Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Perustoimeentulotuen rahoitusta ei tule jättää kunnille

15.9.2022 12:03:36 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotuen uudistamista koskevassa lakiesityksessä perustoimeentulotuen rahoitusvastuusta puolet ollaan jättämässä kuntien vastuulle. Kuntaliitto vastustaa esitystä rahoitusvastuun jättämisestä kunnille.

— Rahoitusvastuun eitulejäädä nykymuodossaanvuoden 2023 alussakunnille, koska niiltä poistuu sote-uudistuksen yhteydessätosiasialliset keinot vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kommentoi. 

Kaikki sosiaalihuollon tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille 2023. Näillä siirtyvillä palvelutehtävillä kunta on aiemmin pystynyt suoraan vaikuttamaan perustoimeentulotukea tarvitsevien henkilöiden määrään. Tehtävien poistuessa kuntiin ei jää tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa perustoimeentulotuen kustannuksiin omilla toimillaan. 

Kuntaliiton mukaan perustoimeentulon rahoitusvastuu tuleekin sote-uudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alusta siirtää kokonaan valtion vastuulle. Rahoitusvastuun siirto olisi pitänyt Kuntaliiton kannan mukaan sisältyä sote-uudistukseen. 

Kuntaliitto perää perustuslaillisten ongelmien selvittämistä 

Sote-uudistuksessa kuntien valtionosuuksia ja verotuloja leikataan hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuudet pienenevät yhdeksästä neljään miljardiin euroon. 

Kunnille jäävän perustoimeentulotuen rahoitusvastuun suhteellinen merkitys kasvaa sote-uudistuksen myötä. 350 miljoonan rahoitusvastuu tarkoittaa lähes 10 prosentin vähennystä uuden kunnan valtionrahoitukseen, muistuttaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen. 

Kuntaliiton mukaan tämän noin 350 miljoonan euron suuruisen irrallisen perustoimeentulotuen rahoitustehtävän jääminen kunnille vaatii tarkkaa arviota mahdollisista perustuslaillisista ongelmista eduskuntakäsittelyn aikana. 

Kysymys on merkittävä kuntien itsehallinnon kannalta. Vaikuttaako rahoitustehtävä kuntien kykyyn hoitaa ja rahoittaa lakisääteisiä ja muita tehtäviään? Kuntatalouden supistumisen myötä on oltava entistä tarkempi kuntien velvoitteiden osalta. Tarkastelu tulee tehdä myös yksittäisen kunnan tasolla. Jos näin on, asia saattaa muodostua myös perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta ongelmalliseksi, Kuntaliiton lakiasianjohtaja Juha Myllymäki sanoo.  

Toimeentulotukilain muutosesitys (HE 127/2022 vp) annettiin eduskunnalle 8.9.2022. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hanna Tainio
Varatoimitusjohtaja
+358 9 771 2006
hanna.tainio@kuntaliitto.fi


Sanna Lehtonen
Kuntatalousasioiden johtaja
+358 50 575 9090
sanna.lehtonen@kuntaliitto.fi


Juha Myllymäki
Lakiasiainjohtaja
+358 50 408 4392
juha.myllymaki@kuntaliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Så har den finländska grundskolan förändrats på tio år – enhetsskolorna blir fler och skolorna större13.8.2026 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

I år börjar cirka 49 000 barn i första klass i grundskolor av olika storlek och på olika avstånd. Enligt en översikt som Kommunförbundet sammanställt utifrån Statistikcentralens skolstatistik har antalet kommunala grundskolor minskat med 471 under åren 2015-2025, men trots många förändringar har kommunerna fortfarande ett omfattande nätverk av närskolor. Samtidigt har det blivit vanligare med enhetsskolor, och skolornas genomsnittliga storlek har ökat. Varje kommun på fastlandet har fortfarande minst en grundskola. ”Många skolbänkar har blivit tomma på kort tid, då årskullen har krympt till mindre än 50 000 elever”, konstaterar Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet

Näin suomalainen peruskoulu on muuttunut kymmenessä vuodessa – yhtenäiskoulut yleistyvät ja koulujen koko kasvaa13.8.2026 01:00:00 EEST | Tiedote

Noin 49 000 lasta aloittaa tänä vuonna koulutiensä hyvin erilaisissa peruskouluissa. Suomessa on 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut. ”Moni pulpetti on tyhjentynyt lyhyessä ajassa, kun ikäluokka on tippunut alle 50000 oppilaaseen. Kunnat ovat uudistaneet kouluverkkoaan niin, että laadukas lähikoulu voidaan turvata myös pieneneville ikäluokille”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye