Pentikäinen: Työeläkeyhtiöiden yhdistäminen selvitettävä
Työeläkeyhtiöiden toimintakulut ovat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. ”Säästö voisi olla järjestelmätasolla parisataa miljoonaa vuodessa”, Pentikäinen sanoo.
Esimerkiksi Kanadassa on käytössä yhden eläkelaitoksen malli. Kanadassa on myös väljempi vakavaraisuussääntely ja merkittävästi korkeampi eläkemaksujen tuotto.
”Suomessa kannattaa tutkia Kanadan mallia. Siihen kannustivat myös Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila viime keväänä julkistetussa raportissaan”, Pentikäinen muistuttaa. Valtioneuvosto julkaisi toukokuussa Valkosen ja Lassilan raportin Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset.
”Ylikireä sääntely vaikeuttaa sijoitustoimintaa”
Suomessa työeläkevarojen hallinto on hajautettu usealle työeläkeyhtiölle, kassalle ja säätiölle. Koska laitokset ovat yhteisvastuussa eläkkeistä, on tarvittu vakavaraisuussääntöjä rajoittamaan yksittäisten laitosten riskinottoa. Työeläkeyhtiöt ovat osa julkista taloutta.
Konsulttiyhtiö Fiduciumin mukaan Ruotsin eläkerahastot ovat viimeisen 10 vuoden aikana tuottaneet kumulatiivisesti 141 prosenttia, kun Suomen työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot jäivät 66 prosenttiin. Suomen tuotot olivat vertailussa joka vuosi Ruotsia heikommat.
”Ylikireä sääntely vaikeuttaa pitkäjänteistä sijoitustoimintaa. Olisi vastuutonta olla tutkimatta siirtymistä yhteen yhtiöön ja vakavaraisuussääntelyn keventämistä”, Pentikäinen toteaa.
”Työeläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu on näennäistä ja rajallista, koska yhtiöt toteuttavat lakisääteistä tehtäväänsä eivätkä voi juuri vaikuttaa eläkemaksujensa suuruuteen. On vaikea keksiä järkisyitä siihen, miksi yhtiöitä on neljä eikä yksi”, hän sanoo.
Mitä enemmän tehoa, sitä pienemmät maksut
”Yhtiöt sinänsä toimivat luotettavasti, kuten tuore Global Pension Index osoittaa, mutta ei niillä ole riittävää intressiä ajatella oman etunsa yli koko järjestelmän tehokkuutta”, hän lisää.
”Mitä tehokkaampi on suomalainen eläkejärjestelmä, sitä pienemmillä maksunkorotuksilla selviämme. Jokainen tehokkuutta lisäävä askel on tärkeä kansantalouden, yritysten kilpailukyvyn, mutta myös tulevien eläkkeiden turvaamisen kannalta”, Pentikäinen perustelee.
”Maksujen nousu heikentää yritysten palkanmaksuvaraa ja vaikuttaa sitä kautta verotuloihin. Jos eläkejärjestelmän tehokkuus ei parane, systeemi uhkaa murtua ja jopa sortua”, hän pelkää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikael Pentikäinentoimitusjohtaja
Puh:040 504 1944mikael.pentikainen@yrittajat.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen YrittäjätKäynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Työelämägallup: Joka neljännellä työelämässä olevalla on idea yrityksestä1.8.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Työelämägallupin mukaan yrittäjyys kiinnostaa monia työelämässä olevia. Peräti 28 % vastaajista kertoo saaneensa viimeisen vuoden aikana yritysidean tai useampia. Osuus on säilynyt lähes samana kuin vuoden 2023 ja 2025 mittauksissa. ”Kysely osoittaa, että merkittävä osa suomalaisista kantaa mielessään yritysideaa. Siksi on tärkeää tarjota riittävästi tukea yritystoiminnan aloittamiseen”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Yrittäjät: Laiha sopu parempi kuin lihava riita27.7.2025 21:35:20 EEST | Tiedote
Yrittäjät pitää tärkeänä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä kauppasopimusta. ”Tullit jäävät korkeiksi ja parempi sopimus oli toiveissa. Silti laihakin sopu on parempi kuin lihava riita, koska yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta sekä EU ja Yhdysvallat toisiaan poliittisesti ja taloudellisesti”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä kommentoi.
Työelämägallup: Laaja kannatus minimipalkkalaille – silti epätietoisuus kasvaa24.7.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Työelämägallup kertoo merkittävästä tuesta minimipalkkalaille. Vastaajista 43 prosenttia kannattaa minimipalkkalakia, kun 19 prosenttia vastustaa. Epätietoisten osuus on noussut 39 prosenttiin, mikä viittaa kasvavaan tarpeeseen selkeyttää keskustelua aiheen ympärillä. Suomessa ei ole säädetty lailla minimi- eli vähimmäispalkasta, kuten useimmissa muissa EU-maissa.
Työelämägallup: Etätyöt lisänneet työtyytyväisyyttä – puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyöt evätään21.7.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Etätyöt ovat edelleen merkittävä osa suomalaisten arkea, sillä lähes puolet (46 prosenttia) työelämässä olevista on ollut etätöissä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kolme neljästä (74 %) haluaisi tehdä etätöitä jatkossa, ja puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyöt eivät olisi mahdollisia. ”Etätyön tuoma työtyytyväisyys ja työn mielekkyys näyttävät yhä lisääntyneen. Sen sijaan työn itsenäisyys on vähentynyt, mikä viittaa siihen, että etätyötä johdetaan aiempaa enemmän. Se on tervetullutta”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Työelämägallup: Yhä useampi suhtautuu lakkoihin kielteisesti16.7.2025 07:18:00 EEST | Tiedote
Työelämässä olevien suhtautuminen lakkoihin on muuttunut. Nyt 38 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa on liikaa lakkoja. Osuus on noussut huomattavasti alkuvuodesta 2023, jolloin lukema oli 22 prosenttia. Eri mieltä on puolet. ”Ihmiset ymmärtävät, että lakot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja haittaavat yrityksiä sekä koko taloutta”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä arvioi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme