Pankkien stressitestit: Suomalaispankkien kova kunto osoittaa, ettei pääomavaatimuksia pidä enää kiristää
- Pankkien pääomavaatimusten kiristys heikentäisi suomalaispankkien kykyä rahoittaa kotitalouksia, yrityksiä ja vihreitä investointeja.
- Kun EU:ssa päätetään lopullisten Basel III -säännösten toimeenpanosta, on otettava huomioon eurooppalaisen markkinan erityispiirteet kuten pankkien keskeinen rooli yritysten rahoittajana.
- Uhkana on, että vakavaraiset pohjoismaiset pankit joutuisivat keräämään riskeihinsä nähden liikaa pääomia.
EBAn tekemien tuoreiden stressitestien perusteella Nordean ydinvakavaraisuussuhde heikkenee 3,7 prosenttiyksiköllä 13,4 prosenttiin ja OP Ryhmän 6,2 prosenttiyksiköllä 12,7 prosenttiin heikon kehityksen skenaariossa. Finanssivalvonta teki testejä omassa valvonnassaan oleville pienemmille suomalaispankeille (Aktia, Oma Säästöpankki, POP Pankki ryhmä, S-Pankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Säästöpankkiryhmä ja Ålandsbanken.) Niiden keskimääräinen ydinvakavaraisuus aleni heikon kehityksen skenaariossa 2,5 prosenttiyksikköä tasolle 14,0 %. Kaikki pankit ylittivät vakavaraisuusvaatimukset myös heikon kehityksen skenaariossa.
Basel III:n toimeenpano uhkaa nostaa pääomavaatimuksia merkittävästi
”Hyvät tulokset osoittavat, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole mitään tarvetta kiristää. Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa ja järjestämättömien saamisten määrä on alhainen”, sanoo Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Kettunen.
Pankkien vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen on ollut pinnalla lopullisten Basel III -säännösten toimeenpanon vuoksi. Baselin pankkikomitean päättämien uudistusten tarkoituksena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Komissio valmistelee parhaillaan asiasta lainsäädäntöesityksiä, jotka annettaneen syksyllä.
Basel III:n myötä pääomavaatimukset saattaisivat monilla pankeilla nousta merkittävästi. Brysselissä toimivan Center for European Policy Studies -tutkimuslaitoksen (CEPS) tuoreen tutkimuksen mukaan uusien säännösten toimeenpano voi nostaa eurooppalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin 18 prosenttia. Nousu olisi selvästi suurempi kuin Yhdysvalloissa. Tutkimuksen tilasi Finanssiala ry (FA) yhdessä Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten kanssa.
Kiristyksillä vaikutuksia kotitalouksiin ja vihreisiin investointeihin
Pääomavaatimusten nousun vaikutukset ovat suurimmat niissä maissa, joissa pankit käyttävät yleisesti sisäisiä riskimalleja. Suomi on yksi näistä. Jotta pankkien vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät heikkenisi, EU-pankkien pitäisi CEPS:n tutkimuksen mukaan kasvattaa omia varojaan yhteensä lähes 400 miljardilla eurolla. Summa on hyvin merkittävä. FA katsoo, että säännösten toimeenpanon olisi otettava huomioon eurooppalaisten ja etenkin pohjoismaisten pankki- ja rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet, joissa esimerkiksi asuntolainoituksen riskit ovat suhteessa pienemmät kuin monessa muussa maassa.
”Miksi rikkoa hyvin toimivaa koneistoa? Rahoitusvakaus on tällä hetkellä kunnossa ja stressitestien mukaan suomalaispankit kestävät rajunkin toimintaympäristön heikennyksen – toimintakyky säilyy silti vahvana. Mikäli vakavaraisuusvaatimuksia kiristettäisiin nykyisestä, voisi sillä olla kouriintuntuvia vaikutuksia suomalaisten kotitalouksien ja yritysten lainansaantiin. Se heikentäisi pankkien mahdollisuuksia rahoittaa talouden elpymistä ja vihreitä investointeja”, Kettunen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi KettunenAsiantuntijaFinanssiala ry
Puh:+358 20 793 4217jussi.kettunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote
Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Pärjäisitkö taloustiedoissa lukiolaisille? Talousgurun alkukilpailussa kysyttiin taloyhtiöistä ja yritystuista14.1.2026 14:09:28 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.
Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys14.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme