Pikkulasten ruutuaika ja ulkoleikki lisääntyivät korona-aikana
14.2.2023 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jyväskylän yliopisto keräsi vuosina 2019–2021 päiväkotilasten vanhemmilta kyselyaineiston, jossa tutkittiin lasten arkea päiväkotiajan ulkopuolella. Kyselyt ajoittuivat vuosien loppupuolelle, marras-joulukuille. Tuloksia vertailtiin Maailman terveysjärjestö WHO:n pienille lapsille laatimiin suosituksiin liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta.
Suosituksen mukaan lapsilla tulisi päivässä olla ruutuaikaa enintään tunnin verran. Vuonna 2019 kaksi viidestä lapsesta täytti arkisin ruutuaikasuosituksen ja viikonloppuisin ja vapaapäivinä suosituksen täytti viidesosa. Toisella kyselykierroksella – ensimmäisenä koronavuotena 2020 – luvut näyttivät huonommilta: reilu kolmasosa täytti suosituksen arkisin ja alle 17 prosenttia viikonloppuisin. Kolmannella kyselykerralla vuonna 2021 ruutuaikasuositusten täyttyminen palautui koronaa edeltävälle tasolle arkisin, mutta viikonloppulukema jäi koronavuoden 2020 tasolle.
– Kaikkiaan ruutuaikasuosituksen täyttymisessä on parantamisen varaa. Tässä on kyse niin pienistä lapsista, etteivät he vielä varsinaisesti tarvitse älylaitteita tai televisiota mihinkään, projektitutkija Henriikka Koivukoski kommentoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Koivukoski kuitenkin ymmärtää, ettei suosituksissa pysyminen ole välttämättä helppoa nykyaikana ja että laitteet voivat tukea esimerkiksi asioiden opettelua. Suosituksia myös päivitetään ja tarkennetaan jatkuvasti, kun aiheesta saadaan uutta tutkittua tietoa.
Ulkoleikki nosti suosiotaan
WHO suosittaa lapsille liikuntaa päivittäin kolme tuntia, josta tunti tulisi olla hengästyttävää. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka suurelle osalle lapsista kertyy vähintään tunti liikunnallista ulkoleikkiä – joka on suomalaislapsilla suurelta osin hengästyttävää – päivässä päiväkotiajan ulkopuolella.
Yli puolet lapsista ulkoili vähintään tunnin päivässä arkisin ja reilusti yli neljä viidestä viikonloppuisin. Koronavuotena 2020 ulkoleikkien parissa viettävien osuus oli suurimmillaan: 62 prosenttia lapsista ulkoili vähintään tunnin arkisin ja 92 prosenttia viikonloppuisin.
– Ohjattu harrastustoiminta oli keskeytynyt koronan takia, mikä näkyy ruutuajan kasvun lisäksi perheen omaehtoisen ulkoilun lisääntymisenä, pohtii apulaisprofessori Arja Sääkslahti liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Suomalaislapset nukkuvat verrattain hyvin
Optimaalinen unen määrä vaihtelee lapsen iän mukaan. Kaksivuotiaille suositellaan vähintään 11 tuntia unta vuorokaudessa, josta osa voi kertyä päiväunista. Kolme–viisivuotiaille suositellaan vähintään kymmenen ja kuusivuotiaille yhdeksän tuntia unta vuorokaudessa. Unen laadun tulisi olla hyvää. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia lapsista saa riittävän määrän unta arkisin ja 90 prosenttia viikonloppuisin ja vapaapäivinä. Unen laatu on hyvää yhtä usealla.
– Meidän aineistossamme näkyy hienoista laskua unen laadussa koronapandemian toisena vuotena 2021. Pitkittynyt korona-aika on varmasti uuvuttanut vanhempia ja siten lapsiakin. On tärkeää pitää silmällä, palautuuko hyvä unen laatu samalle tasolle pidemmällä aikavälillä.
Tulot ja koulutus selittävät ruutuaikaa ja unta
Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien koulutus- ja tulotasojen yhteyttä suositusten täyttymiseen. Ruutuajan ja unen osalta tulokset tukevat aiempia löydöksiä, joiden mukaan suurempituloisten ja korkeammin koulutettujen vanhempien lapset täyttävät suositukset todennäköisemmin. Tämä on osa globaalia trendiä, jossa hyvinvointi kasautuu samoille yksilöille.
Näin ei kuitenkaan ole liikunnallisen ulkoleikin osalta. Tutkimuksessa havaittiin, että lasten ulkoleikkiä esiintyi paljon sekä korkean että matalan koulutus- ja tulotasojen perheissä. Erityisesti arkisin matalammin koulutettujen vanhempien lapset leikkivät ulkoleikkejä muita enemmän. Yliopistonlehtori Hanna Vehmaksen mukaan syytä tähän ei täysin tiedetä, mutta yksi selitys voi löytyä selkeämmästä työn ja vapaa-ajan erosta alemman tuloluokan perheissä, mikä on korostunut entisestään korona-aikana.
Tutkimus on osa kansainvälistä tutkimusta, jossa on Suomen lisäksi mukana Aasian maita. Suomessa edustavalla satunnaisotannalla toteutettuun tutkimukseen osallistui yhteensä 13 000 vanhempaa lähes 60 kunnasta.
Alkuperäisartikkeli
Koivukoski, H., Hasanen, E., Tolvanen, A., Chua, T., Chia, M., Vehmas, H. & Sääkslahti, A. Meeting the WHO 24-hour guidelines among 2–6-year-old children by family socioeconomic status before and during the COVID-19 pandemic: A repeated cross-sectional study. Journal of Activity, Sedentary and Sleep Behaviors. 2022.
https://jassb.biomedcentral.com/articles/10.1186/s44167-022-00010-4
Lisätietoja
Arja Sääkslahti
apulaisprofessori, liikuntatieteellinen tiedekunta
arja.saakslahti@jyu.fi
040 8053974 (HUOM. mahdollinen soittoaika sovittava sähköpostitse)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Yläkoululaiset disinformaation keskellä – tutkimuksessa selvitetään, kuka tunnistaa harhaanjohtavan tiedon ja miksi19.2.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Disinformaatio eli tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto on yhä näkyvämpi osa nuorten arkea. Sosiaalisen median kanavat, algoritmit ja nopeasti leviävä sisältö altistavat yläkoululaiset virheelliselle tiedolle päivittäin. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka hyvin nuoret tunnistavat disinformaation ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän kykyynsä erottaa tosi valheesta.
Suomen Akatemia rahoittaa musiikin kansainvälisen huippututkijan paluun Jyväskylän yliopistoon19.2.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 27,5 miljoonaa euroa Suomen ulkopuolelta kutsuttavien korkeatasoisten tutkijoiden rekrytoimiseen. Jyväskylän yliopistoon myönnettiin 2,5 miljoonan euron rahoitus musiikin huippututkija Tuomas Eerolan rekrytointiin. Rahoituksen turvin kaikkiaan 11 kansainvälistä tutkijaa siirtyy suomalaisiin yliopistoihin professorin tehtäviin ja perustaa niihin tutkimusryhmänsä.
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiöltä merkittävä tuki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle - Säätiö myönsi apurahoja 265 000 euroa18.2.2026 21:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö sr. on lahjoittanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle 190 000 euron apurahan 18.2.2026. Apurahatilaisuudessa Säätiö jakoi apurahoja kauppatieteiden opiskeluun sekä korkeakouluasteisen kaupallisen koulutuksen ja liikesivistyksen ylläpitoon ja tukemiseen Jyväskylässä yhteensä 265 000 euroa.
Uusi hanke kartoittaa harvinaisten maametallien vaihtoehtoisia lähteitä18.2.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Suomen ympäristökeskus selvittävät, mistä nykyisin alihyödynnetyistä lähteistä harvinaisia maametalleja olisi tulevaisuudessa mahdollista ottaa talteen.
Väitöstutkimus: japanilaisen filosofian käsitys minästä tyhjänä syventää yhteyttämme muihin18.2.2026 08:02:33 EET | Tiedote
YTM Anttoni Kuusela tarkasteli väitöstutkimuksessaan japanilaisen filosofian käsityksiä siitä, mitä minuus on. Hän erityisesti tutki minuuden tyhjyyttä, joka on jatkuvassa muutoksessa ja perustavanlaatuisesti sidoksissa toisiin. Tutkimus osoittaa, että voisimme hyötyä oman minuutemme pohtimisesta myös arkielämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
