Finanssiala ry

Pankkibarometri: Kotitaloudet ja yritykset valmistautumassa pandemian jälkeiseen aikaan

Jaa
Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on alkuvuoden 2021 aikana ollut vilkasta. Myös pankinjohtajien odotukset lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat hyvät. Yritysten luotonkysyntä oli alkuvuonna edelleen heikkoa mutta alavireisyys on kuitenkin vähenemässä. Kevään luotonkysyntää koskevien odotusten tarkastelussa on otettava huomioon, että vertailuajankohtana keväällä 2020 kysyntä hiljeni voimakkaasti koronapandemian puhjettua. Barometrikysely I/2021 tehtiin pankinjohtajille helmi-maaliskuun vaihteessa.

Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että kotitalouksille on myönnetty alkuvuoden aikana selvästi enemmän luottoja kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Myös odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat edelleen kasvussa. Pankinjohtajat arvioivat barometrissä, että keväällä kysytään luottoja aiempaa enemmän oman asunnon ostoon, remontointiin ja kulutustavaroiden hankintaan. Lisäksi osakerahasto- ja osakesijoittamisen suosion arvioidaan olevan kotitalouksien keskuudessa edelleen suurta. Myös lainanottohalukkuus sijoitustoiminnan rahoittamiseen on pysynyt hyvänä.

Sen sijaan yrityksille myönnettyjen luottojen määrä on ollut alkuvuonna edelleen vähäisempää kuin viime vuonna samaan aikaan. Koronakriisin talousvaikutukset näkyvät siten edelleen vahvasti yrityslainamarkkinoilla. Lisäksi julkista rahaa on korona-aikana ollut tarjolla normaalia enemmän, mikä on osaltaan voinut vähentää yritysten tarvetta pankkiluotoille.

Yritysten luotonkysynnässä odotetaan kuitenkin alavireisyyden jo vähenevän. Pankinjohtajat arvioivat, että pankkiluottoja tarvitaan lisää käyttöpääomaan ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin. Yrityskauppoihin ja -järjestelyihin liittyvän luotonkysynnän odotetaan myös lisääntyvän, mikä voi kertoa yritysten halusta laajentaa tuotantoaan muuten kuin investointien kautta.

”Pankkibarometrissä nähdään, että yritykset ja kotitaloudet varautuvat jo asteittain pandemian jälkeiseen aikaan. Kotitalouksille on kertynyt säästöjä, mutta talletustilien sijasta varoille etsitään parempaa tuottoa muista kohteista. Lisäksi kotitaloudet edelleen panostavat asumisen laatuun ja viihtyvyyteen etätyöoloissa”, Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla toteaa.

”Koronapandemian pitkittyminen on taloudellisesti kurittanut monia yrityksiä, joten ympäristö on erittäin otollinen yrityskaupoille ja -järjestelyille. Julkisen rahan ja pankkiluottojen lisäksi yritykset hakevat rahoitusta osakeantien ja pääomasijoituksien kautta. Helsingin pörssi odottaa hyvää listautumisvuotta: alkuvuonna jo neljä yhtiötä on ilmoittanut pörssilistautumisannista,” Somerla kertoo.

Pankkibarometrissään Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Pankkibarometri 1/2021 -raportti

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote

Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote

Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye