Pienten yleisöjen ohjelmat voivat olla katsojille suuria
Vaikka mediamaisemaa hallitsee muutos, niin asiaohjelmien katselun luonnetta määrittelee pysyvyys. Tietoisesti valittujen asiaohjelmien katselu on usein aktiivista ja keskittynyttä, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Katsojat voivat arvostaa joidenkin ohjelmien ja ohjelmatyyppien kanssa viettämäänsä aikaa enemmän kuin suositumpien ohjelmien kanssa pidempään viettämäänsä aikaa.
- Jos suurten populaariohjelmien katselusta haetaan yhteistä ja jaettua kokemusta, niin asiaohjelmakatselusta haetaan pikemmin yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta ohjelman sisällön tai sen edustamien asioiden kanssa, sanoo väitöskirjatutkija Marjaana Mykkänen Helsingin yliopistosta.
Asiaohjelmien katselua tapahtuu myös yksin ja katselu on usein yksityistä jaetun yhteisen kokemuksen sijaan.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia odotuksia katsojilla asiaohjelmiston suhteen on ja miten he arvottavat katsomiskokemuksiaan. Tutkimusaineistot ulottuvat kahdelle vuosikymmenelle.
Laadukkaaksi koettu ohjelma viihdyttää
Odotettu ja tärkeä asiaohjelma voi olla laatuaikaa ja viikon kohokohta, ja sen tuottama sivistymisen ja laadun kokemus saattaa tuoda aitoa iloa ja mielihyvää. Sisällön kaipuu ja tarve ajatella tarkoittaa joissain tilanteissa myös merkityksen ja eheyden kaipuuta, ilmenee tutkimuksesta.
- Monet tämän tutkimuksen osallistujat ovat taitavia katsojia, he tunnistavat lajityypit ja kerronnan keinot sekä tekijöiden asenteen ja osaamisen, Mykkänen kertoo.
Ajallisesti ja väestörakenteeltaan monimuotoisten aineistojen mukaan yleisöjen perustarpeet, odotukset ja kanssakäymisen motiivit eivät näytä muuttuneen tarkastelujakson aikana.
- Asiaohjelmien saatavuudella ja tarjonnalla voi olla yhteiskunnalle ja yksilölle vaikutuksia, joita muunlainen ohjelmisto ei samalla tavalla voi tuottaa.
Moninaisuus yksi laadun mittareista
Suomessa Yleisradio on ollut lähes yksin vastuussa kulttuuri- ja asiaohjelmakokemuksien tarjonnasta ja valikoimasta TV-kanavilla ja verkossa. Muutokset lainsäädännössä, tutkimuskäytännöissä ja –lähestymistavoissa sekä kehityskulut strategisissa linjauksissa ovat johtaneet merkittäviin muutoksiin asiaohjelmien tarjonnan määrissä ja sisällöissä.
- Kotimaisen tuotannon ja tarjonnan volyymi ja valikoiman monimuotoisuus ovat kaventuneet, ja joitakin ohjelmatyyppejä on kokonaan kadonnut tutkimuskauden aikana, Mykkänen muistuttaa.
Tutkimuksen mukaan moninaisuus on yksi laadun keskeisiä mittareita, ja julkisen palvelun arvo yhteiskunnalle määräytyy pitkälti siitä, miten se toteuttaa tehtäväänsä.
- Sen varmistamiseksi, että kaikkien viestinnällisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin vastattaisiin monipuolisella ja laadukkaalla tarjonnalla, tutkimukseni ehdottaa systemaattista ja säännöllistä avointa julkista konsultaatiota, jossa asianosaiset, yleisöt ja tutkijat voivat ottaa kantaa Ylen televisio- ja verkkostrategiaan ja ohjelmistosuunnitelmiin, Mykkänen toteaa.
Tutkimuksessa selvitettiin tavanomaiselta, tapahtumattomalta ja hiljaiselta vaikuttavaa katselua, joka lähemmin tarkasteltuna näyttäytyy monimuotoisena ja rikkaana osana yleisöjen arkea; millä tavoin asiaohjelmat kohdataan, miten niiden kautta saadaan yhteys maailmaan ja yhteiskuntaan sekä millaista iloa ja hyvinvointia yhteys voi yksilölle tuottaa.
Pienten yleisöjen ohjelmista tiedetään vähän. Verkkokatselussa vain pieni osa ohjelmista nousee käyttäjätilastojen kärkeen, ja valtaosa jää näkymättömiin. Suosituimmat ohjelmat saavat huomiota, niitä arvioidaan, tutkitaan ja niistä keskustellaan.
***************************
M.Sc. Marjaana Mykkänen väittelee 13.11.2020 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Good Television - Factual Programmes, Quality and Subjective Experience" (Hyvä televisio. Asiaohjelmat, laatu ja yksilöllinen kokemus.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania PIII, Yliopistonkatu 3, Helsinki.
Live stream Live stream passcode: 960960
Vastaväittäjänä on YTT, apulaisprofessori Maarit Jaakkola Göteborgin yliopistosta
ja kustoksena VTT, professori Mervi Pantti.
Keskustelu väitöstilaisuudessa on suomenkielinen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences 174 (2020) Media and Communication Studies.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Marjaana Mykkänen
Puh. 0400 850210
marjaana.mykkanen@gmail.com
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme