Paperittomien henkilöiden sosiaalisten oikeuksien toteutumista selvitetään lainsäädännön tueksi

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että paperittomien oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin laajennetaan kiireellisestä hoidosta välttämättömään hoitoon. Syyskuussa käynnistyneessä tutkimushankkeessa luodaan ajankohtaista tilannekuvaa paperittomien henkilöiden sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta julkisessa palvelujärjestelmässä lainsäädäntötyön tueksi. Lisäksi laaditaan ratkaisuehdotuksia sosiaalihuollon keskeisiin haasteisiin.

– Tutkimuksessa kerätään tietoa eri puolilta Suomea siitä, miten sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja tarjotaan ja mitkä ovat konkreettiset ongelmakohdat sekä siitä, miten paperittomien oikeus viimesijaiseen sosiaalihuoltoon toteutuu, sanoo dosentti Marja Katisko Diakista.

Ajankohtainen tilannekatsaus paperittomien henkilöiden sosiaalihuollosta ratkaisuehdotuksineen on tarpeen niin sosiaalihuollossa työskentelevien, palveluita tarvitsevien paperittomien kuin yhteiskunnankin näkökulmasta, sillä paperittomien saamat sosiaalihuollon palvelut eivät ole valtakunnallisesti yhteneväisiä.

Yhteiset pelisäännöt palvelevat kaikkia

Paperittomat ovat heterogeeninen ryhmä eri ikäisiä ja eri taustaisia henkilöitä, jotka ovat kuitenkin tilanteensa vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Valtakunnallisesti yhtenäisten toimintamallien puute sosiaalihuollossa johtaa helposti tilanteisiin, joissa paikkakunta sekä yksittäisen työntekijän resurssit ja mahdollisuudet vaikuttavat suuresti palveluiden saamiseen. Tämä koskee niin kunnan kuin kolmannen sektorin palveluita.

– Paperittomien henkilöiden tuki on tämänhetkisten havaintojen mukaan osittain satunnaista. Esimerkiksi juridinen tuki, sosiaalipalvelut tai terveyspalveluiden kattavuus voivat nojata yksittäisten tahojen sekä alueiden osaamisiin sekä mahdollisuuksiin. Tämä epätasa-arvoinen tilanne kuormittaa niin työntekijöitä kuin paperittomia eikä se edistä sosiaalisten oikeuksien toteutumista, toteaa tutkija Maija Kalm-Akubardia Diakista.

Nykyinen lainsäädäntö määrittelee paperittomien oikeudet esimerkiksi terveys- ja sosiaalihuollon palveluihin rajallisiksi ja minimaalisiksi. Tiukka lainsäädäntö määrittelee, missä laajuudessa niitä voidaan tarjota. Kunnat ovat kuitenkin voineet tehdä paikallisesti omia inhimillisesti kestäviä ratkaisuja, jolloin valtakunnallisesti paperittomat saattavat olla erioikeutetussa asemassa.

Materiaalia käytännön työnteon tueksi

Ajankohtaisen tilannekuvan ja ratkaisuehdotuksien rinnalla tutkimushankkeessa tuotetaan myös materiaalia, jolla tavoitellaan suoraan kuntien työntekijöitä ja opiskelijoita, jotka kohtaavat tulevaisuudessa paperittomia henkilöitä työssään.

– Esimerkiksi tekeillä olevassa podcast-sarjassa avataan paperittomuutta paikallisena ja globaalina ilmiönä. Lisäksi paperittomuutta tarkastellaan eri sektoreiden, kuten julkisen palvelujärjestelmän ja järjestökentän välisenä dialogina ja yhteistyönä, sanoo tutkija Anitta Kynsilehto Tampereen yliopistolta.

Valtioneuvoston tilaaman ja rahoittaman Paperittomien henkilöiden sosiaalisten oikeuksien toteutuminen Suomessa -tutkimushankkeen päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajana toimii Tampereen korkeakoulusäätiö, Tampereen yliopisto. Tutkimushankkeen kesto on 1.9.2021–30.9.2022.

Hankkeen vastuullinen johtaja:

• Marja Katisko, dosentti, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Tutkimusryhmässä mukana:

• Iiris Annala, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto
• Camilla Marucco, projektitutkija/tohtorikoulutettava, Tampereen Yliopisto/Turun Yliopisto
• Tuula Pehkonen-Elmi, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
• Maija Kalm-Akubardia, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
• Anitta Kynsilehto, tutkija, Tampereen yliopisto