Pedot purevat päiväntasaajalla – tutkijoiden muovailuvahaan tarttui maailmanlaajuinen kuvio
19.5.2017 07:49 | Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät kansainvälisessä yhteistyöprojektissa saalistuspaineen voimakkuutta sekä napa-alueilla että päiväntasaajalla. Tutkijat asettelivat muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia Grönlannista Australiaan, selvittääkseen missä saalistetaan eniten – ja kuka siellä saalistaa.
Ekologit ovat todenneet jo kaksisataa vuotta, että tropiikissa on paljon enemmän lajeja kuin navoilla. Vuorovaikuttavatko tropiikkiin ahtautuneet lajit toistensa kanssa voimakkaammin kuin napa-alueiden harvat lajit? Kansainvälinen tutkimus vastaa tähän aiemmin epäselvään kysymykseen kyllä, ja paljastaa samalla maailmanlaajuisen kuvion kasvinsyöjähyönteisten saalistuksessa.
– Napojen lähellä toukan todennäköisyys tulla syödyksi on vain murto-osa siitä, mitä se on päiväntasaajalla. Kiehtovinta on, että kuvio ei toistunut ainoastaan päiväntasaajan molemmin puolin, vaan myös maanpinnan korkeuden mukana, kertoo professori Tomas Roslin, joka johti tutkimusaineiston analysointia.
Kansainvälinen tutkijaryhmä teki havainnon tarkastelemalla syötyjen toukkien osuutta 11 635 kilometrin pohjois-etelä-matkalla Grönlannista aina eteläiseen Australiaan.
Tutkimuksen tulokset saatiin aikaan yksinkertaisilla tarvikkeilla. Paikallisen saalistuspaineen, eli petojen syömien saaliseläinten osuuden, mittaamiseksi tutkijat liimasivat tuhansia muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia kasveihin 31 eri paikassa ympäri maailman. Tekotoukkien jäätyä petojen armoille tutkijat kävivät säännöllisesti tarkistamassa, oliko toukkaan ilmestynyt saalistusjälkiä. Saalistajan henkilöllisyyden saattoi päätellä sen puremajäljestä.
Määrittelemällä jokaisen jäljen tietyn saalistajaryhmän jättämäksi ryhmä pystyi tunnistamaan, millaiset pedot olivat leveyspiirin mukana muuttuvan saalistuspaineen takana. Erot saalistuspaineessa paljastuivat pikkuisten niveljalkaispetojen, kuten muurahaisten, aikaansaamaksi. Löytynyt kuvio antaakin viitteitä siitä, miten tärkeitä juuri hyönteispedot ovat kasveja syövien niveljalkaisten kurissa pitämisessä. Tulosten valossa niiden rooli näyttää olevan vielä tärkeämpi lähempänä päiväntasaajaa.
Tuoreet tulokset oli mahdollista saavuttaa ainoastaan valtavan kansainvälisen yhteistyöpanostuksen ansiosta. Työ toteutettiin niin sanottuna joukkoistettuna kokeena, johon osallistui 40 tutkijaa 21 eri maasta. Suunnittelemalla kokeita, jotka ovat jaettavissa pienemmiksi työpanoksiksi, tutkijat pystyvätkin ratkomaan entistä haastavampia ja kattavampia kysymyksiä.
Alkuperäinen artikkeli:
T. Roslin ym. Higher Predation Risk for Insect Prey at Low Latitudes and Elevations. Science DOI:10.1126/science.aaj1631
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Tomas Roslin, Helsingin yliopisto, Suomi (tomas.roslin@helsinki.fi), puh +358 40 595 8098)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suurella osalla broilereista todettiin vakavia vaikeuksia kävellä25.5.2017 08:50
Eläinlääkäri Eija Kaukosen väitöstyötä varten tutkittiin yli satatuhatta lintua. Samalla syntyi yksi maailman ensimmäisistä broileriemojen hyvinvointia selvittävistä tutkimuksista.
Neuvostoliiton teollisuus oli riippuvainen Suomen osaamisesta24.5.2017 10:46
Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirja paljastaa, että suomalaisten ja Suomen kautta tuoduilla länsimaisilla teknologioilla oli merkittävä rooli Neuvostoliiton taloudessa 1950–1960 -luvuilla: Neuvostoliitto jäi lopulta teknologian siirrosta riippuvaiseksi. Neuvostojohdon pyrkimyksenä oli luoda oma teknologinen perusosaaminen ja siihen nojaava modernien teknologioiden tuotanto. Neuvostoliittolaiset insinöörit menestyivät lähinnä länsivalloista tuotujen teknologioiden käyttöönotossa mutta eivät omien teknologioiden kehittämisessä.
D-vitamiini ja tyypin 1 diabetes – jotain yhteistä?24.5.2017 08:00
Väitöstutkimuksessa löytyi eroavuuksia diabetekseen sairastuneiden ja terveiden lasten äitien D-vitamiinin aineenvaihduntaan osallistuvissa geeneissä, mutta suoraa yhteyttä äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinitason ja lapsen diabetesriskin välillä ei voitu osoittaa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että suurin osa suomalaisäideistä kärsii raskauden aikana D-vitamiinin puutoksesta.
Tiedeluentoja kaikille 31.5.23.5.2017 12:01
Helsingin yliopiston 11 uutta professoria kertoo tiiviisti ja yleistajuisesti omien tieteenalojensa keskeisistä kysymyksistä keskiviikkona 31. toukokuuta.
Blogit hyviä kansallismielisen poliittisen viestinnän alustoja23.5.2017 08:49
Helsingin yliopistossa piakkoin hyväksyttävä väitöskirja osoittaa, miten oikeistopopulistiset poliitikot Suomessa ja Ruotsissa käyttävät blogeja kansallismielisten viestien levittämiseen ja potentiaalisten äänestäjien kosiskeluun
Filosofisen tiedekunnan promootio jatkaa perinnettä jo 97. kertaa22.5.2017 13:05
Tällä viikolla, 25.–27. toukokuuta, järjestetään Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan 97. promootio. Juhlallisessa maisteri- ja tohtoripromootiossa promovoidaan lähes 500 promovendia. Yhteensä promootioon osallistuu noin 900 henkeä. Juhlinta on alkanut jo 13.5. Floran päivänä, kun promootion yleiseksi seppeleensitojaksi valittiin professori Timo Vesalan tytär Jemina Kauristie.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.Tutustu uutishuoneeseemme