Pikkulasten ruutuaika ja ulkoleikki lisääntyivät korona-aikana

Jyväskylän yliopisto keräsi vuosina 2019–2021 päiväkotilasten vanhemmilta kyselyaineiston, jossa tutkittiin lasten arkea päiväkotiajan ulkopuolella. Kyselyt ajoittuivat vuosien loppupuolelle, marras-joulukuille. Tuloksia vertailtiin Maailman terveysjärjestö WHO:n pienille lapsille laatimiin suosituksiin liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta.
Suosituksen mukaan lapsilla tulisi päivässä olla ruutuaikaa enintään tunnin verran. Vuonna 2019 kaksi viidestä lapsesta täytti arkisin ruutuaikasuosituksen ja viikonloppuisin ja vapaapäivinä suosituksen täytti viidesosa. Toisella kyselykierroksella – ensimmäisenä koronavuotena 2020 – luvut näyttivät huonommilta: reilu kolmasosa täytti suosituksen arkisin ja alle 17 prosenttia viikonloppuisin. Kolmannella kyselykerralla vuonna 2021 ruutuaikasuositusten täyttyminen palautui koronaa edeltävälle tasolle arkisin, mutta viikonloppulukema jäi koronavuoden 2020 tasolle.
– Kaikkiaan ruutuaikasuosituksen täyttymisessä on parantamisen varaa. Tässä on kyse niin pienistä lapsista, etteivät he vielä varsinaisesti tarvitse älylaitteita tai televisiota mihinkään, projektitutkija Henriikka Koivukoski kommentoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Koivukoski kuitenkin ymmärtää, ettei suosituksissa pysyminen ole välttämättä helppoa nykyaikana ja että laitteet voivat tukea esimerkiksi asioiden opettelua. Suosituksia myös päivitetään ja tarkennetaan jatkuvasti, kun aiheesta saadaan uutta tutkittua tietoa.
Ulkoleikki nosti suosiotaan
WHO suosittaa lapsille liikuntaa päivittäin kolme tuntia, josta tunti tulisi olla hengästyttävää. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka suurelle osalle lapsista kertyy vähintään tunti liikunnallista ulkoleikkiä – joka on suomalaislapsilla suurelta osin hengästyttävää – päivässä päiväkotiajan ulkopuolella.
Yli puolet lapsista ulkoili vähintään tunnin päivässä arkisin ja reilusti yli neljä viidestä viikonloppuisin. Koronavuotena 2020 ulkoleikkien parissa viettävien osuus oli suurimmillaan: 62 prosenttia lapsista ulkoili vähintään tunnin arkisin ja 92 prosenttia viikonloppuisin.
– Ohjattu harrastustoiminta oli keskeytynyt koronan takia, mikä näkyy ruutuajan kasvun lisäksi perheen omaehtoisen ulkoilun lisääntymisenä, pohtii apulaisprofessori Arja Sääkslahti liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Suomalaislapset nukkuvat verrattain hyvin
Optimaalinen unen määrä vaihtelee lapsen iän mukaan. Kaksivuotiaille suositellaan vähintään 11 tuntia unta vuorokaudessa, josta osa voi kertyä päiväunista. Kolme–viisivuotiaille suositellaan vähintään kymmenen ja kuusivuotiaille yhdeksän tuntia unta vuorokaudessa. Unen laadun tulisi olla hyvää. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia lapsista saa riittävän määrän unta arkisin ja 90 prosenttia viikonloppuisin ja vapaapäivinä. Unen laatu on hyvää yhtä usealla.
– Meidän aineistossamme näkyy hienoista laskua unen laadussa koronapandemian toisena vuotena 2021. Pitkittynyt korona-aika on varmasti uuvuttanut vanhempia ja siten lapsiakin. On tärkeää pitää silmällä, palautuuko hyvä unen laatu samalle tasolle pidemmällä aikavälillä.
Tulot ja koulutus selittävät ruutuaikaa ja unta
Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien koulutus- ja tulotasojen yhteyttä suositusten täyttymiseen. Ruutuajan ja unen osalta tulokset tukevat aiempia löydöksiä, joiden mukaan suurempituloisten ja korkeammin koulutettujen vanhempien lapset täyttävät suositukset todennäköisemmin. Tämä on osa globaalia trendiä, jossa hyvinvointi kasautuu samoille yksilöille.
Näin ei kuitenkaan ole liikunnallisen ulkoleikin osalta. Tutkimuksessa havaittiin, että lasten ulkoleikkiä esiintyi paljon sekä korkean että matalan koulutus- ja tulotasojen perheissä. Erityisesti arkisin matalammin koulutettujen vanhempien lapset leikkivät ulkoleikkejä muita enemmän. Yliopistonlehtori Hanna Vehmaksen mukaan syytä tähän ei täysin tiedetä, mutta yksi selitys voi löytyä selkeämmästä työn ja vapaa-ajan erosta alemman tuloluokan perheissä, mikä on korostunut entisestään korona-aikana.
Tutkimus on osa kansainvälistä tutkimusta, jossa on Suomen lisäksi mukana Aasian maita. Suomessa edustavalla satunnaisotannalla toteutettuun tutkimukseen osallistui yhteensä 13 000 vanhempaa lähes 60 kunnasta.
Alkuperäisartikkeli
Koivukoski, H., Hasanen, E., Tolvanen, A., Chua, T., Chia, M., Vehmas, H. & Sääkslahti, A. Meeting the WHO 24-hour guidelines among 2–6-year-old children by family socioeconomic status before and during the COVID-19 pandemic: A repeated cross-sectional study. Journal of Activity, Sedentary and Sleep Behaviors. 2022.
https://jassb.biomedcentral.com/articles/10.1186/s44167-022-00010-4
Lisätietoja
Arja Sääkslahti
apulaisprofessori, liikuntatieteellinen tiedekunta
arja.saakslahti@jyu.fi
040 8053974 (HUOM. mahdollinen soittoaika sovittava sähköpostitse)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pandemia ei pysäyttänyt nuoria – tuore väitöstutkimus paljastaa sopeutumiskyvyn ja oma-aloitteisuuden13.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia haastoi nuorten aikuisten elämänkulkua, mutta tuore väitöstutkimus osoittaa, etteivät he olleet tilanteessa kokonaan voimattomia. YTM Julia Nuckols tarkastelee sosiologian väitöskirjassaan miten nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa reagoivat pandemian aiheuttamiin ammatillisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa – edistävät maksan ja koko kehon terveyttä12.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Yhteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen sekä miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Tutkimus osoitti, että sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä.
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme