Parkinsonin taudin uusi lääkeainekandidaatti osoittautunut lupaavaksi lääkekehityksen alkumetreillä
Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uusia yhdisteitä, jotka vähentävät Parkinsonin tautiin liittyvien proteiinisakkautumien syntymistä aivojen liikealueiden hermosoluihin.
Aivojen liikealueiden hermosoluja tuhoavaan Parkinsonin tautiin sairastuu jopa kaksi prosenttia yli 60-vuotiaista. Taudin syytä ei tunneta, mutta viimeisimpien 15 vuoden aikana tärkeäksi tutkimuskohteeksi on noussut aivoissa liikkeitä säätelevillä alueilla erilaisia tehtäviä hoitava proteiini, alfa-synukleiini.
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä proviisori Tommi Kilpeläinen on väitöstutkimuksessaan kehittänyt PREP-entsyymin estämiseen uuden sarjan yhdisteitä, jotka pystyivät aiempia huomattavasti tehokkaammin vähentämään hermosoluille haitallisen alfa-synukleiinin takertumista toisiinsa soluviljelmissä. PREP-entsyymi on solun sisäinen aivoissa, ja muuallakin elimistössä, esiintyvä proteiini joka vaikuttaa alfa-synukleiinin toisiinsa takertumiseen.
– Lisäksi löysimme näihin yhdisteisiin liittyen kokonaan uudenlaisen PREP-entsyymin kautta vaikuttavan lääkeainekandidaatin. Jo seitsemän päivän hoito tällä yhdisteellä vähensi merkittävästi alfa-synukleiinimuodostumia hiirimallin liikkeistä vastaavilla aivoalueilla. Jatkokehitys kohti kliinisiä kokeita vaikuttaakin tutkimustiedon pohjalta mahdolliselta, Kilpeläinen toteaa.
Virheellisiä muotoja, takertumista ja solukuolemia aiheuttava proteiini
Alfa-synukleiini on altis saamaan virheellisiä muotoja, jotka takertuvat helposti toisiinsa. Kun tällaiset toisiinsa tarttuneet proteiinit kertyvät hermosolujen sisälle, solut kuolevat. Alfa-synukleiinit pystyvät myös siirtymään solusta toiseen ja levittämään hermosolutuhoja aivoissa.
Tutkijat ovat jo aiemmin pystyneet vähentämään haitallisia alfa-synukleiinimuodostumia soluviljelmissä ja koe-eläinmalleissa estämällä PREP-nimisen entsyymin toimintaa. Parhaimmillaan PREP-estäjien avulla liikehäiriöt on saatu eläinmallissa poistettua kokonaan.
Tyypilliset PREP-estäjät eivät kuitenkaan ole soluviljelmissä osoittautuneet parhaiksi mahdollisiksi vähentämään haitallisia alfa-synukleiinimuodostumia tai nopeuttamaan niiden pilkkoutumista. Tulokset on lisäksi saavutettu malliyhdisteillä, jotka eivät ole patentoitavissa. Niiden jatkokehitys lääkeyhtiöiden kanssa on ollut lähes mahdotonta.
Väitöstilaisuus:
Proviisori Tommi Kilpeläinen väittelee 4.6.2021 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Development and biological characterization of novel ligands for protein-protein interaction-based effects of prolyl oligopeptidase". Väitöstilaisuus järjestetään etätapahtumana, jonka osallistumistiedot löytyvät Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Kilpeläinen, puh. 0408446954 tommi.kilpelainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria muutospaineita lajeille ja monimuotoisuudelle. Tuore Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että Suomessa ovat parhaiten pärjänneet ne harvat perhoslajit, jotka ovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon aikaistamalla lentoaan ja siirtymällä pohjoisemmaksi. Sen sijaan 40 prosenttia perhoslajeista ei ole pystynyt reagoimaan kummallakaan tavalla ja niiden kannat ovat taantuneet.
Synnynnäinen sydänvika löytyy yhä useammin jo raskauden aikana9.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Sikiön sydämen kehityspoikkeavuuksien seulonta on parantanut merkittävästi sydänvikojen löytymistä raskauden aikana. Seulonnan osuvuudessa on Suomessa kuitenkin alueellisia eroja. Valtakunnallisen seulontarekisterin perustaminen voisi tasata näitä eroja ja auttaa erojen syiden selvittämisessä.
Painotetulla luokalla opiskelusta ei lisähyötyä lasten motivaation kehitykselle8.6.2021 16:20:56 EEST | Tiedote
Satu Koivuhovin väitöstutkimus tarkastelee, miten painotetun opetuksen luokalla opiskelu näkyy lapsen oppimisen ja motivaation kehityksessä. Tutkimustulokset eivät anna tukea uskomukselle, jonka mukaan painotetun opetuksen luokalla opiskelusta olisi lisähyötyä lasten oppimismotivaatiolle.
Kansalaiset kertoivat näkemyksistään ilmastolain verkkokuulemisessa8.6.2021 10:11:55 EEST | Tiedote
Ilmastolain valmistelussa voitaisiin käyttää lähiosallistumista jalkauttamalla osallistuminen kansalaisten arkipäivään. Vastauksissa pidettiin myös tärkeänä, että erityisryhmien kuten ikääntyneiden, nuorten ja vammaisten sekä saamelaisten oikeudet otetaan valmistelussa ja valmisteluun osallistamisessa huomioon, selviää Helsingin yliopiston BIBU-tutkimushankkeen ilmastolain uudistukseen liittyvän verkkokuulemisen tuloksia käsittelevässä raportissa.
Itämeren silakanpoikaset kuoriutuvat aikaisemmin ja kasvavat nopeammin8.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Silakan lisääntymisaikaisilla olosuhteilla voi olla merkittäviä vaikutuksia koko Itämeren ekosysteemiin. Yli 20 vuoden ajan kerätty aineisto osoittaa, että Itämeren lämpeneminen on yksi silakanpoikasten aikaistuneeseen ilmestymiseen ja nopeutuneeseen kasvuun vaikuttavista tekijöistä.
Ekstrovertit panostavat useammin ja enemmän ravipelien verkkovedonlyöntiin4.6.2021 11:44:34 EEST | Tiedote
Erityisen ulospäinsuuntautuneet tai vähemmän tunnolliset ihmiset panostavat tuoreen tutkimuksen mukaan raveihin keskimäärin 570–750 euroa muita pelaajia enemmän vuodessa.
Millaisissa kaupungeissa elämme? Uutuuskirja myllää kaupunkipolitiikkaa4.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote
Mari Vaattovaaran, Anssi Joutsiniemen, Jenni Airaksisen ja Markku Wileniuksen uutuuskirjan Kaupunki politiikassa tarkoituksena on haastaa kaupunkien asukkaat ja eri alojen osaajat keskusteluun kaupungistumisen tilasta ja rakennetun ympäristön muutoksista. Millaisena suomalainen kaupunki ja kaupunkipolitiikka näyttäytyvät? Kirjan tekijöiden mukaan suomalaisessa kaupunkipolitiikassa on hukassa sekä itse kaupunki että yhteys tapahtuneeseen kaupunkikehitykseen. Nykyistä kehitystä ohjaa raskas ja epämääräinen hallinnon ja politiikan ulkorajoille muodostunut koneisto, joka ei riittävällä tavalla pysty vastaamaan sen enempää kaupungistumisen kuin hyvinvointiyhteiskunnankaan haasteisiin. Kaupunkipolitiikka on etäällä sekä suomalaisen kaupunkikehityksen esikaupungistuvasta tilasta että ihmisten arjen ja asumisen tarpeista. ”Keskeistä kaupunkipolitiikan muotoutumisessa on nostaa jalustalle perinteeseemme keskeisesti kuulunut paikallisen yhdessä tekemisen eetos. Roolit, oikeudet ja velvollisuudet
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme