Perinnebiotooppien lajistoa voidaan auttaa kaupunkien viherrakentamisessa

Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Lappeenrannan kaupunki

Peräti neljäosa Suomen uhanalaisista lajeista elää perinnebiotoopeilla. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt 99 prosenttia viimeisen sadan vuoden aikana maatalouden rakennemuutoksen ja yleisen rehevöitymisen johdosta. Niittyjä uhkaavat umpeenkasvu ja laidunnuksen loppuminen.

”Perinnebiotooppien tilaa voidaan parantaa hoitamalla. Perinnebiotooppien taantuvat lajit voivat löytää uutta elintilaa myös kaupunkien uuselinympäristöistä kuten puistojen niittylaikuilta, ruderaateilta ja viherkatoilta”, sanoo erityisasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta.

Lappeenrannan niittyverkosto tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta

Myös kaakkoisessa Suomessa perinnebiotoopit ovat lähes tyystin kadonneet, mutta osa niiden lajistosta on löytänyt elintilaa kaupungin hoidetuilta avoimilta viheralueilta. 

Lappeenrannan kaupunkialueelle on vuodesta 2020 alkaen perustettu niittyverkostoa lajiston turvaamiseksi. Pääosin entisistä nurmikkoalueista koostuva niittyverkosto kattaa tällä hetkellä yli 40 niittykohdetta, joita hoidetaan luonnon monimuotoisuutta vahvistaen. Niittyverkosto sijaitsee lähellä rakennettuja alueita ja sitä tukevat kaupunkimetsien reunavyöhykkeet, viljelypalstat, puistot ja puutarhat.

Niittyverkoston rakentamisessa on hyödynnetty kiertotalouden periaatteita. Esimerkiksi kaupungin leikkipaikkojen ja katujen kunnostustöistä syntyneitä puhtaita ylijäämämaita on käytetty uudelleen läheisillä nurmialueilla muotoilemalla maa-aineksista loivia kumpuja ja kylvämällä niille niittykasveja.  

”Niittyverkostolla voidaan tukea kaupunkiympäristön luontoarvoja sekä samalla saada kustannussäästöjä viheralueiden hoidossa ja pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä. Niittyverkosto vahvistaa alueellista imagoa, maiseman arvoja ja monipuolistaa asukkaiden virkistysympäristöä”, kertoo ympäristösuunnittelija Anna Vuori Lappeenrannan kaupungilta. Niityt toimivat myös suojavyöhykkeinä asutuksen ja liikenneväylien välissä, sillä ne sitovat paremmin pölyä kuin nurmikot.

Lappeenrannan niittyverkostoon kuuluvat muun muassa Rakuunamäen ja Pikisaaren puistoalueet, lähes puolet arboretumin alueesta mukaan lukien Pappilanpellon niitty sekä keskustan alueelle sijoittuvan linnoituksen vallirinteiden niityt. 

Kaupunkiniityt tärkeitä pölyttäjille

Kaupunkiniityillä viihtyvät myös monet pölyttäjät. Etenkin kimalaiset hyötyvät paahteisten kaupunkiniittyjen hallitusta hoitamattomuudesta ja monivuotisten kukkakasvien istuttamisesta. 

Kaupungeissa tavataan suhteellisesti enemmän sellaisia pölyttäjiä, jotka ovat ravinnonkäytöltään ja elinympäristövaatimuksiltaan generalisteja. Niiden runsaus, monimuotoisuus tai ravinnonkeruuaktiivisuus saattaa olla suurempi kuin maatalous-, metsä- tai luonnonsuojelualueilla.

Lue lisää 

Lappeenrannassa edistetään virkistäytymismahdollisuuksia ja monimuotoisuutta niittyverkostolla (kestavyysloikka.ymparisto.fi)