Patologinen normaali: filosofinen tulkinta masennusalttiudesta
Useat tutkijat ovat huomioineet, että masennus on hyvin heterogeeninen ilmiö. Vuoren tutkimuksen keskiössä on vakava masennus, johon liittyy esimerkiksi äärimmäisiä syyllisyydentuntoja. Tällaista masennusta on 1900-luvun alkupuolelta saakka kutsuttu ”melankoliaksi”.
– Teoreettinen lähtökohtani on ”fenomenologinen psykopatologia”. Erityisesti Manner-Euroopassa psykiatrit ovat olleet kiinnostuneita fenomenologiaksi kutsutusta filosofian suuntauksesta. Eräs tavoitteeni on ollut osoittaa, että tämä perinne on edelleen olennainen vakavan masennuksen luonteen ja kehkeytymisen ymmärtämiseksi, Vuori toteaa.
Tutkimus näyttää, että masennus ilmenee yksilön suhteessa omaan ruumiiseensa, tulevaisuuteensa ja toisiin ihmisiin; kokonaisena poikkeavana tapana olla maailmassa. Fenomenologinen kokemustutkimus siis mahdollistaa masennuksen ymmärtämisen aivokemiallista häiriötä ja yksityistä elämystä laajempana kokemuksellisena tilana.
Väitöskirjan erityisenä huomion kohteena on saksalaisten psykiatrien käsitteellistys ”melankolinen persoonallisuustyyppi” (typus melancholicus). Käsitteellä viitataan sellaisiin kokemuksen muotoihin, jotka altistavat melankolialle. Tutkimuksen perusteella masennusalttius paikantuu erityisesti kokemuksen intersubjektiivisiin eli ihmisten välisten suhteiden muunnelmiin.
– Melankoliselle persoonallisuustyypille on ominaista toteuttaa sosiaalisia rooleja ja niihin liittyviä rooliodotuksia niin täydellisesti kuin mahdollista. Tällainen yksilö ei kuitenkaan kykene ylläpitämään sosiaalisia suhteita aidosti vastavuoroisina. Hänen tapaansa olla sosiaalisissa suhteissa voidaan siis kutsua ”patologiseksi normaaliksi”. Usein kuvatut melankolian piirteet kuten ylenmääräinen syyllisyydentunto ja tulevaisuuden salpautuminen tulevat ymmärrettäväksi tästä alttiudesta käsin, Vuori kertoo.
Englanninkielisen väitöstutkimuksensa ohella Vuori on julkaissut tutkimusaiheestaan myös suomeksi akateemisia tutkimusartikkeleja ja keskustelupuheenvuoroja sekä poleemisempia masennusta käsitteleviäkirjallisuusesseitä.
– Nähdäkseni melankolia-alttiutta olisi hyödyllistä tutkia myös empiirisesti. Onnistuneen empiirisen tutkimuksen edellytys on kuitenkin alustava ymmärrys tutkittavan ilmiön luonteesta. Tutkimukseni avaakin mahdollisuuksia selvittää masennusalttiutta esimerkiksi kehityspsykologian tai laajemman haastatteluin kerätyn laadullisen materiaalin avulla, Vuori summaa.
Väitöstutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Tutkimus on viimeistelty osana Koneen säätiön tukemaa projektia HARMAA – Epäsuora filosofia vastarinnan muotona.
YTM Jaakko Vuoren filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen ”Melancholic Experiences: A genetic-phenomenological study of the typus melancholicus” tarkastustilaisuus pidetään 29.5.2023 klo 12 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen salissa 212. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Maren Wehrle (PhD) (Erasmus University Rotterdam) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, FT Joona Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-vuori290523
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358503577186.
Julkaisu on luettavissa osoitteessahttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9551-5
Lisätietoja:
Jaakko Vuori, jaakko.r.vuori@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme