Perhevapaauudistuksesta tulossa sukupuolineutraali, mutta ei vanhemmuuslaista – miksi?

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa perhevapaauudistuksessa on tarkoitus jatkossa puhua virallisesti vain synnyttäjästä, raskaana olevasta ja vanhemmasta. Samaa linjausta ei kuitenkaan olla tekemässä oikeusministeriön valmistelemaan vanhemmuuslakiin.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) linjasi vastauksessaan kansanedustaja Bella Forsgrénin (vihr.) jättämään kirjalliseen kysymykseen, että vanhemmuus kirjataan uuden vanhemmuuslain mukaan väestörekisteriin joko isyytenä tai äitiytenä. Samalla Henriksson linjasi, että jatkossakin lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa. 

”Jos Henrikssonin linjaukset toteutuvat, lässähtää koko järjestöjen toivoma uudistus. Nykyisten äitiys- ja isyyslakien yhdistäminen uudeksi vanhemmuuslaiksi olisi tarkoittanut parannuksia erityisesti sateenkaariperheiden asemaan”,sanoo Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring.

”Hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite sukupuolineutraaleista henkilötunnuksista. On outoa, ettei hallituksen tavoittelema sukupuolineutraalius ulotu myös vanhemmuuslakiin, vaikka sillä olisi myös vastaavia syrjintää ehkäiseviä ja itsemääräämisoikeutta vahvistavia vaikutuksia.”

Kirjallisen kysymyksen vastauksessa kerrotaan, että sukupuolivähemmistöön kuuluvien henkilöiden vanhemmuutta koskevaa sääntelyä tarkastellaan osana  translakiuudistusta. Muiden kuin transsukupuolisten henkilöiden vanhemmuutta koskevia säännöksiä valmistellaan puolestaan osana vanhemmuuslakia. 

”Näitä lakeja ei voi säätää eri periaatteilla, sillä transihmisten vanhemmuus kirjataan väestörekisteriin vanhemmuuslain mukaisesti eikä translaki vaikuta siihen periaatteeseen.”, Moring toteaa. Hän muistuttaa, että monimuotoisuus tulisi aina ottaa huomioon läpileikkaavasti kaikissa lainsäädäntöhankkeissa.

“Erityislaeille on oma paikkansa, mutta vanhemmuuslain tavoitteena oli nimenomaan  luoda lainsäädäntöä, joka on yhdenvertainen ja sovellettavissa mahdollisimman monen perheen tilanteeseen. Nyt eri toteutusvaihtoehtoja ei edes selvitetä,” Moring ihmettelee. 

Tällä hetkellä sukupuolenkorjausprosessin läpikäyneen vanhemman vanhemmuus merkitään väestörekisteriin lähtökohtaisesti aina väärin. Synnyttäjä merkitään lapsen äidiksi ja siittäjä lapsen isäksi riippumatta siitä, mikä on heidän juridinen sukupuolensa lapsen syntymähetkellä. Vanhemmuusmerkintää ei myöskään voi korjata jälkikäteen.

”Näin ollen joka kerta, kun joku hakee lapsesta tietoja väestörekisteristä, hänelle selviää se, että lapsen vanhempi on korjannut sukupuolensa. Tämä altistaa sekä lapsen että vanhemman syrjinnälle”, Moring painottaa.

Järjestöt ovat myös vaatineet osana vanhemmuuslain uudistusta, että tilanteessa, jossa lapsella on tosiasiallisesti useampi kuin kaksi vanhempaa, vanhemmuussuhteet tulisi voida vahvistaa oikeudellisesti ilman, että kukaan joutuu luopumaan vanhemmuudestaan. Tarve useamman vanhemman vahvistamiseen on etenkin useissa uusperhetilanteissa sekä sateenkaariperheiden apilaperhe- tai kumppanuusvanhemmuusperheissä.

”Käytännössä muutos tarkoittaisi nykytilanteeseen nähden, että lapselle voisi syntyä sen myötä oikeus perintöön ja elatukseen useamman kuin kahden vanhemman taholta.”

Lisätietoja:

Kirjallinen kysymys sateenkaariperheiden huomioimisesta vanhemmuuslakia uudistettaessa (KK 39/2020 vp): https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_39+2020.aspx

Anna-Maja Henrikssonin vastaus kirjalliseen kysymykseen KK 39/2020: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_39+2020.pdf