Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry

Pelastustoimen palveluverkko on turvattava

Jaa

Paloasemaverkosto ja paloasemilla toimiva päätoiminen henkilöstö ja sopimuspalokuntalaiset muodostavat tällä hetkellä koko maan hyvin kattavan pelastustoimen palveluverkoston. Hyvinvointialueuudistuksessa myös pelastustoimi on osa uudistusta. Tulevaisuuden palvelutaso tulee turvata ja toimintaa tulee aktiivisesti kehittää uusia ratkaisumalleja hyödyntäen.

Sopimuspalokuntalaisia harjoituksissa.
Sopimuspalokuntalaisia harjoituksissa.

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on arvioinut Hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia pelastustoimeen ja sopimuspalokuntatoimintaan. Tämän arvion pohjalta on nostettu esiin kolme tärkeää huomiota, joiden toteuttamisen kautta jatkossakin voidaan turvata tehokas pelastustoimi, sen palvelut ja sopimuspalokuntien toimintaedellytykset myös jatkossa.

  • Paloasemaverkostoa ei saa supistaa. Tulevaisuudessa on kehitettävä laajempi useammasta pienemmästä osatekijästä koostuva, toimintavarmempi ja erilaisia kriisejä paremmin kestävä paloasema- ja toimijaverkoston kokonaisuus.
  • Sopimuspalokuntien sopimukset siirtyvät uusille alueille vähintään nykyisen kaltaisina.
  • Hyvinvointialueille on perustettava hallinnollinen vain pelastustoimen alaan keskittyvä lautakunta tai vastaava hallintoelin.


Pelastustoimi kokonaisuutena on muutakin kuin hälytystoiminta ja sinivilkkuiset paloautot, jotka ovat monesti se näkyvin osa. Pelastustoimeen kuuluu olennaisesti myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy, sekä viranomaistoimintana toimialaan liittyvien määräysten valvonta. Sopimuspalokunnat tuottavat pelastustoimelle valmiutta ja hälytystoiminnan resursseja, mutta myös suuressa määrin ennaltaehkäisevän turvallisuuskoulutuksen palveluita. Vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan kuuluu myös vahvasti palokuntanuorisotyö, joka kasvattaa niin tulevaisuuden sopimuspalokuntalaisia ja pelastusalan ammattilaisia, mutta myös turvallisuustaitoisia kansalaisia.


Valtioneuvosto on sisäisen turvallisuuden selonteossa todennut sopimuspalokuntien osallistuvat 60 % koko maan pelastustehtävistä. Elinvoimaiset sopimuspalokunnat ovat kokonaisuuden kannalta kuitenkin vielä merkityksellisempiä, kuin mitä hälytystilastoista voi päätellä, toteaa toiminnanjohtaja Ari Maskonen Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta. Palokunnissa tehdään ja luodaan ympäristöön turvallisuusosaamista ja turvallisuuden lähipalveluita myös varsinaisten tilastoitujen rakenteiden ulkopuolella. Paikallisesti oman lähipalokunnan henkilöiltä kysytään helposti palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyviä asioita, näihin vastataan oman osaamisen ja kokemuksen mukaan, tai ohjataan kysyjä oikean tahon pariin saamaan vastaus.


Hyvinvointialueuudistuksessa pelastustoimen osalta suurin huoli liittyy riittävän rahoituksen turvaamiseen. Nykyisellä suunnitellulla rakenteella pelastustoimelle ei ole Hyvinvointialueilla erikseen varattua ja osoitettua rahoitusta, vaan on tehty arviolaskelmia siitä, mitä nykyisen vähimmäispalvelun tuottaminen vaatisi. Rahoituksesta päätetään kuitenkin luottamushenkilöiden toimesta samaan aikaan sosiaali- ja terveystoimen tarpeita vertaillen. Osa pelastustoimen alueista on menettämässä nykyiseen verrattuna rahoitustaan laskentamallin perusteella, samaan aikaan kun esimerkiksi väestörakenteen muutos vaatisi uusia ja uudenlaisia painotuksia ja investointeja pelastustoimeen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sopimuspalokuntalaisia harjoituksissa.
Sopimuspalokuntalaisia harjoituksissa.
Lataa
Lataa
Lataa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry
Männistöntie 2
04500 Kellokoski

0505675179http://www.sspl.fi

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto - Finlands Avtalsbrandkårers Förbund ry (SSPL) on sopimuspalokuntien ja niiden taustalla toimivien palokuntayhdistysten liitto, jonka jäsenyhteisöt ovat vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä (VPK), henkilökohtaisen sopimuksen palokuntien (HSPK) palomiesyhdistyksiä ja laitos-/tehdaspalokuntia, jotka toimivat myös sopimuspalokuntina.

Suomessa on 706 sopimuspalokuntaa. Hälytyskelpoisen pelastustoimen sopimushenkilöstön määrä sopimuspalokunnissa on hieman yli 14 000 henkeä. He muodostavat Suomen suurimman pelastushenkilöstön ryhmän.

Palokuntayhdistyksissä on myös muita sopimuspalokuntatoimintaa tukevia jäseniä, jotka eivät osallistu hälytystoimintaan. Heidän toimintaansa kutsutaan pelastustoimen vapaaehtoistoiminnaksi. Yhteensä palokuntalaisia on noin 33 500.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry

Sopimuspalokunnat valmiudessa myös koko kesän11.6.2021 09:56:14 EEST | Tiedote

Suomi hiljenee suurelta osin kesänviettoon viimeistään heinäkuussa virastojen ja tuotantoteollisuuden kovimman kesälomakauden ollessa käynnissä. Pelastustoimen palvelut toimivat kuitenkin vuoden jokaisena päivänä, kellon ympäri. Kesäaikaan maasto- ja metsäpalot ovat merkittävässä roolissa hälytystehtävistä, metsäpaloista noin puolet saa alkunsa ihmisen toiminnasta, joko tahallisesti tai tahattomasti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme