Helsingin yliopisto

Pedot purevat päiväntasaajalla – tutkijoiden muovailuvahaan tarttui maailmanlaajuinen kuvio

Jaa

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät kansainvälisessä yhteistyöprojektissa saalistuspaineen voimakkuutta sekä napa-alueilla että päiväntasaajalla. Tutkijat asettelivat muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia Grönlannista Australiaan, selvittääkseen missä saalistetaan eniten – ja kuka siellä saalistaa.

Muovailuvahasta tehtyjä perhosentoukkia. Kuva: Saskya van Nouhuys
Muovailuvahasta tehtyjä perhosentoukkia. Kuva: Saskya van Nouhuys

Ekologit ovat todenneet jo kaksisataa vuotta, että tropiikissa on paljon enemmän lajeja kuin navoilla. Vuorovaikuttavatko tropiikkiin ahtautuneet lajit toistensa kanssa voimakkaammin kuin napa-alueiden harvat lajit? Kansainvälinen tutkimus vastaa tähän aiemmin epäselvään kysymykseen kyllä, ja paljastaa samalla maailmanlaajuisen kuvion kasvinsyöjähyönteisten saalistuksessa.

– Napojen lähellä toukan todennäköisyys tulla syödyksi on vain murto-osa siitä, mitä se on päiväntasaajalla. Kiehtovinta on, että kuvio ei toistunut ainoastaan päiväntasaajan molemmin puolin, vaan myös maanpinnan korkeuden mukana, kertoo professori Tomas Roslin, joka johti tutkimusaineiston analysointia.

Kansainvälinen tutkijaryhmä teki havainnon tarkastelemalla syötyjen toukkien osuutta 11 635 kilometrin pohjois-etelä-matkalla Grönlannista aina eteläiseen Australiaan.

Tutkimuksen tulokset saatiin aikaan yksinkertaisilla tarvikkeilla. Paikallisen saalistuspaineen, eli petojen syömien saaliseläinten osuuden, mittaamiseksi tutkijat liimasivat tuhansia muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia kasveihin 31 eri paikassa ympäri maailman. Tekotoukkien jäätyä petojen armoille tutkijat kävivät säännöllisesti tarkistamassa, oliko toukkaan ilmestynyt saalistusjälkiä. Saalistajan henkilöllisyyden saattoi päätellä sen puremajäljestä.

Määrittelemällä jokaisen jäljen tietyn saalistajaryhmän jättämäksi ryhmä pystyi tunnistamaan, millaiset pedot olivat leveyspiirin mukana muuttuvan saalistuspaineen takana. Erot saalistuspaineessa paljastuivat pikkuisten niveljalkaispetojen, kuten muurahaisten, aikaansaamaksi. Löytynyt kuvio antaakin viitteitä siitä, miten tärkeitä juuri hyönteispedot ovat kasveja syövien niveljalkaisten kurissa pitämisessä. Tulosten valossa niiden rooli näyttää olevan vielä tärkeämpi lähempänä päiväntasaajaa.

Tuoreet tulokset oli mahdollista saavuttaa ainoastaan valtavan kansainvälisen yhteistyöpanostuksen ansiosta. Työ toteutettiin niin sanottuna joukkoistettuna kokeena, johon osallistui 40 tutkijaa 21 eri maasta. Suunnittelemalla kokeita, jotka ovat jaettavissa pienemmiksi työpanoksiksi, tutkijat pystyvätkin ratkomaan entistä haastavampia ja kattavampia kysymyksiä.

Alkuperäinen artikkeli:
T. Roslin ym. Higher Predation Risk for Insect Prey at Low Latitudes and Elevations. Science DOI:10.1126/science.aaj1631 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Tomas Roslin, Helsingin yliopisto, Suomi (tomas.roslin@helsinki.fi), puh +358 40 595 8098)

Kuvat

Muovailuvahasta tehtyjä perhosentoukkia. Kuva: Saskya van Nouhuys
Muovailuvahasta tehtyjä perhosentoukkia. Kuva: Saskya van Nouhuys
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme