Patologinen normaali: filosofinen tulkinta masennusalttiudesta
Useat tutkijat ovat huomioineet, että masennus on hyvin heterogeeninen ilmiö. Vuoren tutkimuksen keskiössä on vakava masennus, johon liittyy esimerkiksi äärimmäisiä syyllisyydentuntoja. Tällaista masennusta on 1900-luvun alkupuolelta saakka kutsuttu ”melankoliaksi”.
– Teoreettinen lähtökohtani on ”fenomenologinen psykopatologia”. Erityisesti Manner-Euroopassa psykiatrit ovat olleet kiinnostuneita fenomenologiaksi kutsutusta filosofian suuntauksesta. Eräs tavoitteeni on ollut osoittaa, että tämä perinne on edelleen olennainen vakavan masennuksen luonteen ja kehkeytymisen ymmärtämiseksi, Vuori toteaa.
Tutkimus näyttää, että masennus ilmenee yksilön suhteessa omaan ruumiiseensa, tulevaisuuteensa ja toisiin ihmisiin; kokonaisena poikkeavana tapana olla maailmassa. Fenomenologinen kokemustutkimus siis mahdollistaa masennuksen ymmärtämisen aivokemiallista häiriötä ja yksityistä elämystä laajempana kokemuksellisena tilana.
Väitöskirjan erityisenä huomion kohteena on saksalaisten psykiatrien käsitteellistys ”melankolinen persoonallisuustyyppi” (typus melancholicus). Käsitteellä viitataan sellaisiin kokemuksen muotoihin, jotka altistavat melankolialle. Tutkimuksen perusteella masennusalttius paikantuu erityisesti kokemuksen intersubjektiivisiin eli ihmisten välisten suhteiden muunnelmiin.
– Melankoliselle persoonallisuustyypille on ominaista toteuttaa sosiaalisia rooleja ja niihin liittyviä rooliodotuksia niin täydellisesti kuin mahdollista. Tällainen yksilö ei kuitenkaan kykene ylläpitämään sosiaalisia suhteita aidosti vastavuoroisina. Hänen tapaansa olla sosiaalisissa suhteissa voidaan siis kutsua ”patologiseksi normaaliksi”. Usein kuvatut melankolian piirteet kuten ylenmääräinen syyllisyydentunto ja tulevaisuuden salpautuminen tulevat ymmärrettäväksi tästä alttiudesta käsin, Vuori kertoo.
Englanninkielisen väitöstutkimuksensa ohella Vuori on julkaissut tutkimusaiheestaan myös suomeksi akateemisia tutkimusartikkeleja ja keskustelupuheenvuoroja sekä poleemisempia masennusta käsitteleviäkirjallisuusesseitä.
– Nähdäkseni melankolia-alttiutta olisi hyödyllistä tutkia myös empiirisesti. Onnistuneen empiirisen tutkimuksen edellytys on kuitenkin alustava ymmärrys tutkittavan ilmiön luonteesta. Tutkimukseni avaakin mahdollisuuksia selvittää masennusalttiutta esimerkiksi kehityspsykologian tai laajemman haastatteluin kerätyn laadullisen materiaalin avulla, Vuori summaa.
Väitöstutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Tutkimus on viimeistelty osana Koneen säätiön tukemaa projektia HARMAA – Epäsuora filosofia vastarinnan muotona.
YTM Jaakko Vuoren filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen ”Melancholic Experiences: A genetic-phenomenological study of the typus melancholicus” tarkastustilaisuus pidetään 29.5.2023 klo 12 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen salissa 212. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Maren Wehrle (PhD) (Erasmus University Rotterdam) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, FT Joona Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-vuori290523
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358503577186.
Julkaisu on luettavissa osoitteessahttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9551-5
Lisätietoja:
Jaakko Vuori, jaakko.r.vuori@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla13.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Monimuotoisuuden turvaaminen vaatii parempaa huomiointia metsänhoidossa13.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tehometsätalous heikentää biologista monimuotoisuutta ja vähentää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien määriä maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa vuosien 2018–2022 aikana. Tulokset osoittavat, että hakkuita on tehty myös monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaissa metsissä, mikä korostaa tarvetta integroida luonnonsuojelu tiiviimmin metsänhoidon käytäntöihin.
Wihurin rahasto jakoi 16,1 miljoonaa euroa – JYU:ssa suurin summa aivoterveyden tutkimukseen9.10.2025 19:05:00 EEST | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloja. Jyväskylän yliopistoon rahaston apurahaa myönnettiin yhteensä 570 500 euroa, joista 100 000 euroa myönnettiin Eero Haapalan ja hänen työryhmänsä hankkeen tutkimukseen. Yhteensä yliopistossa apurahansaajia oli 20.
Varhaiskasvatuksen opettajien huolet lasten yksinäisyydestä ja ostrakismista ovat yleisiä9.10.2025 08:36:45 EEST | Tiedote
Kaikilla lapsilla on perustarve kuulua joukkoon ja luoda myönteisiä vertaissuhteita. Tuore tutkimus selvitti varhaiskasvatuksen opettajien havaintoja 5-vuotiaiden lasten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme