Pankkien stressitestit: Suomalaispankkien kova kunto osoittaa, ettei pääomavaatimuksia pidä enää kiristää

• Pankkien pääomavaatimusten kiristys heikentäisi suomalaispankkien kykyä rahoittaa kotitalouksia, yrityksiä ja vihreitä investointeja.
• Kun EU:ssa päätetään lopullisten Basel III -säännösten toimeenpanosta, on otettava huomioon eurooppalaisen markkinan erityispiirteet kuten pankkien keskeinen rooli yritysten rahoittajana.
• Uhkana on, että vakavaraiset pohjoismaiset pankit joutuisivat keräämään riskeihinsä nähden liikaa pääomia.

EBAn tekemien tuoreiden stressitestien perusteella Nordean ydinvakavaraisuussuhde heikkenee 3,7 prosenttiyksiköllä 13,4 prosenttiin ja OP Ryhmän 6,2 prosenttiyksiköllä 12,7 prosenttiin heikon kehityksen skenaariossa. Finanssivalvonta teki testejä omassa valvonnassaan oleville pienemmille suomalaispankeille (Aktia, Oma Säästöpankki, POP Pankki ryhmä, S-Pankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Säästöpankkiryhmä ja Ålandsbanken.) Niiden keskimääräinen ydinvakavaraisuus aleni heikon kehityksen skenaariossa 2,5 prosenttiyksikköä tasolle 14,0 %. Kaikki pankit ylittivät vakavaraisuusvaatimukset myös heikon kehityksen skenaariossa.

Basel III:n toimeenpano uhkaa nostaa pääomavaatimuksia merkittävästi

”Hyvät tulokset osoittavat, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole mitään tarvetta kiristää. Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa ja järjestämättömien saamisten määrä on alhainen”, sanoo Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Kettunen.

Pankkien vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen on ollut pinnalla lopullisten Basel III -säännösten toimeenpanon vuoksi. Baselin pankkikomitean päättämien uudistusten tarkoituksena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Komissio valmistelee parhaillaan asiasta lainsäädäntöesityksiä, jotka annettaneen syksyllä. 

Basel III:n myötä pääomavaatimukset saattaisivat monilla pankeilla nousta merkittävästi. Brysselissä toimivan Center for European Policy Studies -tutkimuslaitoksen (CEPS) tuoreen tutkimuksen mukaan uusien säännösten toimeenpano voi nostaa eurooppalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin 18 prosenttia. Nousu olisi selvästi suurempi kuin Yhdysvalloissa. Tutkimuksen tilasi Finanssiala ry (FA) yhdessä Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten kanssa.

Kiristyksillä vaikutuksia kotitalouksiin ja vihreisiin investointeihin

Pääomavaatimusten nousun vaikutukset ovat suurimmat niissä maissa, joissa pankit käyttävät yleisesti sisäisiä riskimalleja. Suomi on yksi näistä. Jotta pankkien vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät heikkenisi, EU-pankkien pitäisi CEPS:n tutkimuksen mukaan kasvattaa omia varojaan yhteensä lähes 400 miljardilla eurolla. Summa on hyvin merkittävä. FA katsoo, että säännösten toimeenpanon olisi otettava huomioon eurooppalaisten ja etenkin pohjoismaisten pankki- ja rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet, joissa esimerkiksi asuntolainoituksen riskit ovat suhteessa pienemmät kuin monessa muussa maassa.

”Miksi rikkoa hyvin toimivaa koneistoa? Rahoitusvakaus on tällä hetkellä kunnossa ja stressitestien mukaan suomalaispankit kestävät rajunkin toimintaympäristön heikennyksen – toimintakyky säilyy silti vahvana. Mikäli vakavaraisuusvaatimuksia kiristettäisiin nykyisestä, voisi sillä olla kouriintuntuvia vaikutuksia suomalaisten kotitalouksien ja yritysten lainansaantiin. Se heikentäisi pankkien mahdollisuuksia rahoittaa talouden elpymistä ja vihreitä investointeja”, Kettunen sanoo.