Pankit torjuivat alkuvuodesta huijauksia 6,7 miljoonan euron edestä – huijausmäärät enteilevät vilkasta petosvuotta
Pankit ovat onnistuneet vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla estämään huijauksia 6,7 miljoonan euron edestä. Suomalaiset ovat menettäneet huijareille samana aikana 10,8 miljoonaa euroa. Yhteensä pankkien tietoon tuli huijauksia 1841 kappaletta. Huijauksista lähes puolet oli valepoliisi- ja tietojenkalasteluhuijauksia. Suurimmat rahalliset tappiot tulivat dokumentti- ja rakkaushuijauksista: 3,8 miljoonaa euroa. Lukuja analysoidaan ja huijauksista keskustellaan Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän webinaarissa 21.9. kello 9. Linkki tilaisuuteen jutun lopussa.
Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämien tietojen mukaan pankit ovat onnistuneet estämään 6,7 miljoonan euron edestä huijauksia tai saanut palautettua petkutetut rahat asiakkaille. Luku kalpenee asiakkailta huijatun rahamäärän rinnalla: Vuoden 2022 tammi-kesäkuussa suomalaisilta vietiin yhteensä 10,8 miljoonaa euroa.
”Tuottoisimpia huijauskeinoja roistoille ovat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joiden osuus oli 3,8 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti eniten oli valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojenkalasteluja, lähes puolet”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Dokumenttihuijauksella tarkoitetaan perinteisen nigerialaiskirjeen tyyppistä huijaustapaa, jossa uhrille lähetetään esimerkiksi sähköpostilla ilmoitus vaikkapa suuresta perinnöstä tai rahakkaasta voitosta. Kalasteluviesteissä taas rikolliset esiintyvät vaikkapa pankkina tai viranomaisena ja yrittävät saada uhrin pankkitunnukset haltuunsa.
Poliisille tehtiin vuonna 2021 yhteensä 2500 rikosilmoitusta huijauksista. Pankkien vuoden 2022 puolivälin luvut enteilevät vilkasta huijausvuotta.
Rikolliset seuraavat aikaansa
”Rikollisten mielikuvitus ei lopu kesken. Huijarit muuttavat myös nopeasti toimintatapojaan sitä mukaa, kun pankit tai viranomaiset tekevät huijauskeinoja tuottamattomiksi. Pankit käyttävät kymmeniä miljoonia euroja vuodessa huijausten torjumiseen: 6,7 miljoonaa euroa torjuttuja huijauksia ja asiakkaille palautettuja varoja kertoo, että työ kannattaa”, Saxholm sanoo.
Huijausmäärät kertovat myös pankkien järjestelmien tiiviydestä. Pankkien kautta tehdään yli 1,2 miljardia maksutapahtumaa vuodessa.
”Huijarit työskentelevät täyspäiväisesti, ja puolen vuoden aikana noin 600 miljoonasta maksutapahtumasta runsaat 1800 on ollut huijauksia. Tämä kertoo siitä, että huijareiden ei ole helppoa päästä tunkeutumaan pankin ja asiakkaan väliin”, Saxholm muistuttaa.
Luonnollisesti pankkien ja poliisin luvut ovat vain jäävuoren huippu – tilastoimattomien tapausten lukumäärää tai rikoshyötyä ei tiedetä. Huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin. Mitä nopeammin toimii, sitä todennäköisempää on, että rahat saadaan pelastettua.
”Rikoksen uhri menettää muutakin kuin rahaa. Huijatuksi joutuminen saattaa aiheuttaa häpeää, eikä tapahtuneesta tee mieli kertoa edes läheisille. Keskusteluapua kannattaa kuitenkin hakea, jottei asian kanssa jää yksin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa tällaisissa tilanteissa. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta”, Saxholm muistuttaa.
Huijarit eivät suinkaan vaani vain iäkkäitä: Poliisin vuoden 2021 tilastoista selviää, että esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita.
Suomalaisia huijataan – kuka estää?
Pankkien keräämiä huijauslukuja analysoidaan FA:n Pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa 21. syyskuuta 2022. Tilaisuuden keskustelu kokoaa laajan joukon asiantuntijoita kyberturvallisuuden osaajista ikääntyneiden edustajiin.
Pyöreän pöydän webinaari järjestetään 21.9. kello 9. Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuteen tästä. Voit seurata myös tilaisuutta suorana YouTubesta.
| Huijaustapa: | Tapauksien kokonaismäärä/kpl | Arvo (asiakkaiden menetetty arvo/€) | Arvo/€ prosenttia kokonaissummasta |
| Dokumentti- ja rakkaushuijaukset | 716 / 39 % | 3 832 154 | 35 % |
| Sijoitushuijaukset | 172 / 9 % | 3 266 076 | 30 % |
| Valepoliisi ja kalastelu | 898 /49 % | 2 602 496 | 25 % |
| Toimitusjohtajahuijaukset | 55 / 3 % | 1 133 207 | 10 % |
| Huijauksien kokonaismäärä: | 1 841 | 10 833 933 | |
| Estetyt ja palautuneet maksut (petokset) | 713 / 39 % | 6 675 303 | 62 % |
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Henkilötunnukseen useita uudistuksia – uusi yksilöintitunnus on tarpeeton ja hintava lisä19.9.2022 12:27:07 EEST | Tiedote
Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen henkilötunnusten uudistamisesta 15.9.2022. Nykyisten henkilötunnusten osittaisuudistukset olisivat finanssialan mielestä riittävät ratkaisemaan esitetyt ongelmat. Hallitus esittää lisäksi henkilötunnusten rinnalle luotavaa uutta vapaaehtoista yksilöintitunnusta. Tämä uudistus olisi kallis ja muiden uudistusten jälkeen tarpeeton. Yksilöintitunnuksen vapaaehtoinen käyttö tarkoittaa, että rinnalla on pidettävä nykyistä henkilötunnusta. Tämä voi aiheuttaa sekaannuksia.
Digitaalinen henkilöllisyystodistus on oivallinen uudistus, mutta kattavuus jää hieman torsoksi16.9.2022 10:48:32 EEST | Tiedote
Finanssiala ry tervehtii ilolla hallituksen esitystä digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta. Älypuhelimeen ladattavaa henkilöllisyystodistusta voi käyttää tunnistusvälineenä sekä tiskillä asioimiseen että vahvana sähköisenä tunnistusvälineenä. Henkilöllisyystodistuksen rinnalle esitetään vaihtoehtoista tunnistusvälinettä niille, jotka eivät älypuhelinta voi tai halua käyttää. Finanssiala harmittelee, että tätä tunnistusvälinettä kaavaillaan pelkästään julkisen sektorin käyttöön
Osakerahastopääomat laskussa – muut rahastot vetivät uusia sijoituksia8.9.2022 08:27:40 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 496 miljoonaa euroa varoja. Lisäksi rahastopääoma laski epäsuotuisan markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli elokuun lopussa 136 miljardia euroa.
Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä alamäessä – kotitaloudet varautuvat tulevaan nyt erityisesti talletuksilla5.9.2022 07:00:00 EEST | Tiedote
Taloustilanteen heikkeneminen, energiakriisin uhka ja korkojen nousu painavat nyt kotitalouksien luotonkysyntää selvästi alaspäin. Yritysten luotonoton odotetaan jatkossa suuntautuvan aiempaa enemmän käyttöpääomaan ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin, ei investointeihin. Epävarmoina aikoina talletusten suosio on nousussa samalla, kun osake- ja asuntosijoitusten houkuttelevuus on vähentymässä.
Piia-Noora Kauppi jättää Finanssiala ry:n toimitusjohtajan tehtävän18.8.2022 15:19:15 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtajana lähes 13 vuotta työskennellyt Piia-Noora Kauppi on irtisanoutunut Finanssiala ry:n toimitusjohtajan paikalta. Hän lopettaa tehtävässä marraskuun 2022 lopussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme