Perustoimeentulotuen rahoitusta ei tule jättää kunnille
15.9.2022 12:03:36 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
— Rahoitusvastuun eitulejäädä nykymuodossaanvuoden 2023 alussakunnille, koska niiltä poistuu sote-uudistuksen yhteydessätosiasialliset keinot vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kommentoi.
Kaikki sosiaalihuollon tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille 2023. Näillä siirtyvillä palvelutehtävillä kunta on aiemmin pystynyt suoraan vaikuttamaan perustoimeentulotukea tarvitsevien henkilöiden määrään. Tehtävien poistuessa kuntiin ei jää tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa perustoimeentulotuen kustannuksiin omilla toimillaan.
Kuntaliiton mukaan perustoimeentulon rahoitusvastuu tuleekin sote-uudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alusta siirtää kokonaan valtion vastuulle. Rahoitusvastuun siirto olisi pitänyt Kuntaliiton kannan mukaan sisältyä sote-uudistukseen.
Kuntaliitto perää perustuslaillisten ongelmien selvittämistä
Sote-uudistuksessa kuntien valtionosuuksia ja verotuloja leikataan hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuudet pienenevät yhdeksästä neljään miljardiin euroon.
— Kunnille jäävän perustoimeentulotuen rahoitusvastuun suhteellinen merkitys kasvaa sote-uudistuksen myötä. 350 miljoonan rahoitusvastuu tarkoittaa lähes 10 prosentin vähennystä uuden kunnan valtionrahoitukseen, muistuttaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
Kuntaliiton mukaan tämän noin 350 miljoonan euron suuruisen irrallisen perustoimeentulotuen rahoitustehtävän jääminen kunnille vaatii tarkkaa arviota mahdollisista perustuslaillisista ongelmista eduskuntakäsittelyn aikana.
— Kysymys on merkittävä kuntien itsehallinnon kannalta. Vaikuttaako rahoitustehtävä kuntien kykyyn hoitaa ja rahoittaa lakisääteisiä ja muita tehtäviään? Kuntatalouden supistumisen myötä on oltava entistä tarkempi kuntien velvoitteiden osalta. Tarkastelu tulee tehdä myös yksittäisen kunnan tasolla. Jos näin on, asia saattaa muodostua myös perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta ongelmalliseksi, Kuntaliiton lakiasianjohtaja Juha Myllymäki sanoo.
Toimeentulotukilain muutosesitys (HE 127/2022 vp) annettiin eduskunnalle 8.9.2022. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Tainio
Varatoimitusjohtaja
+358 9 771 2006
hanna.tainio@kuntaliitto.fi
Sanna Lehtonen
Kuntatalousasioiden johtaja
+358 50 575 9090
sanna.lehtonen@kuntaliitto.fi
Juha Myllymäki
Lakiasiainjohtaja
+358 50 408 4392
juha.myllymaki@kuntaliitto.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: En kommunreform kräver flera djärva lösningar15.9.2026 15:15:40 EEST | Pressmeddelande
Finland måste på ett kontrollerat sätt förändra kommunerna genom djärva och snabba åtgärder, annars kommer befolkningsförändringen att tvinga fram en okontrollerad förändringsprocess med en kommun och en tjänst i taget. Kommunförbundet har publicerat ett nytt diskussionsunderlag där tre alternativa lösningar bedöms: ökat samarbete, differentiering av uppgifter och ändringar i kommunstrukturen. Slutsatsen är klar: den nuvarande situationen är inte hållbar, men ingen enskild lösning är heller tillräcklig.
Kuntaliitto: Kuntien uudistamiseen tarvitaan nippu rohkeita ratkaisuja15.9.2026 15:02:26 EEST | Tiedote
Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.
Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.
Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme