Paperin tuotanto laski, muissa metsäteollisuuden tuoteryhmissä kasvua

"Paino- ja kirjoituspaperien kysyntä on heikentynyt jo pitkään erityisesti kehittyneillä markkinoilla digitalisaation seurauksena ja tämä heijastuu paperin tuotantoon", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Sen sijaan muuttuneet kulutustottumukset vaikuttivat positiivisesti kartongin kysyntään. Verkkokaupan kasvu lisää kartonkipakkausten kysyntää, samoin uusiutuvasta materiaalista valmistettujen kartonkipakkausten yleistyminen muovipakkausten korvaajana. Kartonkia tuotettiin tammi-syyskuussa 2,7 miljoonaa tonnia eli 7,9 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla edellisvuonna. Heinä-syyskuussa kartonkia tuotettiin 0,9 miljoonaa tonnia, jossa kasvua oli 9 % edellisvuoden vertailujaksosta.

Havusahatavaran tuotanto tammi-syyskuussa kasvoi 5,9 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 8,9 miljoonaa kuutiometriä. Erityisesti kuusisahatavaran osalta Kiinan merkitys vientimarkkinana on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Havusahatavaran tuotanto pysyi kolmannella kvartaalilla samalla tasolla kuin edellisvuoden vertailujaksolla ja oli 2,6 miljoonaa kuutiometriä.

Vanerin tuotanto kasvoi tammi-syyskuussa 10,3 % ja oli 0,9 miljoonaa kuutiometriä. Heinä-syyskuussa vaneria tuotettiin 0,3 milj. kuutiometriä eli 16 % edellisvuotta enemmän. Vanerin loppukäyttö kohdentuu pääasiassa rakentamiseen, kuljetusvälineiden lattioihin ja LNG-tankkereihin. Erityisesti uudis- ja korjausrakentamisen piristyminen Euroopassa heijastui positiivisesti vanerin tuotantoon.

Sellua tuotettiin tammi-syyskuussa 5,7 miljoonaa tonnia eli 2,3 % edellisvuoden vertailujaksoa enemmän. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat investoineet viime vuosina merkittävästi sellukapasiteettiin, mutta nämä eivät vielä näy täysimääräisinä tuotannoissa. Heinä-syyskuussa sellua tuotettiin 1,9 miljoonaa tonnia eli 5 % enemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Suomalaisten metsäteollisuusyritysten markkinat ovat tuoteryhmästä riippuen pääasiassa Euroopassa ja Aasiassa. Suomalaisten tuottajien kilpailukykyä erityisesti paperiteollisuudessa rasittavat korkeat tuotantokustannukset sekä pitkät kuljetusmatkat verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme Ruotsiin ja Saksaan.

”Suomessa toimivat metsäteollisuusyritykset tuovat maahan merkittävää taloudellista hyvinvointia maksamalla veroja, työllistämällä ja käyttämällä kotimaista raaka-ainetta. Yli viidennes Suomen tavaraviennistä on metsäteollisuustuotteita. Suomessa toimivat yritykset tarvitsevat symmetriset toimintaedellytykset kilpailijamaihin verrattuna, jotta Suomi pysyy houkuttelevana ja kilpailukykyisenä sijaintipaikkana teolliselle tuotannolle ja investoinneille”, sanoo Timo Jaatinen.

Lisätietoja: pääekonomisti Maarit Lindström, Metsäteollisuus ry, puh. 040 531 8262

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 150 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Viestintäkontakti: 
Anne Pirilä, viestintäjohtaja puh. 09 132 6645 tai 050 550 9480  

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber.

The forest industry directly and indirectly employs approximately 150,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society.

Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.

Contact in Communications:
Anne Pirilä, Communications Director, tel. +358 9 132 6645 or mobile +358 50 550 9480