Pianisti Tuomas Kivistö löysi tohtorintutkinnollaan vastauksia soittonsa teknisiin ja tulkinnallisiin haasteisiin
Tuomas Kivistö syventyi taiteellisessa tohtorintutkinnossaan Sergei Rahmaninovin (1873 ̶ 1943) pianomusiikin tulkintaan ja ongelmanratkaisuun. Hän lähestyi aihetta muusikkolähtöisesti, omasta soitostaan tekemiensä havaintojen ja kokemusten näkökulmasta.
- Koen Rahmaninovin musiikin soittoteknisesti haastavaksi, rikkaita mielikuvia herättäväksi, kiehtovan moniulotteiseksi ja monimerkityksiseksi. Sen lyyrinen melodiakeskeisyys vetoaa myös musiikilliseen estetiikkaani ja muusikkoluonteeseeni, Kivistö kertoo.
Tutkinnon keskeinen tavoite oli selvittää erityisesti pianistin käsivarren painon roolia ja merkitystä soinnin ja sen artikulaation käsittelyssä ja hallinnassa. Viidessä vuosina 2015–2022 järjestetyssä jatkotutkintokonsertissa Kivistö tarjosi kattavan läpileikkauksen Rahmaninovin pianotuotantoon. Ne toimivat myös "laboratoriona" hänen soittoteknisille ja soinnillisille kokeiluilleen. Konserttien ohjelmisto oli vaativa ja asetti Kivistölle useita haasteita.
”Jatkotutkintokonserttien laatiminen ja valmistaminen kehitti minua pianistina ja taiteilijana valtavasti. Olen havainnut vältteleväni soitossani legatoa ja sormipedalointia ja kiinnostuin myös etsimään ratkaisua tähän. Pyrin uudistamaan Rahmaninovin teosten tulkintaa traditiotietoisella tavalla.”
Tutkimuksen kautta löytyi ratkaisu soittamisen haasteeseen
Tohtorintutkintoonsa sisältyvässä tutkielmassa Kivistö keskittyi Rahmaninovin teokseen Moment musical op. 16 nro 2 es-molli. Se on vuonna 1896 valmistunut myöhäisromanttinen ja soittoteknisesti vaativa virtuoosietydi. Teoksen synnyn innoittajana saattoi hyvin toimia Aleksandr Puškinin runo Pirut. Se kuvaa öistä lumimyrskyä, jonka keskellä henkilö kadottaa suunnan ja eksyy sisäisiin pelkotiloihinsa. Runo auttoi Kivistöä teoksen taiteellisessa tulkinnassa sekä toisaalta tutkimuskysymyksien asettelussa.
”Moment Musicalin haasteena ovat erityisesti soittajan liian suuret liikkeet ja fyysinen etääntyminen koskettimistosta. Halusin etsiä ratkaisuja siihen, miten olisi mahdollista ilmaista teoksen myrskyisää olemusta ja pyörteileviä kuvioita menettämättä soiton kontrollia.”
Ratkaisuksi Kivistö kehitti juurtuneeksi soittotavaksi kutsumansa menetelmän.
”Juurtuneessa soittotavassa käytän sormipedaalia käsivarren painon avustuksella samalla kun pyrin säilyttämään fyysisen yhteyden koskettimistoon ja hyödyntämään pientä keinahdusliikettä. Sormipedaalilla tarkoitan kosketinta, joka on jätetty kosketinpohjaan nuottikuvan aika-arvoonsa nähden pidempään.”
Kivistö johti menetelmänsä Rahmaninovin käyttämästä sostenuto-kosketusta kuvaavasta metaforasta, jossa sormi ikään kuin juurtuu koskettimistoon. Hän myös teki päätelmiä siitä, miten Rahmaninov itse mahdollisesti sormipedaloi soittoaan. Kivistö kehitti ja tallensi tutkielmassaan pianistista sanastoa ja kieltä sekä tallensi hiljaista tietoa soittajan tulkinnan rakentumisen praktiikasta. Tutkielman loppuun hän on kehittänyt myös juurtuneen soittotavan harjoitteita.
Kivistön tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Helsingin Musiikkitalon Camerata-salissa 19.11.2022 klo 12.
Yhteyshenkilöt
Tuomas Kivistö
tuomas.kivisto@uniarts.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
According to new research radio made the famous Finnish composer Jean Sibelius an international media figure10.4.2024 14:07:21 EEST | Press release
New research highlights how, especially in the 1930s, a solid relationship was born between radio and Finland’s most famous composer Jean Sibelius. It had an important effect on the development of broadcast operations as well as on the status of Sibelius and Western classical art music.
Uuden tutkimuksen mukaan radio teki Sibeliuksesta kansainvälisen mediahahmon – umpinaisena pidetty 1930-luku olikin rajoja ylittävän säveltaiteen juhlaa10.4.2024 09:54:00 EEST | Tiedote
1930-luvulla Yleisradion ja Suomen kuuluisimman säveltäjän Jean Sibeliuksen välille syntyi kiinteä suhde, jolla oli merkitystä niin radiotoiminnan kehitykselle kuin Sibeliuksen ja länsimaisen klassisen taidemusiikin asemalle.
Tukikonsertti keräsi yli 40 000 euroa Ukrainan musiikkikoulutuksen hyväksi8.4.2024 14:24:00 EEST | Tiedote
Kapellimestari Dalia Stasevskan aloitteesta järjestetyn konsertin tuotot menevät suoraan ukrainalaisen musiikkikoulutuksen tueksi.
Kuvan Kevät 2024 avautuu yleisölle 4. toukokuuta3.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Ennätyksellisen suuri Kuvataideakatemian maisterinäyttely täyttää Taideyliopiston Sörnäisten kampuksen Mylly-rakennuksen sekä ulkotiloja. Näyttelyn teokset käyvät dialogia keskenään ja yleisön kanssa.
Väitöstutkimus: Ellen Thesleff oli kansainvälisempi ja teknisesti taitavampi kuin on ymmärretty25.3.2024 14:19:33 EET | Tiedote
Kuvataiteen maisteri Kukka Paavilaisen tohtorin opinnäyte ”Teoksen äärellä harjaantunut katse” tutkii Ellen Thesleffin käyttämää vedostustekniikkaa. Opinnäyte tarkastetaan Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa 6.4.2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme