Pelisäännöt tukevat turvallisuutta työpaikan ulkopuolisessa työssä
Tuoreimmassa Työsuojelupaneelissa eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttamassa kyselytutkimuksessa työsuojeluhenkilöstölle pureuduttiin tällä kertaa sekä digivälitteiseen että ei-digivälitteiseen työpaikan ulkopuoliseen työhön.
Digivälitteinen etä- ja hybridityö ovat yleistyneet entisestään, mutta työtä on tehty varsinaisen työpaikan ulkopuolella jo pitkään ennen digitalisaatiota. Perinteisiä esimerkkejä ei-digivälitteisestä työpaikan ulkopuolisesta työstä ovat huolto-, kunnossapito- ja korjaustyötyö sekä kotihoito, joita tehdään vaikkapa asiakasyritysten tuotantolaitoksissa, asiakkaiden kotona tai maastossa.
Työpaikan ulkopuolisen työn tukemisessa on eroja
Työntekijöiden työskentelyä tuettiin jossain määrin eri tavoin digivälitteisessä ja ei-digivälitteisessä työssä. Esimerkiksi ei-digivälitteisessä työssä työnantaja hankkii selvästi tavallisemmin työssä tarvittavat välineet työpaikan ulkopuoliseen työhön (ei-digivälitteinen työ 72 % vs. digivälitteinen työ 55 %) ja tarjoaa tukea ja neuvoja hyvien työskentelytapojen rakentamiseen (ei-digivälitteinen työ 45 % vs. digivälitteinen työ 35 %). Digivälitteisessä työssä taas korostuu yhteisöllisyyden ja hyvän ergonomian tukeminen.
– Paneelitulokset herättelevät työpaikkoja tarkastelemaan omia käytäntöjään. Paneelin tulosten mukaan tuki kuormituksen hallinnalle ja neuvot hyvien työskentelytapojen rakentamiselle toteutuvat työpaikoilla vain erityistapauksissa tai joskus. Uskon, että tämäntyyppiselle tuelle on tarvetta työpaikoilla yhä enemmän. Kyse ei ole vain yksilö- tai yhteisötasosta, vaan tiimien ja työryhmien jokapäiväisistä käytännöistä, korostaa asiakkuus- ja kehittämisjohtaja Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta.
Digivälitteisessä työssä ergonomia, työaika ja tauot sekä vakuutusasiat olivat tavallisimpia työsuojelukysymyksiä. Ei-digivälitteisessä työssä taas liikenne ja liikkuminen, asiakkaan tilojen turvallisuus sekä yksintyöskentely olivat työsuojelutoimijoiden ratkaistavien asioiden listalla.
Tiivis yhteydenpito ja perehdytys ovat tarpeen
Esihenkilön ja tiimiläisten välinen yhteydenpito, hyvä perehdytys ja tiedottaminen sekä ajantasaiset ohjeet ja niiden läpikäyminen nousivat useimmin vastauksissa esiin parhaina työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työhyvinvointia tukevina käytäntöinä.
– Tarvitaan aktiivista vuoropuhelua, kuulumisten vaihtoa ja työtehtävien selkeyttä. Ei-digityössä esihenkilöiden perehtymistä työpaikan ulkopuolisiin työntekemisen olosuhteisiin ja työmaihin pidettiin tärkeänä. Digivälitteisessä työssä taas korostettiin yhteisten kasvokkaisten tapaamisten merkitystä, summaa Työsuojelupaneelin tuloksia Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo.
Puhelin on yhä tärkeä yhteydenpitoväline
Ei-digivälitteisessä työssä työsuojeluhenkilöt pitivät yhteyttä työnpaikan ulkopuolista työtä tekevien kanssa erityisesti puhelimitse tai kasvokkaisin keskusteluin toimisto/-lähipäivinä. Digivälitteisessä etä-/hybridityössä tuotiin esiin myös erilaisia digitaalisia välineitä, kuten Teams-, Zoom- ja Yammer-sovellukset ja sähköposti. Työsuojeluhenkilöt käyttivät työpaikan ulkopuolisen työn luonteeseen sopivia keinoja pitääkseen yhteyttä henkilöstöön.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin marras-joulukuussa 2022. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 545 henkilöä. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä. Tällä kertaa vaihtuvana teemana oli Työpaikan ulkopuolinen työ ja työsuojelu.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, puh. 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi
Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
Kehittämispäällikkö Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskus, puh. 040 561 2022, jarna.savolainen[at]ttk.fi
Tutustu myös
Tutustu myös
Työsuojelupaneelin tulokset Työelämätiedon datasivuilla ja analyysisivuilla:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 3.2.2026 DEMOTalks: Muistisairaiden määrä lisääntyy – mihin hoivamme ja voimamme riittävät?19.1.2026 12:47:44 EET | Kutsu
Tervetuloa DEMOGRAPHY Talks -webinaariin 3.2.2026 klo 14–15 kuulemaan tuoretta tutkimustietoa. Tutkijatohtori Kaarina Korhonen (LIFECON, Helsingin yliopisto) kertoo muistisairauksien lisääntymisestä ja ympärivuorokautisen hoivan käytöstä tulevina vuosina. Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa (SustAgeable, Itä-Suomen yliopisto) avaa väestön ikääntymisen vaikutuksia sote-kustannuksiin.
Artificiell intelligens används redan i hälften av företagen, men få har en strategi för att utnyttja den14.1.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät använder 51 procent av företag som sysselsätter minst tio personer artificiell intelligens. Användningen är koncentrerad till avgränsade uppgifter, och endast 17 procent av de företag som använder artificiell intelligens har en strategi som styr användningen av artificiell intelligens.
Tekoäly on jo puolessa yrityksistä, mutta vain harvalla on strategia sen hyödyntämiseen14.1.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä. Käyttö keskittyy rajattuihin tehtäviin, ja vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on tekoälyn käyttöä ohjaava strategia.
Every other company already uses artificial intelligence, but few have a strategy for using it14.1.2026 06:00:00 EET | Press release
According to a survey by the Finnish Institute of Occupational Health, 51 per cent of companies employing at least 10 people use artificial intelligence. Use is focused on limited tasks, and only 17 per cent of companies using artificial intelligence have a strategy in place to guide its use.
MEDIAKUTSU 22.1.2026 KLO 9.00: Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2025?13.1.2026 09:15:00 EET | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan tutkimustuloksia siitä, miten hyvinvointialueiden henkilöstöllä menee. Kahden laajan tutkimuksen yhteenveto kertoo, miten soten ja pelastustoimen ammattilaiset voivat. Mediatilaisuus järjestetään etäyhteyksin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
