Perheympäristö ja geneettiset tekijät selittävät keski-iän dementiariskipisteiden ja vanhuusiän kognition välisiä yhteyksiä
Suomalainen kaksostutkimus osoitti, että koulutus ja ammatillinen tausta sekä keski-iässä mitatut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ennustavat vanhuuden kognitiota eli muistia ja tiedonkäsittelytaitoja. Yhteydet näyttäisivät kuitenkin selittyvän suurelta osin riskitekijöille ja kognitiolle yhteisillä ympäristö- ja geneettisillä tekijöillä.
Helsingin ja Turun yliopistoissa toteutetun kaksostutkimuksen tavoitteena oliselvittää, ennustavatko keski-iän riskitekijöihin perustuvat dementiariskilaskurit vanhuuden kognitiivista toimintakykyä yhteisistä ympäristö- ja geneettisistä tekijöistä riippumattomasti.
Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset perustuvat suomalaisiin kaksosiin, jotka keski-iässä osallistuivat riskitekijöitä selvittävään kyselytutkimukseen ja yli 20 vuotta myöhemmin kognitiota eli muistia ja tiedonkäsittelytaitoja mittaavaan puhelinhaastatteluun.
– Väestön ikääntyessä muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy, mutta mekanismeja riskitekijöistä dementiaan ei vielä tunneta tarkasti. Keski-iän riskitekijöiden ja vanhuusiän kognition yhteyksien tunnistaminen mahdollistaa myös dementian kehittymisen paremman ymmärtämisen, tutkimuksesta vastannut akatemiatutkija, dosentti Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta avaa tutkimuksen merkitystä.
Taustalla vaikuttavat kaksosten elinympäristö ja geneettiset tekijät
Suomalaistutkijoiden käyttämä kaksosiin perustuva tutkimusasetelma mahdollisti myös kaksosille yhteisten geneettisten ja elinympäristöön liittyvien riskitekijöiden vaikutuksen tutkimisen. Yhteisillä ympäristötekijöillä tarkoitetaan samassa perheessä kasvaneen kaksosparin jäsenistä samankaltaisia tekeviä ympäristötekijöitä, kuten yhteistä sosioekonomista taustaa ja kasvuympäristöä, esimerkiksi perheen ruoka- ja liikuntatottumuksia.
Kaksospareihin perustuvat vertailut osoittivat, että samassa perheissä kasvaneita kaksosia yhdistävät ympäristötekijät yhdessä geenien kanssa selittävät suurelta osin keski-iän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ja vanhuusiän kognition välillä nähtävän yhteyden.
Koulutuksen ja ammatillisen aseman sekä kognition yhteys näyttää puolestaan selittyvän geeneillä. Samat geneettiset tekijät, jotka selittävät koulutuksessa ja ammatillisessa asemassa esiintyvää vaihtelua, selittävät myös eroja vanhuuden muistissa ja tiedonkäsittelytaidoissa.
– Tuloksemme korostavat geneettisen riskin huomioimisen tärkeyttä dementiariskiä arvioitaessa. Tämä voi olla tärkeää esimerkiksi interventio- tai lääketutkimuksen osallistujia valitessa, toteaa tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta.
– Tulokset eivät tarkoita sitä, etteikö elintapainterventioilla olisi hyötyä dementian ehkäisyssä, vaan korostavat sitä, että samat geneettiset tekijät, jotka altistavat dementian riskitekijöihin ovat yhteydessä myös heikompiin vanhuuden muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin, jatkaa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa ryhmänjohtajana toimiva Eero Vuoksimaa.
Tutkimukseen osallistuivat suomalaisen kaksostutkimuksen vanhemman kohortin jäsenet. Tutkittavat ovat vastanneet sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, koulutusta ja työelämää koskeviin kysymyksiin vuosina 1975, 1981 ja 1990 toteutetuissa kyselytutkimuksissa (keskimäärin 46 – 49-vuotiaina). Vuosina 1999–2007 ja 2013–2017 on osallistujien kognitiivista suoriutumista arvioitu kahdella dementian seulomiseen tarkoitetulla puhelinhaastattelulla. Tutkittavat ovat olleet keskimäärin 74-vuotiaita puhelinhaastattelun aikaan.
Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus on avoimesti luettavissa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Juho Vainion säätiö ja Suomen Akatemia.
Lisätietoja:
Paula Iso-Markku, LT, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto, puh. +35850 428 4611
Eero Vuoksimaa, PsT, Akatemiatutkija, ryhmänjohtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto, puh. +358294127586
Alkuperäinen julkaisu:
Paula Iso-Markku, Jaakko Kaprio, Noora Lindgrén, Juha O. Rinne & Eero Vuoksimaa. Middle-age dementia risk scores and old-age cognition: a quasi-experimental population-based twin study with over 20-year follow-up. Journal of Neurology, Neurosurgery, and Psychiatry, e-pub 5.11.2020. doi: 10.1136/jnnp-2020-324009
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Wilma-palautteella yhteys oppimiseen ja hyvinvointiin30.11.2020 11:03:48 EET | Tiedote
Opettaja voi antaa palautetta oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä tunnilla Wilma-järjestelmän avulla. Sanna Oinaan väitöstutkimuksen mukaan Wilma-merkinnöillä on yhteys oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan osa oppilaista ilahtui Wilma-palautteesta, toisaalta osa koki turhautumista jäädessään ilman palautemerkintöjä. Tutkimus osoittaa, että tukeutuminen Wilma-palautteeseen voi ohjata oppilaan huomion oppitunnilla käyttäytymiseen oppimisen sijaan.
Kielenoppiminen ei aina ole avain kotoutumiseen30.11.2020 09:00:00 EET | Tiedote
Minna Intke-Hernandez tutkii maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneen kieleen sosiaalistumisen lähtökohtana on ensin oltava osallisuuden kokemus.
Ethics of AI -verkkokurssi kannustaa pohtimaan, mihin haluamme teknologiaa käyttää27.11.2020 08:01:00 EET | Tiedote
Uusi Ethics of AI -kurssi auttaa julkishallintoa, yrityksiä ja kansalaisia ymmärtämään, mitä tekoälyn eettinen käyttö tarkoittaa ja mitä se vaatii niin yhteiskunnalta kuin yksilöltä. Helsingin yliopiston kurssi on tehty yhteistyössä Helsingin, Amsterdamin ja Lontoon kaupunkien sekä valtiovarainministeriön kanssa.
HELSEED-yrittäjyysohjelman pilottivuosi onnistui hyvin – sijoitusneuvottelut alkavat useiden tiimien kanssa26.11.2020 10:11:35 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston opiskelijoille suunnattuun yrittäjyysohjelmaan osallistui yli 20 yritystä tai projektia. Lupaavimmat yritykset saattavat saada jopa 50.000 euron sijoituksen. HELSEED saa jatkoa myös vuonna 2021.
Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.
Verenpaineeseen ja ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua pre-eklampsiaan25.11.2020 12:09:47 EET | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus on tunnistanut useita yleiselle raskausajan komplikaatiolle, pre-eklampsialle, altistavia geneettisiä riskitekijöitä. Riskitekijöiden tunnistaminen luo perustan sille, että pre-eklampsian ehkäisemiseen ja hoitamiseen voidaan kehittää tehokkaampia keinoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme