Pikaennakko: Kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4 % vuonna 2022
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria olivat 45,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttia, mikä on kaksi miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2021.
”Taakanjakosektorin päästöt laskivat kolme prosenttia ja alittivat EU:n vuodelle 2022 asettaman päästökiintiön noin 1,3 miljoonalla tonnilla (CO₂-ekv)”, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pia Forsell sanoo.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 36 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja 46 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2022 aikana.
Maankäyttösektori palasi nettonieluksi vuonna 2022. Pikaennakkotietojen mukaan maankäyttö- eli LULUCF-sektorin nettonielun suuruus oli -1,0 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia.
”Edeltävää vuotta pienemmät hakkuumäärät vaikuttivat maankäyttösektorin kääntymiseen edellisvuoden pienestä nettopäästöstä pieneksi nettonieluksi”, yliaktuaari Sini Niinistö kertoo.
”Arvio siitä, oliko sektori nettopäästölähde vai -nielu, tarkentuu kasvihuonekaasut-tilaston seuraavassa julkistuksessa, jota varten laskentaan saadaan päivitettyä tietoa puutuotteista, pinta-aloista ja puustosta”, Niinistö toteaa.
Energiasektori oli suurin kasvihuonekaasujen päästölähde myös vuonna 2022. Sektori aiheutti 72 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Energiasektorin päästöt kuitenkin vähenivät 1,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. edellisvuodesta.
”Vähenemiseen vaikutti erityisesti maakaasun kulutuksen lasku. Maakaasu oli viime vuonna poikkeuksellisen kallista, ja putkikaasun tuonnin päättyminen Venäjältä toukokuun 2022 lopulla laski entisestään kaasun käyttöä”, yliaktuaari Päivi Lindh sanoo.
Maakaasun kulutuksen lasku vähensi päästöjä 2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Toisaalta maakaasun käyttöä energiatuotannossa korvattiin kivihiilellä, mikä näkyi kivihiilen aiheuttamien päästöjen 0,8 miljoonan tonnin kasvuna.
Teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt laskivat pikaennakkotiedon mukaan lähes 12 prosenttia. Päästöjen vähentymisen merkittävin syy oli metalliteollisuuden päästöjen lasku miltei viidenneksellä, mikä oli seurausta teräksen tuotannon vähentymisestä.
Maatalouden päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla eli reilussa kuudessa miljoonassa tonnissa.
”Nautojen ja sikojen lukumäärän pieni lasku alensi kotieläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöjä, mutta korkeammat satotasot nostivat kasvintähteistä peräisin olevia maaperäpäästöjä niin, että maatalouden kokonaispäästöt pysyivät ennallaan”, Niinistö kertoo.
Jätesektorin päästöt sen sijaan jatkoivat laskuaan. Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät viisi prosenttia edellisvuodesta.
Vuoden 2022 päästö- ja poistumatiedot on laskettu pikaennakossa karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa 2023 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pia ForsellKehittämispäällikköTilastokeskus
Puh:029 551 2937pia.forsell@stat.fiSini NiinistöYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 2954sini.niinisto@stat.fiPäivi LindhYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3778paivi.lindh@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Asuntojen hinnat laskivat koko maassa tammi-maaliskuussa – asuntokauppa edelleen vaisua3.5.2024 08:01:53 EEST | Tiedote
Erityisesti perheasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta. Pienien osakeasuntojen hintojen lasku oli sen sijaan maltillisempaa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen osakeasuntojen hinnat -tilastosta.
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme