Pelillistetty digitaalinen terveysratkaisu MS-taudin omahoitoon
18.3.2021 09:21:09 EET | Oulun yliopisto | Tiedote

More Stamina on tutkimushanke, jossa monitieteinen tiimi tutkii kroonisiin sairauksiin kohdennettujen ratkaisujen haasteita ja tarkastelee näiden ratkaisujen mahdollista lisäarvoa potilaille ja terveyspalvelujen tarjoajille. Samalla hankkeessa tarkastellaan, kuinka tällaiset ratkaisut voitaisiin kaupallistaa.
-Tutkimme sitä, miten digitaaliset terveysratkaisut toimivat laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Yleisesti ottaen suurin osa tällaisista digitaalisista terveysinnovaatioista toimii varsin rajatuissa konteksteissa joko ulkoisesti rahoitetun projektin ajan, tai startup-yrityksen ideana. Tarkastelemme hankkeessamme tätä asiaa ja esitämme kaksi kysymystä: ”Miten voimme integroida nämä ratkaisut terveydenhuoltojärjestelmään?” ja ”Miten näistä ratkaisuista voidaan tehdä kannattavia?”, Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkija Guido Giunti kertoo.
Miksi MS-tauti?
-Tämä hanke perustuu pitkäjänteiseen tutkimukseemme digitaalisen terveyden ja MS-taudin parissa. Meillä on monitieteinen tiimi, jossa yhdistetään teknologian, lääketieteen ja kauppatieteiden osaamista. Tiimissä on jäseniä yrityksistä, julkiselta sektorilta ja yliopistoista, joten ongelmaa tarkastellaan hankkeessa monelta eri kantilta, Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan professori Minna Isomursu selittää.
MS-tauti on yksi maailman yleisimmistä neurologisista häiriöistä nuorilla aikuisilla. Yli 12 000 henkilöä Suomessa ja lähes kolme miljoonaa henkilöä koko maailmassa sairastaa MS-tautia. Sitä esiintyy naisilla kolme kertaa enemmän kuin miehillä. MS-taudin kulku vaihtelee eikä sitä voida ennustaa. Henkilöille kasaantuu usein paljon erilaisia toimintahäiriöitä.
MS-potilaat kärsivät monenlaisista oireista, joita ovat esimerkiksi väsymys, tuntoaistin häiriintyminen, kognitiiviset häiriöt, mielenterveyden häiriöt ja jopa fyysisen liikkuvuuden ongelmat. Väsymys on yleisin, turhauttavin, ylivoimaisin ja eniten toimintakykyä rajoittava oire tautia sairastavilla henkilöillä.
Kliiniset kokeet aloitetaan pian useissa maissa. Suomessa kliinisten kokeiden yhteistyökumppanina on Oulun yliopistollinen sairaala ja hankkeessa työskentelee myös useita kansainvälisiä laitoksia: Hospital Italiano de Buenos Aires (Argentiina), Universidad de Sevilla (Spain), Fundación DINAC (Espanja), Hospital Nithas Visa (Espanja) ja Kliniken Valens (Sveitsi).
-Tarjoamme potilaille ja heitä hoitaville ihmisille digitaalisen terveysratkaisumme ja tarkastelemme heidän kokemuksiaan tämän työkalun käytöstä. Testit antavat meille tietoa siitä, miten ratkaisu muuttaa hoidon toteuttamista, ja siitä, millaista lisäarvoa ratkaisu voi tuoda potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Jos ratkaisu onnistuu tuottamaan lisäarvoa kaikille osapuolille, on realistista ajatella, että ratkaisun ottaminen käyttöön on kannattavaa, professori Isomursu toteaa.
Tutkijat odottavat tuloksia pääasiassa seuraavista asioista:
1) Miten mobiilisovellukset voidaan yhdistää kroonisten sairauksien hoitoprosesseihin? Voidaanko hoidosta tehdä mobiiliratkaisun avulla potilaskeskeisempää, yksilöllisempää ja tehokkaampaa?
2) Kokevatko potilaat mobiilisovelluksen hyödyllisenä hoidossaan? Mitä lisäarvoa se tuottaa? Tuntevatko potilaat itsensä terveemmiksi? Tuntevatko he olonsa voimaantuneemmiksi? Tuntevatko he saavansa parempaa hoitoa?
Vuorovaikutusta pelillisyydellä
More Stamina sovelluksessa käytetään pelillisyyttä hoitoon sitoutumisen parantamisessa, ja vaikeiden käsitteiden kuvaamisessa. Esimerkiksi henkilön yhden päivän kokonaisenergiamäärä esitetään visuaalisesti. Sovelluksessa jokainen päivä alkaa puhtaalta pöydältä, jotta MS-tautia sairastavat henkilöt voivat vaikuttaa enemmän niihin asioihin, jotka he haluavat saada aikaan.
-Kun MS-tautia sairastavat henkilöt kuluttavat sovelluksen Stamina-pisteitään ja yhdistävät sovelluksen tapahtumat todelliseen väsymyksen kokemukseensa päivän lopussa, asiat konkretisoituvat heille välittömän palautteen kautta, Guido Giunti kertoo.
Sovelluksen säännöllinen käyttäminen auttaa myös tavoitteiden asettamisessa ja seuraamisessa. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi kaikkien päivittäisten tehtävien suorittaminen kolmena vuorokautena peräkkäin, vastaaminen aina toimintaa koskeviin arviointeihin tai jonkin tehtävän arvioiminen toistuvasti oikein. Tällä tavoin MS-tautia sairastavat henkilöt saavat selkeää ja yksiselitteistä palautetta siitä, että he edistyvät, mikä kannustaa heitä jatkamaan ja jaksamaan paremmin.
More Stamina on siis itsehoitotyökalu, joka on suunniteltu auttamaan MS-potilaita säätelemään energiaansa. Sovellus hyödyntää puettavia antureita ja tuottaa niiden avulla mukautettuja suosituksia, jotta MS-potilaat oppivat, miten he voivat tulla toimeen väsymyksensä kanssa ja parantaa elämänlaatuaan. More Stamina tutkii keräämiensä tietojen avulla myös MS-potilaiden toimintamalleja ja erityispiirteitä, jotta voidaan kehittää uusia tapoja auttaa potilaita.
Tutkimus on tieteellisesti merkittävä, sillä sen avulla tuotetaan uusia algoritmeja ja tietoa väsymyksen hallinnasta. Siinä tuotetaan myös tieteellistä tietoa siitä, miten mobiiliratkaistujen käyttöönotossa terveydenhuoltojärjestelmissä eri tilanteissa luodaan lisäarvoa. Vaikuttavuusarvioinnissa arvioidaan digitaalisen terveysratkaisun tehokkuus. Tätä voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa miten terveydenhuollon rakenteita voidaan muokata siten, että digitaalisilla ratkaisuilla voidaan luoda lisäarvoa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Minna Isomursu
Minna.Isomursu@oulu.fi
Yliopistotutkija Guido Giunti
Guido.Giunti@oulu.fi
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
