Pedot purevat päiväntasaajalla – tutkijoiden muovailuvahaan tarttui maailmanlaajuinen kuvio

Ekologit ovat todenneet jo kaksisataa vuotta, että tropiikissa on paljon enemmän lajeja kuin navoilla. Vuorovaikuttavatko tropiikkiin ahtautuneet lajit toistensa kanssa voimakkaammin kuin napa-alueiden harvat lajit? Kansainvälinen tutkimus vastaa tähän aiemmin epäselvään kysymykseen kyllä, ja paljastaa samalla maailmanlaajuisen kuvion kasvinsyöjähyönteisten saalistuksessa.

– Napojen lähellä toukan todennäköisyys tulla syödyksi on vain murto-osa siitä, mitä se on päiväntasaajalla. Kiehtovinta on, että kuvio ei toistunut ainoastaan päiväntasaajan molemmin puolin, vaan myös maanpinnan korkeuden mukana, kertoo professori Tomas Roslin, joka johti tutkimusaineiston analysointia.

Kansainvälinen tutkijaryhmä teki havainnon tarkastelemalla syötyjen toukkien osuutta 11 635 kilometrin pohjois-etelä-matkalla Grönlannista aina eteläiseen Australiaan.

Tutkimuksen tulokset saatiin aikaan yksinkertaisilla tarvikkeilla. Paikallisen saalistuspaineen, eli petojen syömien saaliseläinten osuuden, mittaamiseksi tutkijat liimasivat tuhansia muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia kasveihin 31 eri paikassa ympäri maailman. Tekotoukkien jäätyä petojen armoille tutkijat kävivät säännöllisesti tarkistamassa, oliko toukkaan ilmestynyt saalistusjälkiä. Saalistajan henkilöllisyyden saattoi päätellä sen puremajäljestä.

Määrittelemällä jokaisen jäljen tietyn saalistajaryhmän jättämäksi ryhmä pystyi tunnistamaan, millaiset pedot olivat leveyspiirin mukana muuttuvan saalistuspaineen takana. Erot saalistuspaineessa paljastuivat pikkuisten niveljalkaispetojen, kuten muurahaisten, aikaansaamaksi. Löytynyt kuvio antaakin viitteitä siitä, miten tärkeitä juuri hyönteispedot ovat kasveja syövien niveljalkaisten kurissa pitämisessä. Tulosten valossa niiden rooli näyttää olevan vielä tärkeämpi lähempänä päiväntasaajaa.

Tuoreet tulokset oli mahdollista saavuttaa ainoastaan valtavan kansainvälisen yhteistyöpanostuksen ansiosta. Työ toteutettiin niin sanottuna joukkoistettuna kokeena, johon osallistui 40 tutkijaa 21 eri maasta. Suunnittelemalla kokeita, jotka ovat jaettavissa pienemmiksi työpanoksiksi, tutkijat pystyvätkin ratkomaan entistä haastavampia ja kattavampia kysymyksiä.

Alkuperäinen artikkeli:
T. Roslin ym. Higher Predation Risk for Insect Prey at Low Latitudes and Elevations. Science DOI:10.1126/science.aaj1631