Panostukset T&K-menoihin kasvattaneet merkittävästi maakuntien bruttokansantuotetta - nopeinta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla

Suomen T&K-menot ovat viisivuotiskauden aikana lisääntyneet 1,32 miljardilla eurolla, yhteensä 21 prosenttia. Vuonna 2017 T&K-menot olivat koko maan tasolla yhteensä 6,17 miljardia euroa ja vuonna 2021 yhteensä 7,49 miljardia euroa.
– Yritysten osuus näistä menoista on kasvanut viisivuotiskauden merkittävästi. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia ja viisivuotiskauden lopussa se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus on kasvanut 1,2 miljardilla eurolla, yhteensä 25 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin kasvu on 0,16 miljardia, eli noin 7 prosenttia. Tavoite yritysten osuuden lisäyksestä on toteutunut, raportin kirjoittanut professori Pekka Neittaanmäki kertoo.
Suurin osuus kansallisista T&K-menoista tuli vuonna 2021 Uudenmaan maakunnasta, yhteensä 3 725 miljoonaa euroa (49,7 %). Toiseksi suurin osuus oli Pirkanmaan maakunnalla 889 miljoonalla eurolla (11,8 %) ja kolmanneksi suurin Pohjois-Pohjanmaalla 862 miljoonalla eurolla (11,5 %). Tämän jälkeen tulivat Varsinais-Suomi 516 miljoonalla eurolla (6.9 %), Keski-Suomi 281 miljoonalla eurolla (3.6 %) ja Pohjanmaa 237 miljoonalla eurolla (3.2 %). Muiden maakuntien osuus oli alle 3 prosenttia.
Bruttokansantuote kasvoi monissa maakunnissa kansallista tasoa nopeammin
– Keskeinen onnistuminen strategian kannalta on ollut maakuntien bkt:n merkittävä kasvu. Pyörät on saatu liikkeelle ja tavoite maakuntien bkt:n kasvusta on toteutunut. Osin on onnistuttu jopa yli odotusten, Neittaanmäki toteaa.
Useissa maakunnassa bkt:n kasvu on ollut jopa kansallista 11,1 prosentin tasoa nopeampaa. Pohjois-Pohjanmaalla kasvua oli 17,5 prosenttia, Pirkanmaalla 15,4 prosenttia, Pohjanmaalla 13,2 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 12,7 prosenttia, Kainuussa 12,2 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 12,1 prosentti ja Uudellamaalla 11,8 prosenttia.
Lähes kansalliseen tasoon tasoon ylsivät myös Keski-Suomi (10,7 %), Kymenlaakso (10,6 %), Pohjois-Savo (10,2 %) ja Varsinais-Suomi (9,7 %).
Suomen T&K-panostukset ylittävät Euroopan Unionin ja OECD-maiden keskiarvon
- Ollaan nähty, että panostukset T&K-kehitystoiminaan ovat tuottaneet tulosta. Onkin tärkeää, että kehitys jatkuu ja saadaan Suomen bruttokansantuote edelleenkin pysymään kasvussa, Neittaanmäki sanoo.
Suomen T&K-menot (2,9 %) olivat vuonna 2020 korkeammat kuin Euroopan Unionin (2,2 %) ja OECD:n (2,7 %) keskiarvon. Suomea korkeammat T&K-panostukset vuonna 2020 oli vain kymmenellä maalla: Israelilla (5,4 %), Etelä-Korealla (4,8 %), Taiwanilla (3,5 %), Yhdysvalloilla (3,5 %), Ruotsilla (3,5 %), Belgialla (3,4 %), Japanilla (3,3 %), Itävallalla (3,2 %), Saksalla (3,1 %) ja Tanskalla (3,0 %).
– Sekä Juha Sipilän että Sanna Marinin hallitusten T&K-panostukset ovat olleet onnistuneita. Suomi on nousemassa 4 prosentin T&K-panostuksilla tutkimusintensiivisten maiden kärkiryhmään. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa kuuluvat jo siihen, toteaa Neittaanmäki.
Lisätietoja
Unesco-professori Pekka Neittaanmäki
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
+358 40 550 7005
Raportti on julkaistu nimellä Tutkimus- ja kehittämismenot sekä bruttokansantuote maakunnittain vuosina 2017–2021 Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja sarjassa tiedekunnan verkkosivuilla.
Pysyvä linkki raporttiin http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9486-0.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mediakutsu: Tervetuloa seuraamaan Suomen kyberosaamiskeskuksen julkistamistilaisuutta 30.3.27.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestävät Digiturvallisuus 2023 -messuilla Jyväskylän Paviljongissa Suomen kyberosaamiskeskuksen julkistustilaisuuden. Julkistustilaisuudessa ovat mukana molempien oppilaitosten rehtorit, Jyväskylän kaupunginjohtaja sekä maakuntajohtaja. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tilaisuutta ja esittämään kysymyksiä paikan päällä Jyväskylän Paviljongissa torstaina 30.3. klo 14.00 alkaen.
Väitös: Teknologia mahdollistaa yksilöllisen sydänkuntoutuksen27.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Sydänkuntoutuksessa älylaitteet ja muut teknologiasovellukset tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia kuntoutujan elämänmuutokseen. Yksilöllisesti kohdatuksi tuleminen on elämänmuutoksen keskiössä, havaittiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa.
Hiljaiset äänet kuuluviin: koronapandemia kiihdytti nuorten hyvinvoinnin polarisoitumista24.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Koronapandemia heikensi merkittävästi nuorten kokemaa hyvinvointia, lisäsi yksinäisyyttä ja vaikeutti oppimista, kertoo tuore raportti. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimuksessa huomio kiinnitettiin erityisesti niin sanottujen ”hiljaisten äänten” kuulemiseen.
Työaika on muuttunut hitaasti – voiko lyhennetty työviikko olla uusi kilpailuvaltti?23.3.2023 14:03:50 EET | Artikkeli
Viime aikoina lyhennetyn työajan kokeilut ovat saaneet tavallista enemmän huomiota. Toimisiko meilläkin, moni kysyy. Kokenut työajan tutkija Timo Anttila ja terveystaloustieteen professori Petri Böckerman Jyväskylän yliopistosta pohtivat sitkeästi pintansa pitäneen normaalin työajan haastajia.
Hyvä fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta23.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Noin joka neljäs suomalainen lapsi on ylipainoinen, ja yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Ylipaino on keskeisin matala-asteista tulehdusta lisäävä tekijä, mutta hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, ettei hyväkään fyysinen kunto itsessään vähennä matala-asteista tulehdusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme