Pandemia muuttaa työtä, taloutta ja valtaa: Kaupungit ja kunnat luotaavat uudessa raportissa koronan jälkeistä tulevaisuutta

Raportissa luodaan kokonaisnäkemys koronapandemian vaikutuksiin ja ehdotetaan useita toimenpiteitä, joilla pandemian mukanaan tuomia ongelmia voidaan ratkoa.
- Koronapandemian on horjuttanut äkillisesti jokaisen arjen perustuksia. Korona on muuttanut rytinällä työnteon tapoja, rapauttanut taloutta, etäännyttänyt meitä sosiaalisesti toisistamme, tehnyt digiloikasta digisprintin, muuttanut valtarakenteita ja kyseenalaistanut kaupungeissa asumisen merkityksen. Yllätysten vuosi 2020 on tehnyt selväksi, että maailma on koko ajan ennakoimattomampi. Se korostaa ennakoinnin merkitystä entisestään, tiivistää Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
- Vaikka yhteinen taistelu koronaa vastaan välillä uuvuttaa, se on onnistunut synnyttämään myönteistä kehittämisen pakkoa ja nopeuttanut päätöksentekoa. Tavallisesti kuukausien tai vuosien työn vaatineet uudistukset on onnistuttu ottamaan käyttöön päivissä, ja monet uudet innovaatiot jäävät pysyvään käyttöön, Karhunen toteaa.
- Koronakriisi on osoittanut, että halutessamme pystymme yhteiseen ongelmanratkaisuun ja nopeisiin toimiin sekä muuttamaan kehityksen suuntaa. Siitä on paljon laitettavaksi korvan taakse tulevaisuutta varten. Vanhat konstit eivät enää toimi, ja maailmaan ennen koronaa ei ole paluuta. Käänteentekijät mylläävät ajattelu- ja toimintatavat uusiksi, tarttuvat toimeen, luovat uusia avauksia ja luotaavat uusiin suuntiin. Siinä kunnilla on keskeinen rooli.
Korona yhdistää, mutta myös erottaa
Osa pandemian mukanaan tuomista muutoksista on yhteisesti jaettuja, osa vaikutuksista koettelee erilaisia kuntia ja kaupunkeja eri tavoin, jopa täysin vastakkaisesti. Raportissa käydään läpi, mitä erilaiset muutokset merkitsevät suurille kaupungeille ja toisaalta erilaisille pienemmille kunnille.
- Lähitulevaisuuden lisäksi muutoksia tarkasteltiin keskipitkällä ja pitkä aikavälillä viiden ja kymmenen vuoden päähän. Tällöin on helpompi hahmottaa, mitkä koronan tuomista muutoksista ovat kenties pysyviä ja mitkä ovat sen vaikutukset muihin käynnissä oleviin megatrendeihin kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja vaikkapa arvojen murros, työn toteutuksesta vastannut Kuntaliiton innovaatio-asiantuntija Tuula Jäppinen toteaa.
-Raportti tarjoaa kunnille näköalan ennakoida tulevaisuutta kuntastrategioiden uudistamisen yhteydessä. Kuntaliitolle työ tarjoaa selkänojan tulevaisuuden kunnasta ja sen tehtävistä käytävään keskusteluun, Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni täydentää.
Toukokuusta syyskuuhun kestäneeseen ennakointityöhön osallistui yhteensä 70 henkilöä. Puolet osallistujista oli Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista ja erityyppisistä kunnista. Mukana oli johtavia viranhaltijoita strategia- ja konsernihallinnosta sekä kunta- ja talousjohtajia.
Tutustu raporttiin: Korona ja tulevaisuuden kunnat – käännekohtia ja käänteentekijöitä
Lisätietoja:
Innovaatio-asiantuntija Tuula Jäppinen, p. 050 520 0385
Strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni, p. 050 439 5612
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Saija Niemelä-Pentti, direktör för Rovaniemi utbildningssamkommun, blir ordförande för Kommunförbundets nätverk för yrkesutbildning20.11.2025 14:00:00 EET | Pressmeddelande
Yrkesutbildningen är nu viktigare än någonsin. Finland behöver experter både för att lösa arbetsmarknadens matchningsproblem och för att höja utbildningsnivån. Nästan hälften av dem som inleder yrkeshögskolestudier kommer från yrkesutbildningen. Därför är det viktigt att stärka studiestigarna, konstaterar Arenans nya ordförande Saija Niemelä-Pentti. Arenan för yrkesutbildning är Kommunförbundets nätverk för sakkunniga inom yrkesutbildningen. Under ledning av sin ordförande deltar nätverket i den nationella utbildningspolitiska diskussionen och lyfter fram synpunkter från kommunalt anknutna yrkesutbildningsanordnare inom en bred skala yrkesutbildningar.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti puheenjohtajaksi Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen verkostoon20.11.2025 14:00:00 EET | Tiedote
”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUsta. Myös väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella. ”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.
Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen18.11.2025 12:20:49 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
