Perustoimeentulotuen rahoitusta ei tule jättää kunnille
— Rahoitusvastuun eitulejäädä nykymuodossaanvuoden 2023 alussakunnille, koska niiltä poistuu sote-uudistuksen yhteydessätosiasialliset keinot vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kommentoi.
Kaikki sosiaalihuollon tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille 2023. Näillä siirtyvillä palvelutehtävillä kunta on aiemmin pystynyt suoraan vaikuttamaan perustoimeentulotukea tarvitsevien henkilöiden määrään. Tehtävien poistuessa kuntiin ei jää tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa perustoimeentulotuen kustannuksiin omilla toimillaan.
Kuntaliiton mukaan perustoimeentulon rahoitusvastuu tuleekin sote-uudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alusta siirtää kokonaan valtion vastuulle. Rahoitusvastuun siirto olisi pitänyt Kuntaliiton kannan mukaan sisältyä sote-uudistukseen.
Kuntaliitto perää perustuslaillisten ongelmien selvittämistä
Sote-uudistuksessa kuntien valtionosuuksia ja verotuloja leikataan hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuudet pienenevät yhdeksästä neljään miljardiin euroon.
— Kunnille jäävän perustoimeentulotuen rahoitusvastuun suhteellinen merkitys kasvaa sote-uudistuksen myötä. 350 miljoonan rahoitusvastuu tarkoittaa lähes 10 prosentin vähennystä uuden kunnan valtionrahoitukseen, muistuttaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
Kuntaliiton mukaan tämän noin 350 miljoonan euron suuruisen irrallisen perustoimeentulotuen rahoitustehtävän jääminen kunnille vaatii tarkkaa arviota mahdollisista perustuslaillisista ongelmista eduskuntakäsittelyn aikana.
— Kysymys on merkittävä kuntien itsehallinnon kannalta. Vaikuttaako rahoitustehtävä kuntien kykyyn hoitaa ja rahoittaa lakisääteisiä ja muita tehtäviään? Kuntatalouden supistumisen myötä on oltava entistä tarkempi kuntien velvoitteiden osalta. Tarkastelu tulee tehdä myös yksittäisen kunnan tasolla. Jos näin on, asia saattaa muodostua myös perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta ongelmalliseksi, Kuntaliiton lakiasianjohtaja Juha Myllymäki sanoo.
Toimeentulotukilain muutosesitys (HE 127/2022 vp) annettiin eduskunnalle 8.9.2022. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Tainio
Varatoimitusjohtaja
+358 9 771 2006
hanna.tainio@kuntaliitto.fi
Sanna Lehtonen
Kuntatalousasioiden johtaja
+358 50 575 9090
sanna.lehtonen@kuntaliitto.fi
Juha Myllymäki
Lakiasiainjohtaja
+358 50 408 4392
juha.myllymaki@kuntaliitto.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää21.1.2026 20:14:25 EET | Tiedote
Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii
Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande
Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote
Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme