, vallalle ja kaupungeille koronapandemian seurauksena? Miten pandemia vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, entä teknologiseen muutokseen? Kuntaliitto kutsui kaupungit ja kunnat vastaamaan kysymyksiin koronaepidemian keskellä. Työn tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan pandemian vaikutuksia lähitulevaisuudesta vuosikymmenen päähän.

Raportissa luodaan kokonaisnäkemys koronapandemian vaikutuksiin ja ehdotetaan useita toimenpiteitä, joilla pandemian mukanaan tuomia ongelmia voidaan ratkoa.

- Koronapandemian on horjuttanut äkillisesti jokaisen arjen perustuksia. Korona on muuttanut rytinällä työnteon tapoja, rapauttanut taloutta, etäännyttänyt meitä sosiaalisesti toisistamme, tehnyt digiloikasta digisprintin, muuttanut valtarakenteita ja kyseenalaistanut kaupungeissa asumisen merkityksen. Yllätysten vuosi 2020 on tehnyt selväksi, että maailma on koko ajan ennakoimattomampi. Se korostaa ennakoinnin merkitystä entisestään, tiivistää Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

-  Vaikka yhteinen taistelu koronaa vastaan välillä uuvuttaa, se on onnistunut synnyttämään myönteistä kehittämisen pakkoa ja nopeuttanut päätöksentekoa. Tavallisesti kuukausien tai vuosien työn vaatineet uudistukset on onnistuttu ottamaan käyttöön päivissä, ja monet uudet innovaatiot jäävät pysyvään käyttöön, Karhunen toteaa.

- Koronakriisi on osoittanut, että halutessamme pystymme yhteiseen ongelmanratkaisuun ja nopeisiin toimiin sekä muuttamaan kehityksen suuntaa. Siitä on paljon laitettavaksi korvan taakse tulevaisuutta varten. Vanhat konstit eivät enää toimi, ja maailmaan ennen koronaa ei ole paluuta. Käänteentekijät mylläävät ajattelu- ja toimintatavat uusiksi, tarttuvat toimeen, luovat uusia avauksia ja luotaavat uusiin suuntiin. Siinä kunnilla on keskeinen rooli.

Korona yhdistää, mutta myös erottaa

Osa pandemian mukanaan tuomista muutoksista on yhteisesti jaettuja, osa vaikutuksista koettelee erilaisia kuntia ja kaupunkeja eri tavoin, jopa täysin vastakkaisesti. Raportissa käydään läpi, mitä erilaiset muutokset merkitsevät suurille kaupungeille ja toisaalta erilaisille pienemmille kunnille.

- Lähitulevaisuuden lisäksi muutoksia tarkasteltiin keskipitkällä ja pitkä aikavälillä viiden ja kymmenen vuoden päähän. Tällöin on helpompi hahmottaa, mitkä koronan tuomista muutoksista ovat kenties pysyviä ja mitkä ovat sen vaikutukset muihin käynnissä oleviin megatrendeihin kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja vaikkapa arvojen murros, työn toteutuksesta vastannut Kuntaliiton innovaatio-asiantuntija Tuula Jäppinen toteaa.

-Raportti tarjoaa kunnille näköalan ennakoida tulevaisuutta kuntastrategioiden uudistamisen yhteydessä. Kuntaliitolle työ tarjoaa selkänojan tulevaisuuden kunnasta ja sen tehtävistä käytävään keskusteluun, Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni täydentää.

Toukokuusta syyskuuhun kestäneeseen ennakointityöhön osallistui yhteensä 70 henkilöä. Puolet osallistujista oli Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista ja erityyppisistä kunnista. Mukana oli johtavia viranhaltijoita strategia- ja konsernihallinnosta sekä kunta- ja talousjohtajia.

Tutustu raporttiin: Korona ja tulevaisuuden kunnat – käännekohtia ja käänteentekijöitä

Lisätietoja:

Innovaatio-asiantuntija Tuula Jäppinen, p. 050 520 0385

Strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni, p. 050 439 5612

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Sänkning av rösträttsåldern vid kommunalval understöds inte6.11.2020 14:28:11 EETTiedote

Av dem som besvarat Kommunförbundets enkät skulle 62 procent inte sänka rösträttsåldern vid kommunalval från 18 år till 16 år. Färre än var femte understöder en sänkning av rösträttsåldern. Understödet för att sänka rösträttsåldern är relativt litet i alla åldersklasser. Mest understöd får en sänkning av rösträttsåldern bland 40–49-åringar (25 %). Av 18–29-åringarna understöder 23 procent en sänkning av åldersgränsen, medan 55 procent motsätter sig det. I åldersklassen över 70 år förhåller sig hela 72 procent negativt till en sänkning av rösträttsåldern. Åsikterna om en sänkning av rösträttsåldern har förändrats endast en aning i positiv riktning under granskningsperioden 2015–2020. Andelen personer som stöder en sänkning har ökat med två procentenheter och är nu 18 procent. I motsvarande mån har andelen personer som motsätter sig en sänkning av åldersgränsen sjunkit med tre procentenheter. Andelen personer i åldersklassen 18–29 år som understöder en sänkning av rösträttsåldern har öka

Äänestysikärajan laskeminen kuntavaaleissa ei saa kannatusta6.11.2020 14:24:25 EETTiedote

Kuntaliiton kyselyyn vastanneista 62 prosenttia ei laskisi kuntavaalien äänestysikärajaa 18 vuodesta 16 vuoteen. Äänestysikärajan laskemista kannattaa harvempi kuin joka viides. Äänestämisikärajan laskemisen kannatus on kaikissa ikäluokissa suhteellisen vähäistä. Vahvimmin äänestysikärajan laskemista kannattavat 40–49-vuotiaat (25 %). 18–29-vuotiaista ikärajan laskemista kannattavia on 23 prosenttia, 55 prosenttia ei kannata. Yli 70-vuotiaiden ikäluokassa peräti 72 prosenttia suhtautuu kielteisesti äänestysikärajan laskemiseen. Äänestysikärajan laskemista koskevat mielipiteet ovat muuttuneet vain piirun verran positiivisemmiksi tarkasteluajanjaksolla 2015-2020. Kannattavien osuus on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä ja on nyt 18 prosenttia. Vastaavasti äänestysikärajan laskemista vastustavien osuus on pudonnut kolmella prosenttiyksiköllä. 18-29 -vuotiaiden ikäluokasta äänestysikärajan laskemista kannattavien osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2017 ja vastaa nyt v

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme