Pohjois-Savon ELY-keskusPohjois-Savon ELY-keskus

Pelasta arvokkaat lähteet Pohjois-Savossa: Onko maillasi ojitettuja lähteitä, joita voi ennallistaa ELY-keskuksen rahoituksella?

Jaa
Pohjois-Savon lähteillä menee huonosti. Viimeisimmän luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan jopa 99 % eteläisen Suomen lähteistä on ainakin jossain määrin ihmistoiminnan muuttamia. Lähteiden luonnontilaa ovat heikentäneet etenkin ojitukset, metsätaloustoimet ja vedenotto. Pohjois-Savossa on keväällä alkaneen kartoituksen yhteydessä löytynyt muutamia ennallistamiskelpoisia lähteitä, mutta uusia ennallistamiskohteita etsitään koko ajan ja ennallistamistyöhön on saatavilla rahoitusta ELY-keskuksesta. Pohjois-Savossa lienee vähintään useita tuhansia ennallistamistarpeessa olevia lähteitä.

Helmi-elinympäristöohjelma lähteiden apuna 

Pohjois-Savon ELY-keskuksessa on käynnistynyt keväällä 2020 yksityismailla sijaitsevien lähteiden ennallistamishanke osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Pohjois-Savossa ensimmäisten lähteiden ennallistaminen käynnistyy marraskuussa 2020 UPM Metsän omistamilla kohteilla Keiteleellä ja Pielavedellä. Ennallistamishanke jatkuu vuoden 2021 loppuun. 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Riikka Juutinen kertoo, että ennallistamalla palautetaan lähteet lähemmäs aiempaa luonnontilaa mm. ojia patoamalla ja täyttämällä, kuivuneita lähdepurojen uomia uudelleen vesittämällä ja kiveämällä. Tavoitteena ennallistamisessa on yleensä pohjaveden pinnan vähintäänkin paikallinen nostaminen sekä pohjavesivaikutteisen alueen laajentaminen lähdevedestä riippuvaisen lajiston elinolosuhteiden parantamiseksi, Juutinen kuvailee ennallistamistoimia.  

Lähteiden ennallistamisella on positiivinen vaikutus myös ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään. Ilmastonmuutoksen oletetaan lisäävän kuivuusjaksoja ja toisaalta rankkasateita. Ojien täyttäminen hidastaa veden kulkeutumista alueelta pois ja nostaa myös pohjaveden pinnan korkeutta, kuvailee Juutinen lähteiden ennallistamisen merkitystä vedenhankinnan näkökulmasta.  

ELY-keskus etsii hankkeeseen sopivia lähteitä

Onko sinun maillasi ojitettuja lähteitä, joita voisimme ennallistaa? Parhaiten ennallistettaviksi sopivat voimakkaasti purkautuvat lähteet ja etenkin useiden lähteiden muodostamat kokonaisuudet. Lähteiden ennallistamista ei tehdä vedenottokäytössä olevilla lähteillä. Koska merkittävin lähteiden tilannetta heikentänyt tekijä on ojituksen tai muun tekijän vuoksi laskenut pohjaveden pinta, pyritään ennallistamisella yleensä nostamaan sitä. Pohjaveden pinnan nostolla saattaa olla vaikutuksia ympäröivän metsän tai suon puuston kasvuun, mikä tulee tiedostaa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ELY-keskuksen biologi käy kartoittamassa lähteen lajiston ja arvioimassa ennallistamiskelpoisuuden. Mikäli lähde on ennallistamiseen soveltuva ja maanomistajan kanssa päästään sopimukseen ennallistamismenetelmistä, etenee työ tarkemman ennallistamissuunnittelun ja töiden tilaamisen kautta toteutukseen. ELY-keskuksesta hoidetaan tämä kaikki, kannustaa Juutinen maanomistajia.  

Maanomistajat voivat halutessaan osallistua ennallistamistöihin. Ennallistetuista kohteista on mahdollista perustaa yksityisiä suojelualueita maanomistajan niin toivoessa. Ennallistamisen rahoittaa Ympäristöministeriö/Pohjois-Savon ELY-keskus. 

Yhteydenottoja toivotaan 1.2.2021 mennessä sähköpostilla osoitteeseen riikka.juutinen@ely-keskus.fi

Lisätietoa:
Helmi-ohjelma (ym.fi)

Tietoa lähteiden ennallistamisesta (syke.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Luonnonsuojeluasiantuntija Riikka Juutinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, riikka.juutinen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 035


Ympäristöylitarkastaja Antti Lammi, Pohjois-Savon ELY-keskus, antti.lammi(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 819

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t

Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai

Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote

Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye