Pankkien yhteisvastuuta ei pidä laajentaa keskellä talouskriisiä

EU:n pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisurahaston kerryttäminen on parhaillaan käynnissä. Jäsenmaat ovat sopineet, että rahaston vararahoitusjärjestely perustetaan Euroopan vakausmekanismin yhteyteen. Järjestelyn tarkoituksena on toimia täydentävänä rahoituslähteenä, jos sijoittajanvastuun toimeenpano ja rahaston varat eivät riitä kattamaan pankkikriisien kustannuksia.

Jäsenvaltiot ovat aiemmin sitoutuneet siihen, että vararahoitusjärjestely otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2023 lopussa. Sittemmin ne ovat linjanneet, että järjestely voidaan ottaa käyttöön jo aiemmin, jos pankkisektorin riskien voidaan osoittaa vähentyneen riittävästi.

Vararahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisen lisäksi on samalla tarkoitus muuttaa valtiosopimusta, joka säätelee pankeilta kerättävien vakausmaksujen siirtoa jäsenmaista yhteiseen rahastoon ja rahastoon kuuluvien kansallisten rahasto-osuuksien yhdistämistä. Muutoksilla tuotaisiin pankkien maksamat ylimääräiset vakausmaksut nopeutetussa tahdissa yhteisen taakanjaon piiriin.

Suomalaisten pankkien kannalta vakausmaksuja koskeva sopimus on tärkeä. Sopimusmuutoksen myötä niille voisi lähivuosina langeta maksettavaksi ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien vuoksi. Valtioneuvoston viime kevään U-kirjelmän mukaan enimmillään maksut voisivat nousta jopa lähes kahteen miljardiin euroon.

Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli asiaa 27.11. ja päätti äänestysten jälkeen yhtyä hallituksen kantaan. Valiokunnan mukaan Suomi voi hyväksyä vararahoitusjärjestelyn aikaistetun käyttöönoton tiettyjen ehtojen täyttyessä.

”Emme pidä millään tavoin järkevänä, että pankkien yhteisvastuuta laajennetaan keskellä talouskriisiä. Se ei ole suomalaisten pankkien eikä niiden asiakkaiden etu”, toteaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Koronapandemian laukaisema talouskriisi on nopeasti heikentänyt pankkiunionimaiden taloustilannetta, ja pandemian toinen aalto merkitsee vaikeuksien pitkittymistä ja syvenemistä. Kriisi tulee iskemään voimalla myös pankkeihin: odotettavissa on luottotappioiden merkittävä kasvu eri puolilla EU:ta, etenkin niissä maissa, joissa talouskriisi on ollut syvin.

”Monissa EU-maissa pankkien riskit ovat parhaillaan voimakkaassa kasvussa. Onkin olemassa aito riski siitä, että suomalaispankit joutuvat maksamaan lähivuosina ylimääräisiä vakausmaksuja muiden maiden pankkien auttamiseksi. Tämä heikentää niiden kykyä jatkaa omien kotitalous- ja yritysasiakkaidensa luotottamista siinä laajuudessa, mitä talouden elpyminen edellyttäisi”, Mattila huomauttaa.

Suomalaispankeilta perittävät vakausmaksut ovat kasvamassa ilman nyt päätettävänä olevaa sopimusmuutostakin. Jos niiltä lisäksi peritään ylimääräisiä vakausmaksuja, pankkien kannattavuus ja samalla oma kriisinsietokyky heikkenee. Tällaista kehitystä ei pitäisi edesauttaa kotimaisin päätöksin.

Pankkien kuntoa on tällä hetkellä vaikea arvioida luotettavasti monissa EU-maissa, koska niissä on toimeenpantu laajoja lakiin perustuvia tai pankkien keskenään sopimia velanmaksun keskeytyksiä (ns. moratorio). Ne heikentävät pankkien tietämystä asiakkaidensa velanmaksukyvystä. Tämän vuoksi tuoreimmat järjestämättömiä saamisia koskevat tilastot eivät anna ajantasaista kuvaa näiden maiden pankkien tilanteesta. Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiinnittää omassa lausunnossaan huomiota siihen, että pankkien taseiden kuntoon kohdistuu monissa EU-maissa poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

”Nyt olisi rauhassa odotettava, että saadaan luotettava käsitys eri maiden pankkien kunnosta ja riskien kehittymisestä. Tämän jälkeen on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin ongelmien korjaamiseksi. Vasta sen jälkeen voidaan keskustella yhteisvastuun laajentamisen aikaistamisesta”, Mattila painottaa.