Useat tutkijat ovat huomioineet, että masennus on hyvin heterogeeninen ilmiö. Vuoren tutkimuksen keskiössä on vakava masennus, johon liittyy esimerkiksi äärimmäisiä syyllisyydentuntoja. Tällaista masennusta on 1900-luvun alkupuolelta saakka kutsuttu ”melankoliaksi”.

– Teoreettinen lähtökohtani on ”fenomenologinen psykopatologia”. Erityisesti Manner-Euroopassa psykiatrit ovat olleet kiinnostuneita fenomenologiaksi kutsutusta filosofian suuntauksesta. Eräs tavoitteeni on ollut osoittaa, että tämä perinne on edelleen olennainen vakavan masennuksen luonteen ja kehkeytymisen ymmärtämiseksi, Vuori toteaa.

Tutkimus näyttää, että masennus ilmenee yksilön suhteessa omaan ruumiiseensa, tulevaisuuteensa ja toisiin ihmisiin; kokonaisena poikkeavana tapana olla maailmassa. Fenomenologinen kokemustutkimus siis mahdollistaa masennuksen ymmärtämisen aivokemiallista häiriötä ja yksityistä elämystä laajempana kokemuksellisena tilana.

Väitöskirjan erityisenä huomion kohteena on saksalaisten psykiatrien käsitteellistys ”melankolinen persoonallisuustyyppi” (typus melancholicus). Käsitteellä viitataan sellaisiin kokemuksen muotoihin, jotka altistavat melankolialle. Tutkimuksen perusteella masennusalttius paikantuu erityisesti kokemuksen intersubjektiivisiin eli ihmisten välisten suhteiden muunnelmiin.

– Melankoliselle persoonallisuustyypille on ominaista toteuttaa sosiaalisia rooleja ja niihin liittyviä rooliodotuksia niin täydellisesti kuin mahdollista. Tällainen yksilö ei kuitenkaan kykene ylläpitämään sosiaalisia suhteita aidosti vastavuoroisina. Hänen tapaansa olla sosiaalisissa suhteissa voidaan siis kutsua ”patologiseksi normaaliksi”. Usein kuvatut melankolian piirteet kuten ylenmääräinen syyllisyydentunto ja tulevaisuuden salpautuminen tulevat ymmärrettäväksi tästä alttiudesta käsin, Vuori kertoo.

Englanninkielisen väitöstutkimuksensa ohella Vuori on julkaissut tutkimusaiheestaan myös suomeksi akateemisia tutkimusartikkeleja ja keskustelupuheenvuoroja sekä poleemisempia masennusta käsitteleviäkirjallisuusesseitä.

– Nähdäkseni melankolia-alttiutta olisi hyödyllistä tutkia myös empiirisesti. Onnistuneen empiirisen tutkimuksen edellytys on kuitenkin alustava ymmärrys tutkittavan ilmiön luonteesta. Tutkimukseni avaakin mahdollisuuksia selvittää masennusalttiutta esimerkiksi kehityspsykologian tai laajemman haastatteluin kerätyn laadullisen materiaalin avulla, Vuori summaa.

Väitöstutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Tutkimus on viimeistelty osana Koneen säätiön tukemaa projektia HARMAA – Epäsuora filosofia vastarinnan muotona.

YTM Jaakko Vuoren filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen ”Melancholic Experiences: A genetic-phenomenological study of the typus melancholicus” tarkastustilaisuus pidetään 29.5.2023 klo 12 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen salissa 212. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Maren Wehrle (PhD) (Erasmus University Rotterdam) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, FT Joona Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-vuori290523

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358503577186.

Julkaisu on luettavissa osoitteessahttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9551-5

Lisätietoja:

Jaakko Vuori, jaakko.r.vuori@gmail.com