Panostukset T&K-menoihin kasvattaneet merkittävästi maakuntien bruttokansantuotetta - nopeinta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla
2.2.2023 15:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Suomen T&K-menot ovat viisivuotiskauden aikana lisääntyneet 1,32 miljardilla eurolla, yhteensä 21 prosenttia. Vuonna 2017 T&K-menot olivat koko maan tasolla yhteensä 6,17 miljardia euroa ja vuonna 2021 yhteensä 7,49 miljardia euroa.
– Yritysten osuus näistä menoista on kasvanut viisivuotiskauden merkittävästi. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia ja viisivuotiskauden lopussa se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus on kasvanut 1,2 miljardilla eurolla, yhteensä 25 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin kasvu on 0,16 miljardia, eli noin 7 prosenttia. Tavoite yritysten osuuden lisäyksestä on toteutunut, raportin kirjoittanut professori Pekka Neittaanmäki kertoo.
Suurin osuus kansallisista T&K-menoista tuli vuonna 2021 Uudenmaan maakunnasta, yhteensä 3 725 miljoonaa euroa (49,7 %). Toiseksi suurin osuus oli Pirkanmaan maakunnalla 889 miljoonalla eurolla (11,8 %) ja kolmanneksi suurin Pohjois-Pohjanmaalla 862 miljoonalla eurolla (11,5 %). Tämän jälkeen tulivat Varsinais-Suomi 516 miljoonalla eurolla (6.9 %), Keski-Suomi 281 miljoonalla eurolla (3.6 %) ja Pohjanmaa 237 miljoonalla eurolla (3.2 %). Muiden maakuntien osuus oli alle 3 prosenttia.
Bruttokansantuote kasvoi monissa maakunnissa kansallista tasoa nopeammin
– Keskeinen onnistuminen strategian kannalta on ollut maakuntien bkt:n merkittävä kasvu. Pyörät on saatu liikkeelle ja tavoite maakuntien bkt:n kasvusta on toteutunut. Osin on onnistuttu jopa yli odotusten, Neittaanmäki toteaa.
Useissa maakunnassa bkt:n kasvu on ollut jopa kansallista 11,1 prosentin tasoa nopeampaa. Pohjois-Pohjanmaalla kasvua oli 17,5 prosenttia, Pirkanmaalla 15,4 prosenttia, Pohjanmaalla 13,2 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 12,7 prosenttia, Kainuussa 12,2 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 12,1 prosentti ja Uudellamaalla 11,8 prosenttia.
Lähes kansalliseen tasoon tasoon ylsivät myös Keski-Suomi (10,7 %), Kymenlaakso (10,6 %), Pohjois-Savo (10,2 %) ja Varsinais-Suomi (9,7 %).
Suomen T&K-panostukset ylittävät Euroopan Unionin ja OECD-maiden keskiarvon
- Ollaan nähty, että panostukset T&K-kehitystoiminaan ovat tuottaneet tulosta. Onkin tärkeää, että kehitys jatkuu ja saadaan Suomen bruttokansantuote edelleenkin pysymään kasvussa, Neittaanmäki sanoo.
Suomen T&K-menot (2,9 %) olivat vuonna 2020 korkeammat kuin Euroopan Unionin (2,2 %) ja OECD:n (2,7 %) keskiarvon. Suomea korkeammat T&K-panostukset vuonna 2020 oli vain kymmenellä maalla: Israelilla (5,4 %), Etelä-Korealla (4,8 %), Taiwanilla (3,5 %), Yhdysvalloilla (3,5 %), Ruotsilla (3,5 %), Belgialla (3,4 %), Japanilla (3,3 %), Itävallalla (3,2 %), Saksalla (3,1 %) ja Tanskalla (3,0 %).
– Sekä Juha Sipilän että Sanna Marinin hallitusten T&K-panostukset ovat olleet onnistuneita. Suomi on nousemassa 4 prosentin T&K-panostuksilla tutkimusintensiivisten maiden kärkiryhmään. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa kuuluvat jo siihen, toteaa Neittaanmäki.
Lisätietoja
Unesco-professori Pekka Neittaanmäki
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
+358 40 550 7005
Raportti on julkaistu nimellä Tutkimus- ja kehittämismenot sekä bruttokansantuote maakunnittain vuosina 2017–2021 Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja sarjassa tiedekunnan verkkosivuilla.
Pysyvä linkki raporttiin http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9486-0.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta mukana juhlistamassa Pridea 7.–13.9.2026 – teemana liikuntarauha4.9.2026 10:17:16 EEST | Tiedote
Jyväskylän Pride -viikkoa vietetään 7.–13.9.2026. Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta JYY ovat tuttuun tapaan mukana tapahtumassa. Tapahtuman järjestää Jyväskylän Seta ry.
Data valjastetaan pelaajakehityksen tueksi: KalPa ja Jyväskylän yliopisto rakentavat uudenlaista pelaajapolkua3.9.2026 10:57:26 EEST | Tiedote
KalPa Hockey Oy:n ja Jyväskylän yliopiston JYU-Vuokatin yhteishankkeessa kehitetään datapohjaisia työkaluja, joiden avulla voidaan seurata nuorten jääkiekkoilijoiden kehitystä juniorivuosista aina ammattilaistasolle asti. Samalla pyritään ehkäisemään ylikuormitusta ja tunnistamaan lahjakkuuksia nykyistä yhdenvertaisemmin.
Jyväskylän yliopisto sai Nature Positive Universities -todennuksen ensimmäisten joukossa maailmassa3.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolle on myönnetty kansainvälinen Nature Positive Universities –varmennus vuodelle 2026. Jyväskylän yliopisto on edelläkävijä, joka sai tunnustuksen onnistuneesta työstään luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ja luontopositiivisuuden edistämiseksi.
Rehtori Jari Ojala: Yliopistot kovien ulkoisten paineiden kourissa2.9.2026 14:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2026-2027 avajaiset 2.9.2026 Rehtori Jari Ojalan avajaispuhe (Vapaa julkaistavaksi 2.9. klo 14)
Kuinka paljon avohakkuita luonto kestää? Tutkimus määrittää boreaalisten metsälintujen ekologisen rajan2.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus on ensimmäistä kertaa määrittänyt raja-arvon avohakkuiden ekologisesti kestävälle määrälle boreaalisissa metsissä. Tutkimuksen mukaan vanhojen metsien lintulajit tarvitsevat säilyäkseen joko pidemmän, noin 90 vuoden kiertoajan metsätaloudessa tai sen, että noin 20 prosenttia metsistä jätetään kokonaan avohakkuiden ulkopuolelle. Tulokset tarjoavat konkreettisen tavoitteen metsien ekologisesti kestävälle käytölle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
