Finanssiala ry

Pankkien yhteisvastuuta ei pidä laajentaa keskellä talouskriisiä

Jaa

Euroryhmään kuuluvat valtiovarainministerit kokoontuvat laajennetussa kokoonpanossa maanantaina 30. marraskuuta päättämään pankkiunionin kriisinratkaisurahaston vararahoitusjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta. Samalla pankeilta perittävät ylimääräiset vakausmaksut tuotaisiin nopeutetussa tahdissa yhteisen taakanjaon piiriin. Suomen hallitus on valmis hyväksymään aikaistamisen. Finanssiala ry (FA) vastustaa pankkien yhteisvastuun laajentamista keskellä talouskriisiä ja katsoo, että alkuperäistä aikataulua ei tule muuttaa ennen kuin pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskit ovat merkittävästi vähentyneet.

EU:n pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisurahaston kerryttäminen on parhaillaan käynnissä. Jäsenmaat ovat sopineet, että rahaston vararahoitusjärjestely perustetaan Euroopan vakausmekanismin yhteyteen. Järjestelyn tarkoituksena on toimia täydentävänä rahoituslähteenä, jos sijoittajanvastuun toimeenpano ja rahaston varat eivät riitä kattamaan pankkikriisien kustannuksia.

Jäsenvaltiot ovat aiemmin sitoutuneet siihen, että vararahoitusjärjestely otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2023 lopussa. Sittemmin ne ovat linjanneet, että järjestely voidaan ottaa käyttöön jo aiemmin, jos pankkisektorin riskien voidaan osoittaa vähentyneen riittävästi.

Vararahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisen lisäksi on samalla tarkoitus muuttaa valtiosopimusta, joka säätelee pankeilta kerättävien vakausmaksujen siirtoa jäsenmaista yhteiseen rahastoon ja rahastoon kuuluvien kansallisten rahasto-osuuksien yhdistämistä. Muutoksilla tuotaisiin pankkien maksamat ylimääräiset vakausmaksut nopeutetussa tahdissa yhteisen taakanjaon piiriin.

Suomalaisten pankkien kannalta vakausmaksuja koskeva sopimus on tärkeä. Sopimusmuutoksen myötä niille voisi lähivuosina langeta maksettavaksi ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien vuoksi. Valtioneuvoston viime kevään U-kirjelmän mukaan enimmillään maksut voisivat nousta jopa lähes kahteen miljardiin euroon.

Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli asiaa 27.11. ja päätti äänestysten jälkeen yhtyä hallituksen kantaan. Valiokunnan mukaan Suomi voi hyväksyä vararahoitusjärjestelyn aikaistetun käyttöönoton tiettyjen ehtojen täyttyessä.

”Emme pidä millään tavoin järkevänä, että pankkien yhteisvastuuta laajennetaan keskellä talouskriisiä. Se ei ole suomalaisten pankkien eikä niiden asiakkaiden etu”, toteaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Koronapandemian laukaisema talouskriisi on nopeasti heikentänyt pankkiunionimaiden taloustilannetta, ja pandemian toinen aalto merkitsee vaikeuksien pitkittymistä ja syvenemistä. Kriisi tulee iskemään voimalla myös pankkeihin: odotettavissa on luottotappioiden merkittävä kasvu eri puolilla EU:ta, etenkin niissä maissa, joissa talouskriisi on ollut syvin.

”Monissa EU-maissa pankkien riskit ovat parhaillaan voimakkaassa kasvussa. Onkin olemassa aito riski siitä, että suomalaispankit joutuvat maksamaan lähivuosina ylimääräisiä vakausmaksuja muiden maiden pankkien auttamiseksi. Tämä heikentää niiden kykyä jatkaa omien kotitalous- ja yritysasiakkaidensa luotottamista siinä laajuudessa, mitä talouden elpyminen edellyttäisi”, Mattila huomauttaa.

Suomalaispankeilta perittävät vakausmaksut ovat kasvamassa ilman nyt päätettävänä olevaa sopimusmuutostakin. Jos niiltä lisäksi peritään ylimääräisiä vakausmaksuja, pankkien kannattavuus ja samalla oma kriisinsietokyky heikkenee. Tällaista kehitystä ei pitäisi edesauttaa kotimaisin päätöksin.

Pankkien kuntoa on tällä hetkellä vaikea arvioida luotettavasti monissa EU-maissa, koska niissä on toimeenpantu laajoja lakiin perustuvia tai pankkien keskenään sopimia velanmaksun keskeytyksiä (ns. moratorio). Ne heikentävät pankkien tietämystä asiakkaidensa velanmaksukyvystä. Tämän vuoksi tuoreimmat järjestämättömiä saamisia koskevat tilastot eivät anna ajantasaista kuvaa näiden maiden pankkien tilanteesta. Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiinnittää omassa lausunnossaan huomiota siihen, että pankkien taseiden kuntoon kohdistuu monissa EU-maissa poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

”Nyt olisi rauhassa odotettava, että saadaan luotettava käsitys eri maiden pankkien kunnosta ja riskien kehittymisestä. Tämän jälkeen on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin ongelmien korjaamiseksi. Vasta sen jälkeen voidaan keskustella yhteisvastuun laajentamisen aikaistamisesta”, Mattila painottaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Vahvistetaanko pankkiunionia vai etsitäänkö maksumiehiä koronakriisille?18.1.2021 07:00:00 EETTiedote

Piru on, missäpä muuallakaan, kuin yksityiskohdissa. Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomi ja Suomen pankkisektori sitoutunut. Koko euroalueen yhteiset pelisäännöt ja riskien yhdenmukainen tunnistaminen ovat sinänsä kannatettavia asioita, samoin yhteinen pankkivalvonta ja pankkikriisien ratkaisumekanismi. Nämä ohjaavat pankin mahdollisesta kaatumisesta aiheutuvat tappiot niille, jotka ovat pankkiin sijoittaneet. Pankkiunionirakennelman viimeinen palanen, EU:n yhteinen talletussuoja, voisi kuitenkin tuoda eurooppalaisten pienten ja keskisuurien pankkien ongelmat yhteisesti pankkiunionimaiden pankkien ja viime kädessä koko euroalueen veronmaksajien ratkaistaviksi.

Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa12.1.2021 12:59:24 EETTiedote

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Silmät suojaan – ilotulitekauppaa rajoittava kansalaisaloite on hukkunut hallinnon rattaisiin30.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Kansalaisaloite kuluttajille myytävien ilotulitteiden rajoittamiseksi meni eduskuntaan jo yli vuosi sitten, mutta siitä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. On ymmärrettävää, että esimerkiksi koronaan liittyvät asiat ovat kiilanneet käsittelyjonossa, mutta aloitteesta olisi syytä saada aikaan sääntelyehdotuksia. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat viisi sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa ja sytyttivät yli sata tulipaloa.

Tunnistusvälineet kuntoon – vuodenvaihteen jälkeen pienikin verkko-ostos saattaa vaatia pankkitunnuksia29.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) korttimaksamisen tunnistautumisen siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Vahvan tunnistautumisen tarkoituksena on parantaa maksupalveluiden turvallisuutta ja siten kuluttajansuojaa.

Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä säilyy vilkkaana – yritysten luototuksessa hiljaisempaa15.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on loppuvuoden 2020 aikana vilkastunut selvästi. Koronapandemian vaikutus näyttää jääneen vain tilapäiseksi pudotukseksi. Myös pankinjohtajien odotukset kotitalouksien lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat hyvät. Sen sijaan yritysten luotonkysyntä on edelleen heikkoa. Loppuvuoden aikana luottoja on myönnetty selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Barometrikysely IV/2020 tehtiin pankinjohtajille marras-joulukuun vaihteessa.

Vetoomus hallitukselle: Suomen on painettava jarrua pankkien yhteisvastuun ja sääntelyn lisäämisessä9.12.2020 10:55:36 EETTiedote

Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä. Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla 30.11. laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme