Helsingin yliopisto

Perheympäristö ja geneettiset tekijät selittävät keski-iän dementiariskipisteiden ja vanhuusiän kognition välisiä yhteyksiä

Jaa

Suomalainen kaksostutkimus osoitti, että koulutus ja ammatillinen tausta sekä keski-iässä mitatut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ennustavat vanhuuden kognitiota eli muistia ja tiedonkäsittelytaitoja. Yhteydet näyttäisivät kuitenkin selittyvän suurelta osin riskitekijöille ja kognitiolle yhteisillä ympäristö- ja geneettisillä tekijöillä.

Helsingin ja Turun yliopistoissa toteutetun kaksostutkimuksen tavoitteena oliselvittää, ennustavatko keski-iän riskitekijöihin perustuvat dementiariskilaskurit vanhuuden kognitiivista toimintakykyä yhteisistä ympäristö- ja geneettisistä tekijöistä riippumattomasti.

Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset perustuvat suomalaisiin kaksosiin, jotka keski-iässä osallistuivat riskitekijöitä selvittävään kyselytutkimukseen ja yli 20 vuotta myöhemmin kognitiota eli muistia ja tiedonkäsittelytaitoja mittaavaan puhelinhaastatteluun.

– Väestön ikääntyessä muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy, mutta mekanismeja riskitekijöistä dementiaan ei vielä tunneta tarkasti. Keski-iän riskitekijöiden ja vanhuusiän kognition yhteyksien tunnistaminen mahdollistaa myös dementian kehittymisen paremman ymmärtämisen, tutkimuksesta vastannut akatemiatutkija, dosentti Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta avaa tutkimuksen merkitystä.

Taustalla vaikuttavat kaksosten elinympäristö ja geneettiset tekijät

Suomalaistutkijoiden käyttämä kaksosiin perustuva tutkimusasetelma mahdollisti myös kaksosille yhteisten geneettisten ja elinympäristöön liittyvien riskitekijöiden vaikutuksen tutkimisen. Yhteisillä ympäristötekijöillä tarkoitetaan samassa perheessä kasvaneen kaksosparin jäsenistä samankaltaisia tekeviä ympäristötekijöitä, kuten yhteistä sosioekonomista taustaa ja kasvuympäristöä, esimerkiksi perheen ruoka- ja liikuntatottumuksia.

Kaksospareihin perustuvat vertailut osoittivat, että samassa perheissä kasvaneita kaksosia yhdistävät ympäristötekijät yhdessä geenien kanssa selittävät suurelta osin keski-iän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ja vanhuusiän kognition välillä nähtävän yhteyden.

Koulutuksen ja ammatillisen aseman sekä kognition yhteys näyttää puolestaan selittyvän geeneillä. Samat geneettiset tekijät, jotka selittävät koulutuksessa ja ammatillisessa asemassa esiintyvää vaihtelua, selittävät myös eroja vanhuuden muistissa ja tiedonkäsittelytaidoissa.

– Tuloksemme korostavat geneettisen riskin huomioimisen tärkeyttä dementiariskiä arvioitaessa. Tämä voi olla tärkeää esimerkiksi interventio- tai lääketutkimuksen osallistujia valitessa, toteaa tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta.

– Tulokset eivät tarkoita sitä, etteikö elintapainterventioilla olisi hyötyä dementian ehkäisyssä, vaan korostavat sitä, että samat geneettiset tekijät, jotka altistavat dementian riskitekijöihin ovat yhteydessä myös heikompiin vanhuuden muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin, jatkaa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa ryhmänjohtajana toimiva Eero Vuoksimaa.

Tutkimukseen osallistuivat suomalaisen kaksostutkimuksen vanhemman kohortin jäsenet. Tutkittavat ovat vastanneet sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, koulutusta ja työelämää koskeviin kysymyksiin vuosina 1975, 1981 ja 1990 toteutetuissa kyselytutkimuksissa (keskimäärin 46 – 49-vuotiaina). Vuosina 1999–2007 ja 2013–2017 on osallistujien kognitiivista suoriutumista arvioitu kahdella dementian seulomiseen tarkoitetulla puhelinhaastattelulla. Tutkittavat ovat olleet keskimäärin 74-vuotiaita puhelinhaastattelun aikaan.

Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus on avoimesti luettavissa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Juho Vainion säätiö ja Suomen Akatemia.

Lisätietoja:

Paula Iso-Markku, LT, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto, puh. +35850 428 4611

Eero Vuoksimaa, PsT, Akatemiatutkija, ryhmänjohtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto, puh. +358294127586

Alkuperäinen julkaisu:

Paula Iso-Markku, Jaakko Kaprio, Noora Lindgrén, Juha O. Rinne & Eero Vuoksimaa. Middle-age dementia risk scores and old-age cognition: a quasi-experimental population-based twin study with over 20-year follow-up. Journal of Neurology, Neurosurgery, and Psychiatry, e-pub 5.11.2020. doi: 10.1136/jnnp-2020-324009

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Wilma-palautteella yhteys oppimiseen ja hyvinvointiin30.11.2020 11:03:48 EETTiedote

Opettaja voi antaa palautetta oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä tunnilla Wilma-järjestelmän avulla. Sanna Oinaan väitöstutkimuksen mukaan Wilma-merkinnöillä on yhteys oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan osa oppilaista ilahtui Wilma-palautteesta, toisaalta osa koki turhautumista jäädessään ilman palautemerkintöjä. Tutkimus osoittaa, että tukeutuminen Wilma-palautteeseen voi ohjata oppilaan huomion oppitunnilla käyttäytymiseen oppimisen sijaan.

Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EETTiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme