Pedot purevat päiväntasaajalla – tutkijoiden muovailuvahaan tarttui maailmanlaajuinen kuvio
Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät kansainvälisessä yhteistyöprojektissa saalistuspaineen voimakkuutta sekä napa-alueilla että päiväntasaajalla. Tutkijat asettelivat muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia Grönlannista Australiaan, selvittääkseen missä saalistetaan eniten – ja kuka siellä saalistaa.

Ekologit ovat todenneet jo kaksisataa vuotta, että tropiikissa on paljon enemmän lajeja kuin navoilla. Vuorovaikuttavatko tropiikkiin ahtautuneet lajit toistensa kanssa voimakkaammin kuin napa-alueiden harvat lajit? Kansainvälinen tutkimus vastaa tähän aiemmin epäselvään kysymykseen kyllä, ja paljastaa samalla maailmanlaajuisen kuvion kasvinsyöjähyönteisten saalistuksessa.
– Napojen lähellä toukan todennäköisyys tulla syödyksi on vain murto-osa siitä, mitä se on päiväntasaajalla. Kiehtovinta on, että kuvio ei toistunut ainoastaan päiväntasaajan molemmin puolin, vaan myös maanpinnan korkeuden mukana, kertoo professori Tomas Roslin, joka johti tutkimusaineiston analysointia.
Kansainvälinen tutkijaryhmä teki havainnon tarkastelemalla syötyjen toukkien osuutta 11 635 kilometrin pohjois-etelä-matkalla Grönlannista aina eteläiseen Australiaan.
Tutkimuksen tulokset saatiin aikaan yksinkertaisilla tarvikkeilla. Paikallisen saalistuspaineen, eli petojen syömien saaliseläinten osuuden, mittaamiseksi tutkijat liimasivat tuhansia muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia kasveihin 31 eri paikassa ympäri maailman. Tekotoukkien jäätyä petojen armoille tutkijat kävivät säännöllisesti tarkistamassa, oliko toukkaan ilmestynyt saalistusjälkiä. Saalistajan henkilöllisyyden saattoi päätellä sen puremajäljestä.
Määrittelemällä jokaisen jäljen tietyn saalistajaryhmän jättämäksi ryhmä pystyi tunnistamaan, millaiset pedot olivat leveyspiirin mukana muuttuvan saalistuspaineen takana. Erot saalistuspaineessa paljastuivat pikkuisten niveljalkaispetojen, kuten muurahaisten, aikaansaamaksi. Löytynyt kuvio antaakin viitteitä siitä, miten tärkeitä juuri hyönteispedot ovat kasveja syövien niveljalkaisten kurissa pitämisessä. Tulosten valossa niiden rooli näyttää olevan vielä tärkeämpi lähempänä päiväntasaajaa.
Tuoreet tulokset oli mahdollista saavuttaa ainoastaan valtavan kansainvälisen yhteistyöpanostuksen ansiosta. Työ toteutettiin niin sanottuna joukkoistettuna kokeena, johon osallistui 40 tutkijaa 21 eri maasta. Suunnittelemalla kokeita, jotka ovat jaettavissa pienemmiksi työpanoksiksi, tutkijat pystyvätkin ratkomaan entistä haastavampia ja kattavampia kysymyksiä.
Alkuperäinen artikkeli:
T. Roslin ym. Higher Predation Risk for Insect Prey at Low Latitudes and Elevations. Science DOI:10.1126/science.aaj1631
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Tomas Roslin, Helsingin yliopisto, Suomi (tomas.roslin@helsinki.fi), puh +358 40 595 8098)
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Järjestys datasykkyrään – Tekoäly oppi visualisoimaan laajaa data-aineistoa30.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Uusi tekoälykeskus FCAI:n tutkijoiden kehittämä tekoälyalgoritmi pyrkii visualisoimaan data-aineiston mahdollisimman selkeästi. Hankkeessa osoittautui, että algoritmin itsenäisesti valitsema ratkaisu oli usein hyvin lähellä ihmisen tyypillisimmin suosimaa ratkaisua.
”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu
Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Desinficerande UV-lampor kan förvärra inomhusluften26.1.2023 08:56:40 EET | Tiedote
Mätningar vid Helsingfors universitets aerosolfysiklaboratorium påvisar tydligt, att varje gång man tänder UV-lampor som används till desinficering stiger halterna av både gaser och småpartiklar markant. Halterna återgick inte till den ursprungliga nivån förrän omkring 30–40 minuter efter att UV-lamporna hade släckts.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme