Pelon haju varoittaa metsämyyrän kavereita
Monet pedon ja saaliin kohtaamiset tapahtuvat tiheän kasvuston seassa. Peto vaanii, mutta ei näy. Saaliseläimelle pedon haju on yksi vaaran signaali. Thorbjörn Sievertin väitöskirjaan kuuluvissa tutkimuksissa osoitettiin, että saaliseläimet voivat viestittää toisilleen pedon uhasta lähistöllä. Pedon havainnut, mutta sen kynsistä pelastautunut yksilö voi viestittää vaarasta omalla hajullaan eli hälytysferomoneilla. Tutkimukset todensivat, että lajitoverien välittämällä hälytysferomonilla oli saman suuntaisia vaikutuksia myyrien käyttäytymiseen ja lisääntymiseen kuin suoralla pedon hajulla.
Luonnossa käydään henkiinjäämistaisteluja: jos ahven havaitsee hauen viereisessä kaislikossa sen hajun perusteella, se nostaa selkäevänsä pystyyn ja pakenee. Kun myyrä havaitsee alueella lumikon pistävän hajun, sen käyttäytyminen muuttuu.
Thorbjörn Sievertin väitöskirjaan kuuluvissa osatutkimuksissa on verrattu pedon suoran signaalin, lumikon hajun, ja epäsuoran signaalin, pedon kohdanneen myyrän erittämän ”pelon hajun”, vaikutuksia metsämyyrän käyttäytymiseen ja lisääntymiseen.
Tutkimukset todensivat sen, että lajitoverien välittämällä hälytysferomonilla oli samansuuntaisia vaikutuksia myyrien käyttäytymiseen ja lisääntymiseen kuin suoralla pedon hajulla. Hälytysferomonit kuitenkin näyttivät sisältävän eri informaatiota vaaran luonteesta. Kun toinen metsämyyrä oli kohdannut pedon, haju viestitti akuutista kohonneesta vaarasta, ja viestin saaneiden myyrien käyttäytyminen ja lisääntyminen muuttuivat, mutta eri lailla, kuin suoran pedonhajun vaikutuksen alaisena ollessaan.
Pelon hajun vaikutuksesta myyränaaraat lisääntyivät tehokkaasti kohonneesta petoriskistä huolimatta. Ilmiö on yhteensopiva niin sanotun ”terminaalivaiheen investointi” –hypoteesin kanssa. Tällöin eläimen kannattaa laittaa kaikki panokset lisääntymiseen, jos sen oma eloonjäämisen todennäköisyys on heikko.
Tutkimuksen biokemiallisessa osassa määritettiin ensimmäistä kertaa, mitkä yhdisteet säikähtäneen myyrän hajuissa välittävät informaation pelosta. Tutkimus antaa vahvan pohjan nisäkkäiden hälytysaineiden ja lajien yksilöiden välisen kommunikaation tutkimukseen, etenkin tutkimukseen, joissa tutkitaan vaikutuksia vaara uhkaa –tilanteissa.
Väitöstutkimus toteutettiin osin laboratorio-oloissa, osin luonnonoloissa laajoissa ulkotarhoissa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa JYU Dissertations, numero 211, Jyväskylä 2020. ISBN 978-951-39-8135-8 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-8135-8, ISSN 2489-9003 XX.
Linkki tutkimukseen: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68490
FM Thorbjörn Sievertin ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Indirect and transgenerational effects of predation risk: predator odor and alarm pheromones in the Bank Vole" tarkastustilaisuus on torstaina 23.4.2020 kello 14 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Anders Angerbjörn Tukholman yliopistosta Ruotsista ja kustoksena on professori Hannu Ylönen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
HUOM! Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta ainoastaan verkkolähetyksenä. Voit osoittaa mahdolliset kysymyksesi tilaisuuden lopussa kustokselle numeroon puh. 050 539 9542.
Linkki lähetykseen (Zoom-sovellus): https://jyufi.zoom.us/j/924558269
Mobiililaitteella Meeting ID: 924 558 269
Lisätietoja:
Thorbjörn Sievert, thorbjorn.t.sievert@jyu.fi (englanniksi)
Professori Hannu Ylönen, hannu,j.ylonen@jyu.fi, puh. 050 539 9542
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
jyscience jyuscience jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kesä kutsuu: Asiantuntijoita kesäjuttuihin Jyväskylän yliopistosta4.6.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Toimittaja – kaipaatko kesäjuttusi tueksi tieteellistä näkökulmaa tai vinkkejä kiinnostaviin kesäaiheisiin?
Väitös 12.6. Etäkokouksiin osallistuminen vaatii taitavaa toiminnan organisointia (Oittinen)4.6.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Etäkokouksissa on merkityksellistä, milloin ja miten puhuu, ja mitä muuta tekee samalla. Ongelmatilanteissa on tavallista, että samassa fyysisessä tilassa olevat osallistujat muodostavat liittouman, jota muut eivät näe.
Väitös 4.6.2020 Ihmiskontaktit rakentavat luottamusta digitalisoituvassa kaupassa3.6.2020 08:00:00 EEST | Tutkimus
Digitalisaatio on muuttanut sitä, kuinka kaupan tila sekä vuorovaikutus koetaan, kun ostosten tekeminen jakautuu verkko- ja kivijalkakaupan välille. Kyse ei kuitenkaan ole joko–tai-asetelmasta, vaan palvelu koetaan verkon ja kivijalan yhdistelmänä.
Väitös 5.6.2020 Ihminen on tietoturvan heikoin lenkki (Vestman)3.6.2020 06:58:00 EEST | Tiedote
Aiemmat tutkimukset väittävät työntekijöiden oikeuttavan tietoturvarikkomuksiaan. Tiina Vestmanin väitöskirjan mukaan työntekijät kyllä selittävät ja perustelevat niitä, mutta eivät suoranaisesti oikeuta. Todellisuudessa työntekijöillä ei useinkaan ole tietoa tietoturvarikkomustensa lopullisista seurauksista, eivätkä he siten pysty arvioimaan omien tekojensa lopullisia seurauksia. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, mutta silti työntekijät eivät koe tietoturvarikkomuksistaan syyllisyyden ja häpeän tunteita.
Väitös 8.6. Ovatko Elsa ja Anna erilaisia, kun he laulavat eri kielellä? (Reus)2.6.2020 13:15:21 EEST | Tiedote
Disney-elokuvilla, kuten muillakin animaatioelokuvilla, on suuri vaikutus lapsiin ympäri maailmaa. Jyväskylän yliopistossa on tutkittu, kuinka lasten rakastaman Frozen – huurteinen seikkailu - animaatioelokuvan laulut muuttuvat käännettäessä kielestä toiseen.
Lappeenrannan lukiolaistet seuloivat multanäytteistä ravinteikkaimman – ja voittivat tutkimuksellaan Kiihdytin hiukkasen -fysiikkakilpailun2.6.2020 11:27:31 EEST | Uutinen
Jyväskylän yliopiston lukiolaisille järjestämä Kiihdytin hiukkasen -fysiikkakilpailu on päättynyt. Voittajaksi nousi Kimpinen kiihdyttää -ryhmä Kimpisen lukiosta Lappeenrannasta. Innostunut ryhmä halusi selvittää, mikä on parasta multaa puutarhureiden käyttöön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme