Perinnebiotooppien lajistoa voidaan auttaa kaupunkien viherrakentamisessa
27.6.2023 09:24:48 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Perinnebiotoopit kuten niityt ja kedot ovat kulttuuriympäristön helmiä, ja ne ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle uhanalaiselle lajille. Perinneympäristöjen vähentyessä kaupunkien luontoalueista on tullut tärkeitä uuselinympäristöjä monille lajeille. Lappeenrannan niittyverkostolla tuetaan perinnebiotooppien lajistoa ja samalla edistetään viherrakentamisen kiertotaloutta.
Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Lappeenrannan kaupunki
Peräti neljäosa Suomen uhanalaisista lajeista elää perinnebiotoopeilla. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt 99 prosenttia viimeisen sadan vuoden aikana maatalouden rakennemuutoksen ja yleisen rehevöitymisen johdosta. Niittyjä uhkaavat umpeenkasvu ja laidunnuksen loppuminen.
”Perinnebiotooppien tilaa voidaan parantaa hoitamalla. Perinnebiotooppien taantuvat lajit voivat löytää uutta elintilaa myös kaupunkien uuselinympäristöistä kuten puistojen niittylaikuilta, ruderaateilta ja viherkatoilta”, sanoo erityisasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta.
Lappeenrannan niittyverkosto tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta
Myös kaakkoisessa Suomessa perinnebiotoopit ovat lähes tyystin kadonneet, mutta osa niiden lajistosta on löytänyt elintilaa kaupungin hoidetuilta avoimilta viheralueilta.
Lappeenrannan kaupunkialueelle on vuodesta 2020 alkaen perustettu niittyverkostoa lajiston turvaamiseksi. Pääosin entisistä nurmikkoalueista koostuva niittyverkosto kattaa tällä hetkellä yli 40 niittykohdetta, joita hoidetaan luonnon monimuotoisuutta vahvistaen. Niittyverkosto sijaitsee lähellä rakennettuja alueita ja sitä tukevat kaupunkimetsien reunavyöhykkeet, viljelypalstat, puistot ja puutarhat.
Niittyverkoston rakentamisessa on hyödynnetty kiertotalouden periaatteita. Esimerkiksi kaupungin leikkipaikkojen ja katujen kunnostustöistä syntyneitä puhtaita ylijäämämaita on käytetty uudelleen läheisillä nurmialueilla muotoilemalla maa-aineksista loivia kumpuja ja kylvämällä niille niittykasveja.
”Niittyverkostolla voidaan tukea kaupunkiympäristön luontoarvoja sekä samalla saada kustannussäästöjä viheralueiden hoidossa ja pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä. Niittyverkosto vahvistaa alueellista imagoa, maiseman arvoja ja monipuolistaa asukkaiden virkistysympäristöä”, kertoo ympäristösuunnittelija Anna Vuori Lappeenrannan kaupungilta. Niityt toimivat myös suojavyöhykkeinä asutuksen ja liikenneväylien välissä, sillä ne sitovat paremmin pölyä kuin nurmikot.
Lappeenrannan niittyverkostoon kuuluvat muun muassa Rakuunamäen ja Pikisaaren puistoalueet, lähes puolet arboretumin alueesta mukaan lukien Pappilanpellon niitty sekä keskustan alueelle sijoittuvan linnoituksen vallirinteiden niityt.
Kaupunkiniityt tärkeitä pölyttäjille
Kaupunkiniityillä viihtyvät myös monet pölyttäjät. Etenkin kimalaiset hyötyvät paahteisten kaupunkiniittyjen hallitusta hoitamattomuudesta ja monivuotisten kukkakasvien istuttamisesta.
Kaupungeissa tavataan suhteellisesti enemmän sellaisia pölyttäjiä, jotka ovat ravinnonkäytöltään ja elinympäristövaatimuksiltaan generalisteja. Niiden runsaus, monimuotoisuus tai ravinnonkeruuaktiivisuus saattaa olla suurempi kuin maatalous-, metsä- tai luonnonsuojelualueilla.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antavat:
• ympäristösuunnittelija Anna Vuori, Lappeenrannan kaupunki, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi, p. 040 570 1044
• kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen, Lappeenrannan kaupunki, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi, p. 040 653 0935
• erityisasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 040 509 8654
Circwaste-hanke
Suomen ympäristökeskus koordinoi ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa. Hankkeessa tunnistetaan tehokkaimpia konkreettisia toimia kiertotalouden edistämiseksi. Lappeenrannan kaupunki on yksi Circwasten kiertotalouden edelläkävijäkunnista.
Tiedotteen kuvat ovat median käytettävissä.
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Oil removal from coastal defence ship Ilmarinen’s wreck begins – operation to be left undisturbed14.7.2026 09:02:00 EEST | Press release
The removal of oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen is progressing. In the coming weeks, the Finnish Environment Institute, the Finnish Navy and the Finnish Border Guard will work on the wreck in the northern Baltic Sea, off the island of Utö. The authorities ask the public to keep clear of the area and allow the operation to proceed undisturbed to ensure safety. Information about the results will be provided after the operation has been completed.
Borttagningen av olja från pansarskeppet Ilmarinens vrak inleds – arbetsro begärs för operationen14.7.2026 09:01:00 EEST | Pressmeddelande
Avlägsnandet av olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak framskrider. Under de kommande veckorna kommer Finlands miljöcentral, Marinen och Gränsbevakningsväsendet att arbeta på vraket i norra Östersjön, utanför ön Utö. Myndigheterna önskar arbetsro i området och för hela operationen för att garantera säkerheten. Resultaten meddelas efter att operationen har avslutats.
Öljynpoisto panssarilaiva Ilmarisen hylystä alkaa – alueelle pyydetään työrauhaa14.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Öljyn poistaminen panssarilaiva Ilmarisen hylystä etenee. Tulevien viikkojen aikana Suomen ympäristökeskus, Merivoimat ja Rajavartiolaitos työskentelevät hylyllä pohjoisella Itämerellä, Utön saaren edustalla. Viranomaiset toivovat alueelle ja koko operaatiolle työrauhaa turvallisuuden varmistamiseksi. Tuloksista tiedotetaan operaation päätyttyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme