Jyväskylän yliopisto

Patologinen normaali: filosofinen tulkinta masennusalttiudesta

Jaa
Masennusta on kutsuttu alkavan vuosituhannen aikakausisairaudeksi. YTM Jaakko Vuoren väitöstutkimus tarjoaa filosofisen näkökulman kokemukselliseen masennukseen ja sen kehkeytymiseen. Millaiset kokemuksen muodot altistavat vakavalle masennukselle eli melankolialle?
Jaakko Vuori
Jaakko Vuori

Useat tutkijat ovat huomioineet, että masennus on hyvin heterogeeninen ilmiö. Vuoren tutkimuksen keskiössä on vakava masennus, johon liittyy esimerkiksi äärimmäisiä syyllisyydentuntoja. Tällaista masennusta on 1900-luvun alkupuolelta saakka kutsuttu ”melankoliaksi”.

– Teoreettinen lähtökohtani on ”fenomenologinen psykopatologia”. Erityisesti Manner-Euroopassa psykiatrit ovat olleet kiinnostuneita fenomenologiaksi kutsutusta filosofian suuntauksesta. Eräs tavoitteeni on ollut osoittaa, että tämä perinne on edelleen olennainen vakavan masennuksen luonteen ja kehkeytymisen ymmärtämiseksi, Vuori toteaa.

Tutkimus näyttää, että masennus ilmenee yksilön suhteessa omaan ruumiiseensa, tulevaisuuteensa ja toisiin ihmisiin; kokonaisena poikkeavana tapana olla maailmassa. Fenomenologinen kokemustutkimus siis mahdollistaa masennuksen ymmärtämisen aivokemiallista häiriötä ja yksityistä elämystä laajempana kokemuksellisena tilana.

Väitöskirjan erityisenä huomion kohteena on saksalaisten psykiatrien käsitteellistys ”melankolinen persoonallisuustyyppi” (typus melancholicus). Käsitteellä viitataan sellaisiin kokemuksen muotoihin, jotka altistavat melankolialle. Tutkimuksen perusteella masennusalttius paikantuu erityisesti kokemuksen intersubjektiivisiin eli ihmisten välisten suhteiden muunnelmiin.

– Melankoliselle persoonallisuustyypille on ominaista toteuttaa sosiaalisia rooleja ja niihin liittyviä rooliodotuksia niin täydellisesti kuin mahdollista. Tällainen yksilö ei kuitenkaan kykene ylläpitämään sosiaalisia suhteita aidosti vastavuoroisina. Hänen tapaansa olla sosiaalisissa suhteissa voidaan siis kutsua ”patologiseksi normaaliksi”. Usein kuvatut melankolian piirteet kuten ylenmääräinen syyllisyydentunto ja tulevaisuuden salpautuminen tulevat ymmärrettäväksi tästä alttiudesta käsin, Vuori kertoo.

Englanninkielisen väitöstutkimuksensa ohella Vuori on julkaissut tutkimusaiheestaan myös suomeksi akateemisia tutkimusartikkeleja ja keskustelupuheenvuoroja sekä poleemisempia masennusta käsitteleviäkirjallisuusesseitä.

– Nähdäkseni melankolia-alttiutta olisi hyödyllistä tutkia myös empiirisesti. Onnistuneen empiirisen tutkimuksen edellytys on kuitenkin alustava ymmärrys tutkittavan ilmiön luonteesta. Tutkimukseni avaakin mahdollisuuksia selvittää masennusalttiutta esimerkiksi kehityspsykologian tai laajemman haastatteluin kerätyn laadullisen materiaalin avulla, Vuori summaa.

Väitöstutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Tutkimus on viimeistelty osana Koneen säätiön tukemaa projektia HARMAA – Epäsuora filosofia vastarinnan muotona.

YTM Jaakko Vuoren filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen ”Melancholic Experiences: A genetic-phenomenological study of the typus melancholicus” tarkastustilaisuus pidetään 29.5.2023 klo 12 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen salissa 212. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Maren Wehrle (PhD) (Erasmus University Rotterdam) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, FT Joona Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-vuori290523

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358503577186.

Julkaisu on luettavissa osoitteessahttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9551-5

Lisätietoja:

Jaakko Vuori, jaakko.r.vuori@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jaakko Vuori
Jaakko Vuori
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Viidelle Jyväskylän yliopiston tutkijalle Suomen Akatemian rahoitus30.5.2023 16:30:41 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen viidelle Jyväskylän yliopiston tutkijalle. Rahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta, sekä parantaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Rahoituskausi on 01.09.2023 - 31.08.2027. Kaikkiaan BTY-toimikunta osoitti yhteensä lähes 41 miljoonaa euroa 73 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan 91 osahanketta. Noin 18,5 prosenttia hakemuksista sai rahoituksen.

Yhteisvanhemmuudessa riittää oppimista – ”Perhepalveluissa voitaisiin tukea tehokkaammin vanhempien yhteistyön muodostumista”30.5.2023 07:00:00 EEST | Tiedote

Tasa-arvoinen yhteisvanhemmuus on suomalaisessa yhteiskunnassa ideaali, joka ei aina käytännön tasolla toteudu. Tutkimushanke selvitti vanhempien välisen yhteistyön merkitystä Suomessa ja kansainvälisesti. ”Perhepalveluissa voitaisiin tukea tehokkaammin vanhempien yhteistyön muodostumista”, tutkijat vinkkaavat. Se vauhdittaisi perhevapaauudistuksen toteutusta ja tietä tasa-arvoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme