Pihkaa haavoihin
Havupuun, varsinkin kuusen, pihkasta valmistettu kotitekoinen salva on ollut käytössä haavojen ja ihoinfektioiden kansanlääkinnässä vuosisatojen ajan. Pihkavoiteesta saamiensa hyvien kokemusten perusteella lääkäri Arno Sipponen alkoi tutkia kuusen runkopihkan ja pihkasalvan antimikrobisia ominaisuuksia ja tutkia pihkasalvan tehoa, soveltuvuutta ja turvallisuutta haavanhoidossa. Pihkasalvaprojektista muodostui Sipposen väitöstutkimus.
Väitöskirja koostuu neljästä projektiin kuuluvasta mikrobiologisesta ja elektrofysiologisesta tutkimuksesta sekä kahdesta kliinisestä potilastutkimuksesta.
Mikrobiologiset tutkimukset osoittivat, että kuusen pihka, 10-prosenttinen pihkasalva ja puhdistettu hartsihappo olivat voimakkaasti ja laajakirjoisesti antimikrobisia. Erityisen tehokkaita ne olivat Gram-positiivisia, mutta myös Gram-negatiivisia bakteereja kohtaan, mukaan lukien metisilliini-resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) sekä vankomysiini-resistentti enterokokki (VRE). Pihka tehosi hyvin myös yleisimpiin kynsisientä aiheuttaviin silsasieniin sekä Candida albicans -hiivasieneen.
”Pihka ja pihkasalva vaurioittivat mikrobien soluseinämää ja solukalvoa. Pihkalle tai pihkasalvalle altistettujen bakteerisolujen seinämät paksuuntuivat, solut muodostivat ryppäitä ja solujen jakautuminen keskeytyi”, Sipponen kertoo. ”Näyttää siltä, että pihkan antimikrobinen ominaisuus on seurausta mikrobien soluseinämään kohdistuvasta vauriosta, jonka vaikutuksesta mikrobisolujen energiatuotanto estyy. ”
Pihkan turvallisuutta koskevat tutkimukset osoittivat, että pihkalla ja pihkasalvalla ei ole mutageenisiä – geenimuutoksia aiheuttavia – ominaisuuksia eikä 10-prosenttinen pihkasalva aiheuta merkittävää ihoärsytystä.
Kaasu-neste kromatografia (GLC) sekä massaspektrometritutkimukset osoittivat pihkan ja pihkasalvan sisältävän ainakin kolme biologisesti potentiaalista aineryhmää: p-kumarihappo, hartsihapot sekä lignaanit Kuusen puhdistetun runkopihkan asetoniuutteessa hartsihappojen ja lignaanien kokonaispitoisuus oli keskimäärin 300 mg/g sekä 10-prosenttisessa pihkasalvassa 30 mg/g. Pihka sisältää myös rasvahappoja sekä monoterpeenejä, flavonoideja ja tanniineja, joiden pitoisuutta tutkimuksessa ei määritetty.
Pihkasalvan tehoa tutkittiin kahdessa potilastutkimuksessa. Ensimmäisessä, satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 22 vaikeahoitoisista painehaavoista kärsivää potilasta yhdentoista terveyskeskuksen vuodeosastoilta. Potilaat satunnaistettiin saamaan pihkasalvahoitoa tai tavanomaista hydrofiiberihoitoa. Tulosten analysointi osoitti, että pihkasalva oli tilastollisesti merkittävästi tehokkaampi kuin vertailuhoito. Pihkasalvaryhmässä kaikki haavat yhtä lukuun ottamatta (94 %) paranivat kuuden kuukauden hoitojakson aikana. Vertailuryhmässä haavoista parani alle puolet (36 %) samassa ajassa. Pihkasalvan tehokkuuteen ei vaikuttanut se, oliko haava infektoitunut vai ei.
Toisessa potilastutkimuksessa selvitettiin 10-prosenttisen pihkasalvan tehokkuutta ja käytettävyyttä kroonisten, komplisoituneiden leikkaushaavojen hoidossa. Tutkimukseen osallistui 23 potilasta, ja hoito toteutettiin koti- tai itsehoitona. Kaikki haavat paranivat keskimäärin keskimäärin 43 päivässä (+/-24 pv).
Haittavaikutuksia ei havaittu eikä hoitoa jouduttu lopettamaan yhdelläkään potilaalla.
Potilastutkimuksiin osallistuneista 45 potilaasta yksi sai allergisen reaktion; tämä oli ainoa tutkimuksessa ilmennyt haittavaikutus.
”Kuusen pihkasta valmistettu salva on objektiivisesti arvioituna tehokas, halpa ja turvallinen hoito ihohaavoissa. Pihka ja 10-prosenttinen pihkasalva sekä niiden sisältämät hartsihapot ovat laajakirjoisesti antimikrobisia, mutta salvan haavojen paranemista nopeuttava vaikutus täytyy johtua potilastutkimusten perusteella myös pihkan positiivisesta vaikutuksesta haavan paranemista ohjaaviin mekanismeihin, ei pelkästä pihkan antimikrobisesta ominaisuudesta”, Sipponen summaa tutkimuksen tuloksia.
Arno Sipponen väittelee 24.5.2013 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds - laboratory and clinical studies". Väitöstilaisuus järjestetään Meilahden sairaalassa, luentosali 4 (Haartmaninkatu 4). Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39074
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 040-5813161
Sähköposti: arno.sipponen@repolar.com
Tiedotustilaisuus to 23.5. klo 13.30
”Kuusenpihkan tie kansanperinteestä moderniksi lääketieteeksi”
Arno Sipposen pihkatutkimuksesta on tilaisuus kuulla ja kysyä enemmän torstaina 23.5.2013 klo 13.30 Hotelli Scandic Marskin Neptun-kabinetissa (Mannerheimintie 10) pidettävässä tiedotustilaisuudessa. Alustajina ovat Sipposen väitöskirjan ohjaaja, dosentti Jouni Lohi, sekä Arno Sipponen.
***********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
050 406 2043
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme