Pankkibarometri: Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heijastuvat kotimaiseen luotonkysyntään
6.6.2022 11:34:41 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että kotitalouksille on myönnetty kevään 2022 aikana selvästi vähemmän luottoja kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat myös merkittävästi heikentyneet. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan heikensi yleisesti kuluttajien luottamusta, mikä heijastuu barometrin tuloksissa yhdessä korkojen odotetun nousun kanssa.
Ensimmäistä kertaa kyselyn historiassa yksikään vastaajista ei odota luotonkysynnän vilkastuvan. Korkojen nousun myötä myös lainanhoidon joustomahdollisuuksien kysyntä on lievästi vilkastunut.
Eri sijoituskohteiden suosioissa on nähtävissä selvä muutos. Pitkään jatkunut osake- ja osakerahastojen suosio on laskenut merkittävästi. Pankinjohtajat arvioivat, että vain talletustilien suosio on kohentunut.
Pankkibarometrin vastaajat arvioivat, että yrityksille on myönnetty kevään aikana vähemmän luottoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Barometrikyselyn vastauksissa myös odotukset yritysten luotonkysynnästä ovat merkittävästi heikentyneet. Venäjän sotatoimet ja niiden heijastusvaikutukset näkyvät yritysten investointihalukkuuden vähenemisenä. Vastaajat arvioivat, että luottoja otetaan ensisijaisesti käyttöpääomaa ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjä varten. Yritysten rahoituslähteistä vain julkisen rahan käyttö on kasvussa.
”Työllisyystilanne on Suomessa kohentunut ja talous elpynyt koronan aiheuttamista sulkutiloista. Asuntomarkkinoilla rakennushankkeiden määrä on edelleen hyvällä tasolla. Venäjän sotatoimet Ukrainassa luovat kuitenkin Eurooppaan yleistä epävarmuuden ilmapiiriä, ja kuluttajahintojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa sekä nostaa markkinakorkoja”, luonnehtii Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
”Myös yritysten luotonottohalukkuus investointeja varten on heikentynyt. Näissä oloissa monet kotitaloudet ja yritykset siirtyvät oman talouden sopeutumiskyvyn ja kriisinkestävyyden vaalimiseen”, arvioi Somerla.
Pankkibarometrissään Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Laskemme finanssialan verotiedot sekä Suomen 25 suurinta yhteisöveron maksajaa torstaiaamuna 12.11.20265.11.2026 14:39:56 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) kertoo torstaiaamuna 12.11.2026 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2025. Listaamme myös konserneittain Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat kaikilta toimialoilta, ei vain finanssitoimialalta. Laskemme yhteistyössä Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat. Vuonna 2024 finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
Huijausrikollisuuden järjestelmällisyys ja ammattimaisuus yllätti kokeneen dokumentaristin – Sami Kieksi: Digihuijaukset alkaa 10. marraskuuta29.10.2026 10:26:39 EET | Tiedote
Sami Kieksi: Digihuijaukset -dokumenttisarjan ensimmäinen jakso esitetään Nelosella ja Ruutu-palvelussa 10.11.2026. Sarjaa tehdessä dokumentaristi Sami Kieksi ymmärsi entistä paremmin, että huijauksen onnistuminen kertoo erityisesti rikollisten kyvystä manipuloida ihmisiä. Uhriksi joutuminen ei kerro ihmisen tyhmyydestä: uhrin tuomitseminen tai syyllistäminen on turhaa ja haitallista. Sarjassa palkittu dokumentaristi kohtaa muun muassa huijausten uhreja, rikollisia, viranomaisia ja asiantuntijoita. Finanssiala ry on rahoittanut sarjan tekoa, ja sen tuottaa Aller Studios.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme