Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon
Ilmastonmuutos aiheuttaa nopeita muutoksia Suomen luonnossa – mutta pysyvätkö lajit muutoksien mukana? Ilmaston muuttuessa sopeutuminen voi näkyä esimerkiksi perhosten lentoajankohdan, lintujen pesintäajan tai kasvien kukinnan aikaistumisena. Sopeutuminen voi näkyä myös lajin levinneisyysalueen siirtymisenä pohjoisemmaksi, kun yksilöt asuttavat uusia pohjoisempia alueita, missä olosuhteet ovat muuttuneet suotuisiksi.
Tutkijat painottavat, että monimuotoisuuden turvaamiseksi ilmastonmuutoksen voimistuessa on ensiarvoisen tärkeää turvata riittävän laajat, kytkeytyneet ja laadultaan hyvät elinympäristöt, koska ne mahdollistavat lajien sopeutumisen ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.
Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa verrattiin yö- ja päiväperhosten lentoajankohdan ja pohjoisen levinneisyysrajan muutosta sekä runsauden muutoksia noin 20 vuoden aikana.
– Yhteensä 45 prosenttia tutkituista lajeista oli joko siirtynyt pohjoisemmaksi tai aikaistanut lentoaan, kertoo tutkijatohtori Maria Hällfors Helsingin yliopistosta.
– Ne pärjäsivät paljon paremmin, kuin ne 40 prosenttia lajeista, jotka eivät olleet reagoineet kummallakaan tavalla. Näiden huonosti reagoivien lajien kannat olivat keskimäärin heikentyneet. Eniten runsastuivat ne 15 prosenttia lajeista, jotka sekä siirtyivät pohjoisemmaksi että aikaistivat lentoaan. Tämä osoittaa, että reagointikyky muuttuvaan ympäristöön on lajille elintärkeää, Hällfors jatkaa.
Vain harva laji on aikaistanut lentoaikaansa
Kiinnostava löytö oli myös se, että vaikka lähes puolet lajeista oli siirtynyt pohjoisemmaksi, niin vain 27 prosenttia lajeista oli aikaistanut lentoaan.
– Tämä tulos eroaa muualla Euroopassa tehdyistä havainnoista, missä lentokauden aikaistuminen on ollut paljon yleisempää perhosilla, huomauttaa erikoistutkija Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomessa eniten lentoaan ovat aikaistaneet aikuisena talvehtivat lajit, kuten neitoperhonen. Vaikuttaakin siltä, että Suomessa perhoslajit reagoivat herkemmin juuri siirtymällä pohjoisemmaksi kuin aikaistamalla lentoaan. Aiempaa pohjoisempana esiintyviä lajeja ovat nykyään esimerkiksi niitty-yökkönen ja loistokultasiipi.
– Voi olla, että valoisuuden lisääntyminen kevään edetessä on tärkeämpi vihje perhoselle lentokauden aloitukseen kuin lämpö itsessään, Pöyry jatkaa.
Riittävät elinympäristöt ovat avainasemassa
Yksi mahdollinen syy sille, että optimaalista reaktiota, eli aikaisempaa lentoaikaa yhdistettynä siirtymiseen pohjoisemmaksi, tapahtui niin harvalla lajilla voi olla sopivien elinympäristöjen vähäisyys.
– Jotta eliöt pystyvät reagoimaan ilmastonmuutokseen levittäytymällä pohjoisemmaksi, tarvitaan riittävän paljon sopivia, sekä laadukkaita elinympäristöjä, selittää erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta.
Monien perhosille tärkeiden elinympäristöjen määrät ovat vähentyneet, minkä takia myös monien perhoslajien kannat ovat heikentyneet. Esimerkiksi monet päiväperhoslajit ovat kärsineet niittyjen vähentymisestä.
– Pienentynyt perhoskanta ei yleensä pysty tarjoamaan riittävää pohjaa perhosten levittäytymiseen uusille alueille tai perinnölliselle vaihtelulle, joka mahdollistaisi lentokauden siirtymisen aikaisempaan ajankohtaan, Kuussaari jatkaa. Monimuotoisuuden turvaamiseksi onkin ensiarvoisen tärkeätä ylläpitää riittävän laajoja, toisiinsa hyvin kytkeytyneitä ja laadultaan hyviä elinympäristöjä.
Pitkäaikaiset seurannat mahdollistavat tutkimusta
Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdessa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa pitkäaikaisseurannassa kerättyjä tietoja perhosten lentoajankohdista. Näistä Valtakunnallinen yöperhosseuranta aloitettiin vuonna 1993 ja Maatalousympäristöjen päiväperhosten seuranta vuonna 1999. Lajien levinneisyysrajan muutosten laskemiseksi käytettiin Suomen Lajitietokeskuksen kautta avoimesti saatavilla olevaa kansalaishavaintoaineistoa.
– Ilman näitä pitkäaikaisia seurantoja ja vapaaehtoisten perhosharrastajien suurta työpanosta havaintojen keräämisessä sekä yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden välillä, tämänkaltaiset satojen lajien analyysit eivät olisi mahdollisia, kertoo apulaisprofessori Marjo Saastamoinen Helsingin yliopistosta.
Alkuperäinen artikkeli:
Hällfors M.H., Pöyry J., Heliölä J., Kohonen I., Kuussaari M., Leinonen R., Schmucki R., Sihvonen P., and Saastamoinen M. (in press). Combining range and phenology shifts offers a winning strategy for boreal Lepidoptera
Ecology Letters. DOI:10.1111/ele.13774
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Maria Hällfors
Helsingin yliopisto
maria.hallfors@helsinki.fi
puh. 040 721 34 74
Erikoistutkija Juha Pöyry
Suomen ympäristökeskus
juha.poyry@syke.fi
puh. 0295 251 534
Erikoistutkija Mikko Kuussaari
Suomen ympäristökeskus
mikko.kuussaari@syke.fi
puh. 040 525 62 49
Apulaisprofessori Marjo Saastamoinen
Helsingin yliopisto
marjo.saastamoinen@helsinki.fi
puh. 040 513 88 88
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunnan laaja-alainen tutkimus ulottuu elämän molekyylitason rakenteiden selvittämisestä suuriin ekosysteemitason kysymyksiin. Tiedekunnan kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus tuottaa ratkaisumalleja mm. ajankohtaisiin ympäristöongelmiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme