Pankkibarometri: Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heijastuvat kotimaiseen luotonkysyntään
Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että kotitalouksille on myönnetty kevään 2022 aikana selvästi vähemmän luottoja kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat myös merkittävästi heikentyneet. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan heikensi yleisesti kuluttajien luottamusta, mikä heijastuu barometrin tuloksissa yhdessä korkojen odotetun nousun kanssa.
Ensimmäistä kertaa kyselyn historiassa yksikään vastaajista ei odota luotonkysynnän vilkastuvan. Korkojen nousun myötä myös lainanhoidon joustomahdollisuuksien kysyntä on lievästi vilkastunut.
Eri sijoituskohteiden suosioissa on nähtävissä selvä muutos. Pitkään jatkunut osake- ja osakerahastojen suosio on laskenut merkittävästi. Pankinjohtajat arvioivat, että vain talletustilien suosio on kohentunut.
Pankkibarometrin vastaajat arvioivat, että yrityksille on myönnetty kevään aikana vähemmän luottoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Barometrikyselyn vastauksissa myös odotukset yritysten luotonkysynnästä ovat merkittävästi heikentyneet. Venäjän sotatoimet ja niiden heijastusvaikutukset näkyvät yritysten investointihalukkuuden vähenemisenä. Vastaajat arvioivat, että luottoja otetaan ensisijaisesti käyttöpääomaa ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjä varten. Yritysten rahoituslähteistä vain julkisen rahan käyttö on kasvussa.
”Työllisyystilanne on Suomessa kohentunut ja talous elpynyt koronan aiheuttamista sulkutiloista. Asuntomarkkinoilla rakennushankkeiden määrä on edelleen hyvällä tasolla. Venäjän sotatoimet Ukrainassa luovat kuitenkin Eurooppaan yleistä epävarmuuden ilmapiiriä, ja kuluttajahintojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa sekä nostaa markkinakorkoja”, luonnehtii Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
”Myös yritysten luotonottohalukkuus investointeja varten on heikentynyt. Näissä oloissa monet kotitaloudet ja yritykset siirtyvät oman talouden sopeutumiskyvyn ja kriisinkestävyyden vaalimiseen”, arvioi Somerla.
Pankkibarometrissään Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – stressitestit osoittavat pankkisektorin kestävän koviakin iskuja11.12.2025 12:59:27 EET | Tiedote
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana kolmannella vuosineljänneksellä, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva). Korkokatteen lasku heikensi pankkisektorin tulosta mutta ei horjuttanut vakavaraisuutta. Kohentuneet sijoitustuotot auttoivat pitämään työeläke- sekä vakuutussektorit vakavaraisina.
Sijoittajien kiinnostus rahastoihin jatkui vahvana marraskuussa – uusia sijoituksia lähes miljardi euroa9.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 973 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaan vaikutti kielteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa kuitenkin lähes 200 miljardia euroa.
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme