Pelon haju varoittaa metsämyyrän kavereita
Luonnossa käydään henkiinjäämistaisteluja: jos ahven havaitsee hauen viereisessä kaislikossa sen hajun perusteella, se nostaa selkäevänsä pystyyn ja pakenee. Kun myyrä havaitsee alueella lumikon pistävän hajun, sen käyttäytyminen muuttuu.
Thorbjörn Sievertin väitöskirjaan kuuluvissa osatutkimuksissa on verrattu pedon suoran signaalin, lumikon hajun, ja epäsuoran signaalin, pedon kohdanneen myyrän erittämän ”pelon hajun”, vaikutuksia metsämyyrän käyttäytymiseen ja lisääntymiseen.
Tutkimukset todensivat sen, että lajitoverien välittämällä hälytysferomonilla oli samansuuntaisia vaikutuksia myyrien käyttäytymiseen ja lisääntymiseen kuin suoralla pedon hajulla. Hälytysferomonit kuitenkin näyttivät sisältävän eri informaatiota vaaran luonteesta. Kun toinen metsämyyrä oli kohdannut pedon, haju viestitti akuutista kohonneesta vaarasta, ja viestin saaneiden myyrien käyttäytyminen ja lisääntyminen muuttuivat, mutta eri lailla, kuin suoran pedonhajun vaikutuksen alaisena ollessaan.
Pelon hajun vaikutuksesta myyränaaraat lisääntyivät tehokkaasti kohonneesta petoriskistä huolimatta. Ilmiö on yhteensopiva niin sanotun ”terminaalivaiheen investointi” –hypoteesin kanssa. Tällöin eläimen kannattaa laittaa kaikki panokset lisääntymiseen, jos sen oma eloonjäämisen todennäköisyys on heikko.
Tutkimuksen biokemiallisessa osassa määritettiin ensimmäistä kertaa, mitkä yhdisteet säikähtäneen myyrän hajuissa välittävät informaation pelosta. Tutkimus antaa vahvan pohjan nisäkkäiden hälytysaineiden ja lajien yksilöiden välisen kommunikaation tutkimukseen, etenkin tutkimukseen, joissa tutkitaan vaikutuksia vaara uhkaa –tilanteissa.
Väitöstutkimus toteutettiin osin laboratorio-oloissa, osin luonnonoloissa laajoissa ulkotarhoissa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa JYU Dissertations, numero 211, Jyväskylä 2020. ISBN 978-951-39-8135-8 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-8135-8, ISSN 2489-9003 XX.
Linkki tutkimukseen: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68490
FM Thorbjörn Sievertin ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Indirect and transgenerational effects of predation risk: predator odor and alarm pheromones in the Bank Vole" tarkastustilaisuus on torstaina 23.4.2020 kello 14 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Anders Angerbjörn Tukholman yliopistosta Ruotsista ja kustoksena on professori Hannu Ylönen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
HUOM! Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta ainoastaan verkkolähetyksenä. Voit osoittaa mahdolliset kysymyksesi tilaisuuden lopussa kustokselle numeroon puh. 050 539 9542.
Linkki lähetykseen (Zoom-sovellus): https://jyufi.zoom.us/j/924558269
Mobiililaitteella Meeting ID: 924 558 269
Lisätietoja:
Thorbjörn Sievert, thorbjorn.t.sievert@jyu.fi (englanniksi)
Professori Hannu Ylönen, hannu,j.ylonen@jyu.fi, puh. 050 539 9542
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
jyscience jyuscience jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme