Pentikäinen: Työeläkeyhtiöiden yhdistäminen selvitettävä

Työeläkeyhtiöiden toimintakulut ovat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. ”Säästö voisi olla järjestelmätasolla parisataa miljoonaa vuodessa”, Pentikäinen sanoo.

Esimerkiksi Kanadassa on käytössä yhden eläkelaitoksen malli. Kanadassa on myös väljempi vakavaraisuussääntely ja merkittävästi korkeampi eläkemaksujen tuotto.

”Suomessa kannattaa tutkia Kanadan mallia. Siihen kannustivat myös Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila viime keväänä julkistetussa raportissaan”, Pentikäinen muistuttaa. Valtioneuvosto julkaisi toukokuussa Valkosen ja Lassilan raportin Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset.

”Ylikireä sääntely vaikeuttaa sijoitustoimintaa”

Suomessa työeläkevarojen hallinto on hajautettu usealle työeläkeyhtiölle, kassalle ja säätiölle. Koska laitokset ovat yhteisvastuussa eläkkeistä, on tarvittu vakavaraisuussääntöjä rajoittamaan yksittäisten laitosten riskinottoa. Työeläkeyhtiöt ovat osa julkista taloutta.

Konsulttiyhtiö Fiduciumin mukaan Ruotsin eläkerahastot ovat viimeisen 10 vuoden aikana tuottaneet kumulatiivisesti 141 prosenttia, kun Suomen työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot jäivät 66 prosenttiin. Suomen tuotot olivat vertailussa joka vuosi Ruotsia heikommat.

”Ylikireä sääntely vaikeuttaa pitkäjänteistä sijoitustoimintaa. Olisi vastuutonta olla tutkimatta siirtymistä yhteen yhtiöön ja vakavaraisuussääntelyn keventämistä”, Pentikäinen toteaa.

”Työeläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu on näennäistä ja rajallista, koska yhtiöt toteuttavat lakisääteistä tehtäväänsä eivätkä voi juuri vaikuttaa eläkemaksujensa suuruuteen. On vaikea keksiä järkisyitä siihen, miksi yhtiöitä on neljä eikä yksi”, hän sanoo.

Mitä enemmän tehoa, sitä pienemmät maksut

”Yhtiöt sinänsä toimivat luotettavasti, kuten tuore Global Pension Index osoittaa, mutta ei niillä ole riittävää intressiä ajatella oman etunsa yli koko järjestelmän tehokkuutta”, hän lisää.

”Mitä tehokkaampi on suomalainen eläkejärjestelmä, sitä pienemmillä maksunkorotuksilla selviämme. Jokainen tehokkuutta lisäävä askel on tärkeä kansantalouden, yritysten kilpailukyvyn, mutta myös tulevien eläkkeiden turvaamisen kannalta”, Pentikäinen perustelee.

”Maksujen nousu heikentää yritysten palkanmaksuvaraa ja vaikuttaa sitä kautta verotuloihin. Jos eläkejärjestelmän tehokkuus ei parane, systeemi uhkaa murtua ja jopa sortua”, hän pelkää.