Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustilanne on nostanut esiin perhehoitajien sosiaaliturvan puutteet erityisen kipeällä tavalla. Vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten perhehoitojaksojen peruuntuminen tartuntariskin vuoksi on aiheuttanut perhehoitajille taloudellisesti vaikeita tilanteita. Perhehoitoliitto on tehnyt yhteistyötä eri tahojen kanssa ratkaisujen etsimiseksi ja on ollut yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön perhehoitajien tilanteen takia.

Tulevaisuudessakin yhteiskuntamme voi kohdata muita vastaavia kriisejä, joihin sosiaalihuollon on tärkeää valmistautua suunnitelmallisesti myös perhehoidon osalta. Nykyisessä poikkeustilanteessa perhehoitajille on aiheutunut paljon huolta siitä, miten turvata perhehoidossa olevien lasten, nuorten, aikuisten ja erityisesti ikäihmisten ja muihin riskiryhmiin kuuluvien hyvinvointi unohtamatta perhehoitajaa ja hänen muuta perhettään. Tämän vuoksi ennakkoon valmistautuminen ja ajantasaisesti tiedottaminen ovat avainasemassa.

Sosiaaliturvan puute korostuu muulloinkin kuin poikkeusoloissa – erityisesti tilanteissa, joissa lapsen, nuoren tai aikuisen perhehoitosijoitus päättyy ennakoimattomasti. Sijoituksen äkilliset purkautumiset ovat perhehoitajan kannalta sekä henkisesti raskaita että vaikuttavat perheen tulotasoon ennakoimattomasti ja merkittävästi. Myös sijoituksen päättyessä suunnitelmallisesti esimerkiksi perhehoitoon sijoitettujen lasten aikuistuessa odottaa perhehoitajaa työmarkkinatuen viiden kuukauden odotusaika ilman toimeentuloa ennen päätöstä työmarkkinatuesta.

Suomessa oli vuonna 2018 10 861 huostaanotettua ja kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta, heistä reilu 55 % oli sijoitettu toimeksiantosopimussuhteiseen perhehoitoon. Perhehoito on lastensuojelulaissa määritelty huostaanotetun lapsen ensisijaiseksi sijoitusmuodoksi. Perhehoidossa olevien ikäihmisten määrä on kasvanut keskimäärin 25-30 % vuodessa. Perhehoitoliiton arvion mukaan sama tahti tulee jatkumaan. Toimeksiantosopimussuhteisista lasten, nuorten ja ikäihmisten perhehoitajista on pulaa koko maassa. Vaikka perhehoitajan tehtävä kiinnostaa monia, niin taloudellinen epävarmuus mietityttää.

Perhehoitajan aseman ja erityisesti perhehoitajan sosiaaliturvan parantaminen jäivät perhehoitolakia uudistettaessa pahasti kesken. Tänään kokoontunut Perhehoitoliiton liittokokous vaatiikin maamme hallitukselta toimia perhehoitajien sosiaaliturvan parantamiseksi. On erittäin tärkeää, että toimeksiantosopimussuhteisen perhehoitajan sosiaaliturvan puutteet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot oikeusvaikutuksineen selvitetään ja havaitut puutteet korjataan osana sosiaaliturvauudistusta. Jotta perhehoito ja sen lisääminen maassamme on mahdollista, on perhehoidon toimintaedellytysten oltava kunnossa.

Perhehoitoliitolle uusi puheenjohtaja

Perhehoitoliiton liittokokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi Kymenlaakson Perhehoitajat ry:n puheenjohtajan Minna Ahokkaan. Edellinen puheenjohtaja, Aila Paloniemi, ehti olla liiton ruorissa 16 vuotta.

- Tartun uuteen tehtävään innostunein ja nöyrin mielin. Erityisen kiitollinen olen perhehoitajien osoittamasta luottamuksesta, kun he halusivat valita liiton puheenjohtajaksi perhehoitajan. Toivon, että jokainen perhehoitaja tuntisi Perhehoitoliiton omakseen, pohti tuore puheenjohtaja.

Lisäksi liittokokous valitsi Perhehoitoliiton hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle Kimmo Hällbackin (Etelä-Savon Perhehoitajat ry), Outi Monosen (Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry) sekä Sari Petäjoen (Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry).

Liittokokous järjestettiin ensimmäistä kertaa etäyhteyksien välityksellä. Perhehoitoliiton 24 varsinaisesta jäsenyhdistyksestä etäosallistumismahdollisuutta käytti 18 yhdistystä. Osallistujamäärä oli suurin vuosiin.

Lisätiedot: puheenjohtaja Minna Ahokas, puh. 050 359 8514, ahokas.minna@gmail.com, toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju (yhteystiedot alla)