Pelisäännöt tukevat turvallisuutta työpaikan ulkopuolisessa työssä
Tuoreimmassa Työsuojelupaneelissa eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttamassa kyselytutkimuksessa työsuojeluhenkilöstölle pureuduttiin tällä kertaa sekä digivälitteiseen että ei-digivälitteiseen työpaikan ulkopuoliseen työhön.
Digivälitteinen etä- ja hybridityö ovat yleistyneet entisestään, mutta työtä on tehty varsinaisen työpaikan ulkopuolella jo pitkään ennen digitalisaatiota. Perinteisiä esimerkkejä ei-digivälitteisestä työpaikan ulkopuolisesta työstä ovat huolto-, kunnossapito- ja korjaustyötyö sekä kotihoito, joita tehdään vaikkapa asiakasyritysten tuotantolaitoksissa, asiakkaiden kotona tai maastossa.
Työpaikan ulkopuolisen työn tukemisessa on eroja
Työntekijöiden työskentelyä tuettiin jossain määrin eri tavoin digivälitteisessä ja ei-digivälitteisessä työssä. Esimerkiksi ei-digivälitteisessä työssä työnantaja hankkii selvästi tavallisemmin työssä tarvittavat välineet työpaikan ulkopuoliseen työhön (ei-digivälitteinen työ 72 % vs. digivälitteinen työ 55 %) ja tarjoaa tukea ja neuvoja hyvien työskentelytapojen rakentamiseen (ei-digivälitteinen työ 45 % vs. digivälitteinen työ 35 %). Digivälitteisessä työssä taas korostuu yhteisöllisyyden ja hyvän ergonomian tukeminen.
– Paneelitulokset herättelevät työpaikkoja tarkastelemaan omia käytäntöjään. Paneelin tulosten mukaan tuki kuormituksen hallinnalle ja neuvot hyvien työskentelytapojen rakentamiselle toteutuvat työpaikoilla vain erityistapauksissa tai joskus. Uskon, että tämäntyyppiselle tuelle on tarvetta työpaikoilla yhä enemmän. Kyse ei ole vain yksilö- tai yhteisötasosta, vaan tiimien ja työryhmien jokapäiväisistä käytännöistä, korostaa asiakkuus- ja kehittämisjohtaja Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta.
Digivälitteisessä työssä ergonomia, työaika ja tauot sekä vakuutusasiat olivat tavallisimpia työsuojelukysymyksiä. Ei-digivälitteisessä työssä taas liikenne ja liikkuminen, asiakkaan tilojen turvallisuus sekä yksintyöskentely olivat työsuojelutoimijoiden ratkaistavien asioiden listalla.
Tiivis yhteydenpito ja perehdytys ovat tarpeen
Esihenkilön ja tiimiläisten välinen yhteydenpito, hyvä perehdytys ja tiedottaminen sekä ajantasaiset ohjeet ja niiden läpikäyminen nousivat useimmin vastauksissa esiin parhaina työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työhyvinvointia tukevina käytäntöinä.
– Tarvitaan aktiivista vuoropuhelua, kuulumisten vaihtoa ja työtehtävien selkeyttä. Ei-digityössä esihenkilöiden perehtymistä työpaikan ulkopuolisiin työntekemisen olosuhteisiin ja työmaihin pidettiin tärkeänä. Digivälitteisessä työssä taas korostettiin yhteisten kasvokkaisten tapaamisten merkitystä, summaa Työsuojelupaneelin tuloksia Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo.
Puhelin on yhä tärkeä yhteydenpitoväline
Ei-digivälitteisessä työssä työsuojeluhenkilöt pitivät yhteyttä työnpaikan ulkopuolista työtä tekevien kanssa erityisesti puhelimitse tai kasvokkaisin keskusteluin toimisto/-lähipäivinä. Digivälitteisessä etä-/hybridityössä tuotiin esiin myös erilaisia digitaalisia välineitä, kuten Teams-, Zoom- ja Yammer-sovellukset ja sähköposti. Työsuojeluhenkilöt käyttivät työpaikan ulkopuolisen työn luonteeseen sopivia keinoja pitääkseen yhteyttä henkilöstöön.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin marras-joulukuussa 2022. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 545 henkilöä. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä. Tällä kertaa vaihtuvana teemana oli Työpaikan ulkopuolinen työ ja työsuojelu.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, puh. 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi
Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
Kehittämispäällikkö Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskus, puh. 040 561 2022, jarna.savolainen[at]ttk.fi
Tutustu myös
Tutustu myös
Työsuojelupaneelin tulokset Työelämätiedon datasivuilla ja analyysisivuilla:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Den känslomässiga belastningen fördelas inte jämnt i arbetslivet16.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finländska arbetslivets yrkesstruktur är könsfördelad och det syns också i arbetets känslomässiga belastning. Interaktion med människor och relaterad känslomässig belastning är vanligt särskilt i kvinnodominerade yrken. Nytt material som är öppet för alla i tjänsten Arbetslivskunskap beskriver mängden social interaktion och den relaterade känslomässiga belastningen i olika yrkesgrupper.
Tunnekuorma ei jakaudu työelämässä tasaisesti16.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen työelämän ammattirakenne on jakautunut sukupuolen mukaan ja se näkyy myös työn tunnekuormassa. Vuorovaikutus ihmisten kanssa ja siihen liittyvä tunnekuormitus ovat yleisiä erityisesti naisenemmistöisissä ammateissa. Työelämätieto-palvelun uusi kaikille avoin aineisto kuvaa sosiaaliseen vuorovaikutuksen määrää ja siihen liittyvää tunnekuormitusta eri ammattiryhmissä.iivistelmä ydinsisällöistä.
Emotional strain is not distributed evenly in work life16.10.2025 06:00:00 EEST | Press release
The occupational structure of Finnish work life is divided by gender and this is also reflected in work-related emotional strain. Interaction with people and the emotional strain associated with it are common, especially in female-dominated occupations. A new dataset in the Work Life Knowledge Service that is open to all describes the amount of social interaction and the related emotional strain in different occupational groups.
Työterveyslaitokselle neljä merkittävää tutkimushanketta työelämän muutoksen ja johtamisen teemoista3.10.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uudet tutkimushankkeet pureutuvat työelämän ajankohtaisiin haasteisiin: miten vastata hoivatyön kriisiin, vahvistaa hybridityön yhteisöllisyyttä, puuttua työpaikkojen hankaliin tilanteisiin ja johtaa tekoälymuutosta kestävästi. Hankkeita rahoittavat Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja Suomen Akatemia.
Avsikterna att säga upp sig har minskat och det finns positiva tecken i utvecklingen av arbetshälsan1.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det har skett fler positiva än negativa förändringar i finländarnas arbetshälsa och arbetsattityder under de senaste två åren. Avsikterna att säga upp sig har minskat, liksom den allmänna ensamheten. Arbetsengagemanget har stärkts. Utbrändhetssymtomen har förblivit på samma nivå under hela 2020-talet, berättar den senaste Hur mår Finland?-undersökningen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme