Pianisti Tuomas Kivistö löysi tohtorintutkinnollaan vastauksia soittonsa teknisiin ja tulkinnallisiin haasteisiin

Tuomas Kivistö syventyi taiteellisessa tohtorintutkinnossaan Sergei Rahmaninovin (1873 ̶ 1943) pianomusiikin tulkintaan ja ongelmanratkaisuun. Hän lähestyi aihetta muusikkolähtöisesti, omasta soitostaan tekemiensä havaintojen ja kokemusten näkökulmasta.
- Koen Rahmaninovin musiikin soittoteknisesti haastavaksi, rikkaita mielikuvia herättäväksi, kiehtovan moniulotteiseksi ja monimerkityksiseksi. Sen lyyrinen melodiakeskeisyys vetoaa myös musiikilliseen estetiikkaani ja muusikkoluonteeseeni, Kivistö kertoo.
Tutkinnon keskeinen tavoite oli selvittää erityisesti pianistin käsivarren painon roolia ja merkitystä soinnin ja sen artikulaation käsittelyssä ja hallinnassa. Viidessä vuosina 2015–2022 järjestetyssä jatkotutkintokonsertissa Kivistö tarjosi kattavan läpileikkauksen Rahmaninovin pianotuotantoon. Ne toimivat myös "laboratoriona" hänen soittoteknisille ja soinnillisille kokeiluilleen. Konserttien ohjelmisto oli vaativa ja asetti Kivistölle useita haasteita.
”Jatkotutkintokonserttien laatiminen ja valmistaminen kehitti minua pianistina ja taiteilijana valtavasti. Olen havainnut vältteleväni soitossani legatoa ja sormipedalointia ja kiinnostuin myös etsimään ratkaisua tähän. Pyrin uudistamaan Rahmaninovin teosten tulkintaa traditiotietoisella tavalla.”
Tutkimuksen kautta löytyi ratkaisu soittamisen haasteeseen
Tohtorintutkintoonsa sisältyvässä tutkielmassa Kivistö keskittyi Rahmaninovin teokseen Moment musical op. 16 nro 2 es-molli. Se on vuonna 1896 valmistunut myöhäisromanttinen ja soittoteknisesti vaativa virtuoosietydi. Teoksen synnyn innoittajana saattoi hyvin toimia Aleksandr Puškinin runo Pirut. Se kuvaa öistä lumimyrskyä, jonka keskellä henkilö kadottaa suunnan ja eksyy sisäisiin pelkotiloihinsa. Runo auttoi Kivistöä teoksen taiteellisessa tulkinnassa sekä toisaalta tutkimuskysymyksien asettelussa.
”Moment Musicalin haasteena ovat erityisesti soittajan liian suuret liikkeet ja fyysinen etääntyminen koskettimistosta. Halusin etsiä ratkaisuja siihen, miten olisi mahdollista ilmaista teoksen myrskyisää olemusta ja pyörteileviä kuvioita menettämättä soiton kontrollia.”
Ratkaisuksi Kivistö kehitti juurtuneeksi soittotavaksi kutsumansa menetelmän.
”Juurtuneessa soittotavassa käytän sormipedaalia käsivarren painon avustuksella samalla kun pyrin säilyttämään fyysisen yhteyden koskettimistoon ja hyödyntämään pientä keinahdusliikettä. Sormipedaalilla tarkoitan kosketinta, joka on jätetty kosketinpohjaan nuottikuvan aika-arvoonsa nähden pidempään.”
Kivistö johti menetelmänsä Rahmaninovin käyttämästä sostenuto-kosketusta kuvaavasta metaforasta, jossa sormi ikään kuin juurtuu koskettimistoon. Hän myös teki päätelmiä siitä, miten Rahmaninov itse mahdollisesti sormipedaloi soittoaan. Kivistö kehitti ja tallensi tutkielmassaan pianistista sanastoa ja kieltä sekä tallensi hiljaista tietoa soittajan tulkinnan rakentumisen praktiikasta. Tutkielman loppuun hän on kehittänyt myös juurtuneen soittotavan harjoitteita.
Kivistön tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Helsingin Musiikkitalon Camerata-salissa 19.11.2022 klo 12.
Yhteyshenkilöt
Tuomas Kivistö
tuomas.kivisto@uniarts.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén: Rahoituksen kohdentamisen on mahdollistettava myös luovien alojen kasvu13.5.2025 09:24:37 EEST | Tiedote
Hallitus päätti puoliväliriihessään olla leikkaamatta kulttuurista, mistä Taideyliopisto esittää kiitoksensa. Samalla Taideyliopisto varoittaa, että TKI-rahoituksen nykyinen kohdentaminen voi heikentää luovien alojen kasvumahdollisuuksia ja vaarantaa niiden täyden potentiaalin hyödyntämisen.
Skärgårdstearternin uutuuskomedia kutsuu yleisön ratkiriemukkaaseen vuosikokoukseen5.5.2025 12:35:54 EEST | Tiedote
Skärgårdsteatern lähtee jälleen kesäkuussa seilaamaan Uudenmaan, Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoon. Teatterikorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehty musiikkikomedia Bättre fäkta än illa fly! nähdään kesän aikana 16 paikkakunnalla.
Skärgårdsteatern bjuder publiken på muntert årsmöte5.5.2025 12:35:09 EEST | Pressmeddelande
Skärgårdsteatern åker igen ut på turné i Nylands, Åbolands och Ålands skärgård. I samarbete med Teaterhögskolan spelas musikaliska komedin Bättre fäkta än illa fly! i sommar på 16 orter.
Kuvan Kevät 2025 avautuu 17.5. Myllyssä23.4.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Kuvan Kevät -maisterinäyttely valtaa tänä vuonna Taideyliopiston Kuvataideakatemian Mylly-päärakennuksen alkaen aulakerroksen Kuva/Tila-galleriasta ja ulottuen aina ylimmän kerroksen Majakkaan, näyttelytilaan vanhan viljasiilon huipulla.
Tekoäly ei uhkaa maailmaa vaan ihminen9.4.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Mahdollinen tekoälyn uhka ei tule siitä, että koneet muuttuisivat itsenäisiksi ja oppisivat ajattelemaan. Ne ovat ihmisen ajattelun jatkeita. Koneiden väittäminen tietoisiksi ja itsenäisiksi ei ole vain harhaanjohtavaa, vaan peittää ihmisen toiminnan, toteaa tutkijatohtori Dominik Schlienger Taideyliopistosta.Ingressi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme