Pedot purevat päiväntasaajalla – tutkijoiden muovailuvahaan tarttui maailmanlaajuinen kuvio
19.5.2017 07:49 | Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät kansainvälisessä yhteistyöprojektissa saalistuspaineen voimakkuutta sekä napa-alueilla että päiväntasaajalla. Tutkijat asettelivat muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia Grönlannista Australiaan, selvittääkseen missä saalistetaan eniten – ja kuka siellä saalistaa.
Ekologit ovat todenneet jo kaksisataa vuotta, että tropiikissa on paljon enemmän lajeja kuin navoilla. Vuorovaikuttavatko tropiikkiin ahtautuneet lajit toistensa kanssa voimakkaammin kuin napa-alueiden harvat lajit? Kansainvälinen tutkimus vastaa tähän aiemmin epäselvään kysymykseen kyllä, ja paljastaa samalla maailmanlaajuisen kuvion kasvinsyöjähyönteisten saalistuksessa.
– Napojen lähellä toukan todennäköisyys tulla syödyksi on vain murto-osa siitä, mitä se on päiväntasaajalla. Kiehtovinta on, että kuvio ei toistunut ainoastaan päiväntasaajan molemmin puolin, vaan myös maanpinnan korkeuden mukana, kertoo professori Tomas Roslin, joka johti tutkimusaineiston analysointia.
Kansainvälinen tutkijaryhmä teki havainnon tarkastelemalla syötyjen toukkien osuutta 11 635 kilometrin pohjois-etelä-matkalla Grönlannista aina eteläiseen Australiaan.
Tutkimuksen tulokset saatiin aikaan yksinkertaisilla tarvikkeilla. Paikallisen saalistuspaineen, eli petojen syömien saaliseläinten osuuden, mittaamiseksi tutkijat liimasivat tuhansia muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia kasveihin 31 eri paikassa ympäri maailman. Tekotoukkien jäätyä petojen armoille tutkijat kävivät säännöllisesti tarkistamassa, oliko toukkaan ilmestynyt saalistusjälkiä. Saalistajan henkilöllisyyden saattoi päätellä sen puremajäljestä.
Määrittelemällä jokaisen jäljen tietyn saalistajaryhmän jättämäksi ryhmä pystyi tunnistamaan, millaiset pedot olivat leveyspiirin mukana muuttuvan saalistuspaineen takana. Erot saalistuspaineessa paljastuivat pikkuisten niveljalkaispetojen, kuten muurahaisten, aikaansaamaksi. Löytynyt kuvio antaakin viitteitä siitä, miten tärkeitä juuri hyönteispedot ovat kasveja syövien niveljalkaisten kurissa pitämisessä. Tulosten valossa niiden rooli näyttää olevan vielä tärkeämpi lähempänä päiväntasaajaa.
Tuoreet tulokset oli mahdollista saavuttaa ainoastaan valtavan kansainvälisen yhteistyöpanostuksen ansiosta. Työ toteutettiin niin sanottuna joukkoistettuna kokeena, johon osallistui 40 tutkijaa 21 eri maasta. Suunnittelemalla kokeita, jotka ovat jaettavissa pienemmiksi työpanoksiksi, tutkijat pystyvätkin ratkomaan entistä haastavampia ja kattavampia kysymyksiä.
Alkuperäinen artikkeli:
T. Roslin ym. Higher Predation Risk for Insect Prey at Low Latitudes and Elevations. Science DOI:10.1126/science.aaj1631
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Tomas Roslin, Helsingin yliopisto, Suomi (tomas.roslin@helsinki.fi), puh +358 40 595 8098)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kunnianloukkausta esiintyy joka kolmannessa koulussa27.6.2017 11:05 | Tiedote
Ensimmäistä kertaa toteutetussa oppilaitosten turvallisuustutkimuksessa (OLT-2016) kartoitettiin oppilaitosten henkilökunnan ja oppilaiden turvallisuutta. Henkilökuntaan kohdistuneiden tekojen osalta kunnianloukkaus oli yleisin teko: Sitä esiintyi joka kolmannessa oppilaitoksessa. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimukseen vastasi 833 rehtoria lukuvuonna 2015–2016.
Suomalaisäideiltä löytyi raskausmyrkytykseltä suojaavia geenimuotoja27.6.2017 10:59 | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä kahden yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän kanssa löytäneet suomalaisilta äideiltä pre-eklampsialta eli raskausmyrkytykseltä suojaavia harvinaisia geenimuotoja. Tämä on ensimmäinen kerta, kun äidin perimästä on osoitettu suojaavia tekijöitä pre-eklampsiataudissa. Tutkimus on julkaistu Hypertension -lehdessä.
Haukkojen pesintää turvataan uusilla metsänkäsittelyohjeilla27.6.2017 10:00 | Tiedote
Metsissä pesivät haukat ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet. Petolintuasiantuntijoiden ja Suomen metsäkeskuksen laatimat uudet ohjeet auttavat turvaamaan haukkojen pesintää talousmetsissä. Ohjeet on tarkoitettu metsäammattilaisille ja metsänomistajille. Ne on luotu Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen koordinoimassa metsäpetolintuhankkeessa, joka on osa METSO-monimuotoisuusohjelmaa.
Teppo Salmikivi Tilat ja kiinteistöt -toimialan toimitilajohtajaksi22.6.2017 12:03 | Tiedote
Helsingin yliopiston nykyinen kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi on valittu yliopiston uuden Tilat ja kiinteistöt -toimialan toimialajohtajaksi 1.8.2017 lukien. Toimialajohtajan tehtävänä on vastata yliopiston kiinteistö- ja toimitilajohtamisesta, muun muassa palvelujen ostamisesta uudelta inhouse-yhtiöltä, investoinneista ja tilatarpeiden määrittelystä.
Nivelreumapotilaiden valkosoluista löytyi uusia geenimutaatioita21.6.2017 12:00 | Tiedote
Soluihin kertyvät geenimutaatiot ovat tyypillisiä syövän kehittymiselle. Suomalaistutkijat havaitsivat, että samankaltaista mutaatioiden kasaantumista esiintyy myös osalla nivelreumapotilaista.
Professor Tomi Mäkelä ny direktör för HiLIFE Helsinki Institute of Life Science20.6.2017 12:00 | Tiedote
Professor Mäkeläs femårig mandatperiod börjar den 1 augusti 2017.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme