Jyväskylän yliopisto

Persoonallisuuden piirteet selittävät eroja iäkkäiden ihmisten fyysisessä aktiivisuudessa ja kävelykyvyssä

Jaa

Persoonallisuuden piirteet voivat auttaa ymmärtämään yksilöiden välisiä eroja fyysisessä aktiivisuudessa ja kävelynopeudessa. Tunnollisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus olivat yhteydessä suurempaan liikuntamäärään iäkkäillä ihmisillä. Impulsiivisuus oli riski vähäisempään aktiivisuuteen.

Iäkkään ihmisen ulospäinsuuntautuneisuus on tuoreen tutkimuksen mukaan yhteydessä suurempaan liikuntamäärään. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Iäkkään ihmisen ulospäinsuuntautuneisuus on tuoreen tutkimuksen mukaan yhteydessä suurempaan liikuntamäärään. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksen tulosten perusteella iäkkäät ihmiset, jotka saivat korkeampia pistemääriä tunnollisuudessa ja ulospäinsuuntautuneisuuden aktiivisuutta ja myönteisyyttä kuvaavissa alapiirteissä, liikkuvat muita enemmän ja pystyvät kävelemään nopeammin. Suurin riskitekijä vähäiselle fyysiselle aktiivisuudelle ja hitaammalle kävelynopeudelle oli impulsiivisuus.

Persoonallisuuden piirteitä voidaan tarkastella viiden piirteen kautta, jotka ovat ulospäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus, avoimuus, tunnollisuus ja ystävällisyys. Jokainen piirre muodostuu useammasta alapiirteestä, jotka kuvastavat vielä tarkemmin yksilöiden välisiä persoonallisuuseroja. Esimerkiksi neuroottisuus voi kuvastaa sekä taipumusta ahdistuneisuuteen että impulsiivisuuteen.

- Neuroottisuuden alapiirre impulsiivisuus kuvastaa taipumusta antaa periksi hetkellisille mielihaluille. Esimerkiksi itsekuria ja järjestelmällisyyttä kuvastava tunnollisuus on lähestulkoon vastakohta tälle. Tässä tapauksessa impulsiivisuus ja tunnollisuus voivat selittää eroja säännöllisen liikuntaharrastuksen ylläpitämisessä, mikä heijastuu myös kävelynopeuteen, tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskuksesta kertoo.  

Korkeita pistemääriä avoimuudessa ja ulospäinsuuntautuneisuuden jännityshakuisuutta kuvaavassa alapiirteessä saaneilla ikäihmisillä oli muita parempi kävelykyky, mutta toisaalta he olivat myös taipuvaisia raportoimaan enemmän fyysistä aktiivisuutta kuin mitä liikemittari havaitsi.

- Tämä tulos voi kertoa joko taipumuksesta yliarvioida omaa liikkumisen määrää tai vaihtoehtoisesti sellaisten lajien harrastamisesta, joita liikemittari ei tavoita. Lantiolla pidettävä mittari ei havaitse istuallaan tapahtuvaa aktiivisuutta tai ylävartalon liikkeitä. Lisäksi mittaria ei voinut käyttää vesiliikunnan yhteydessä, Kekäläinen kertoo.

Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa kerättyä PASSWORD-tutkimuksen aineistoa 239 tutkittavalta, jotka olivat täyttäneet itsearviointiin pohjautuvan NEO-PI-3 persoonallisuuskyselyn. Osallistujat olivat 70–85-vuotiaita naisia ja miehiä, jotka olivat osallistuneet vuoden mittaiseen joko pelkkää liikuntaharjoittelua tai sekä liikuntaharjoittelua että kognitiivista harjoittelua sisältävään interventioon. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin sekä itsearvioinneilla että seitsemän päivän ajan liikemittarilla. Kävelykykyä arvioitiin maksimaalista kävelynopeutta mittaavalla 10 metrin kävelytestillä ja kestävyyskuntoa mittaavalla kuuden minuutin kävelytestillä.

Tutkimus tehtiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta.

 Alkuperäisjulkaisu

Kekäläinen T., Terracciano A, Sipilä S. & Kokko K. (2020) Personality traits and physical functioning: a cross-sectional multimethod facet-level analysis. European Review of Aging and Physical Activity 17, 20. DOI: 10.1186/s11556-020-00251-9.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Tiia Kekäläinen, tiia.m.kekalainen@jyu.fi, +358406522280 

Kuvat

Iäkkään ihmisen ulospäinsuuntautuneisuus on tuoreen tutkimuksen mukaan yhteydessä suurempaan liikuntamäärään. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Iäkkään ihmisen ulospäinsuuntautuneisuus on tuoreen tutkimuksen mukaan yhteydessä suurempaan liikuntamäärään. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 29.1.2021: Kaverisuhteet ja sosiaalinen asema koulussa määrittävät nuorten liikkumista (Rajala)14.1.2021 08:00:00 EETTiedote

Nuorten kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sosiaalisen hierarkian tikapuilla itsensä korkealle sijoittavat yläkoululaiset liikkuivat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan verrattuna nuoriin, joiden kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan oli matala. Koulupäivän aikana sosiaalisen asemansa matalaksi kokevat nuoret liikkuivat välituntisin vähemmän ja olivat koulupäivän aikana enemmän paikallaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme