Pioneeritutkimus selvitti sisun merkityksiä
5.4.2019 16:59:33 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Emilia Lahti haluaa rikastaa sisusta käytävää keskustelua. Hänen mukaansa suomalainen sisu on yleismaailmallinen voimavara, mutta se tarvitsee rinnalleen pehmeyttä ja psykologista turvallisuuden tunnetta ollakseen tasapainossa.
Lahti on juuri julkaissut tieteellisen artikkelin sisusta International Journal of Wellbeing -lehdessä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sisua tutkitaan systemaattisesti. Tutkimus toteutettiin sosiaalisen median kyselyillä muun muassa Facebookissa ja Twitterissä. 80 prosenttia vastaajista oli naisia ja 95 prosenttia suomalaisia.
Vastauksissa sisu kuvattiin muun muassa sinnikkyyden veljeksi ja periksiantamattomuuden siskoksi. Sisu on myös kykyä löytää voimaa selvitä ja toipua esimerkiksi traumaattisista tapahtumista. Toisille sisu on enemmän kehollinen voimavara kuin mielen voimaa.
Lahden mukaan myös monissa muissa kulttuureissa on sisumaisia piirteitä. Japanin ’gaman’ on tästä esimerkki. Kiinnostava jatkotutkimusaihe voikin olla itsensä ylittäminen ja sisäinen voima sekä näiden kuvaaminen eri kulttuureissa.
Tutkimuksen mukaan sisu on sisäistä voimaa, joka on toisinaan tietoisen yrittämisen ulottumattomissa. Se syntyy pisteessä, jossa on jo kohdattu fyysisten ja henkisten voimavarojen rajat. Sisu liittyy siksi äärimmäisiin vastoinkäymisiin. Sisu on myös kykyä tarttua toimeen; saada asioita aikaiseksi.
”Sisu voi mennä myös alueelle, joka ei enää tuekaan hyvinvointia. Sisu on kuin tuli, joka voi mennessään polttaa kaiken. Saattaa tuntua häpeälliseltä, ettei jaksakaan, epäonnistuu ja joutuu pyytämään apua. Siinä kohtaa tarvitaan itsetuntemusta ja laajempaa armollisuuden kulttuuria, jotta sisu ei käänny sisukasta vastaan”, Emilia Lahti sanoo.
Antautumistakin tarvitaan
Sisu on selviämisen elinehto, mutta ilman lempeyttä se voi johtaa sydämettömyyteen. Liian sisukas voi olla armoton paitsi itseä myös toisia kohtaan. Sisuuntunut ei ehkä tiedä, koska kannattaa lopettaa. Hän jatkaa saman asian yrittämistä odottaen eri tulosta.
”Tilanteen aktiivinen havainnointi on avainasemassa. Joskus pitää ehkä muuttaa suuntaa ja puskea vähemmän. Muuten seurauksena on uupuminen ja muut terveydelliset haasteet. Emme ole koneita. Se riittää, että tekee parhaansa”, Lahti sanoo.
Sisua pitää siis itsetuntemuksen kautta oppia käyttämään oikein. Liian suuri annos sisua ei anna tilaa ottaa muita huomioon.
”Sisu on parhaimmillaan joustava ja mukautuva, ei sokea eikä pakonomainen. Se perustuu tilanteesta tehtyyn arvioon. Sisun avulla tilanteesta voi löytää hyvää sen sijaan, että taistelisi tilannetta vastaan. Antautuminenkin voi olla joskus tarpeen”, Lahti sanoo.
Lahden mukaan sisua ei pidä vertailla vaan sitä voi pitää oman itsetuntemuksen välineenä.
”Elämän ei tule olla jatkuvaa kamppailua, mutta ei myöskään mukavuusalueella makoilua. Tasapaino tulee löytää, jolloin myös omat kyvyt tulevat tutuiksi”, sanoo Lahti.
”Jatkotutkimus koskettaa monia sisun alueita, kuten tunteiden ja käyttäytymisen välistä yhteyttä."
Artikkeli
Embodied fortitude: An introduction to the Finnish construct of sisu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emilia Lahti
väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
emilia.lahti(a)aalto.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Voiko tekoäly opettaa ihmisille empatiaa? Tutkijat ratkovat työelämän ristiriitoja digitaalisen kaksosen avulla4.6.2026 07:57:25 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa tiimistä luodun digitaalisen kaksosen eli peilikuvan avulla voi saada selville mahdollisia vuorovaikutushaasteita jopa ennen niiden syntymistä.
Kurkista Lohjan historiaan kivikaudelta 2000-luvulle – virtuaalinäyttely säilöö kulttuuriperintöä kestävästi3.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Lohjan museon pitkäaikainen kulttuurihistoriallinen perusnäyttely on jo päättynyt, mutta sitä ennen MeMo-instituutti tallensi sen sisällön yksityiskohtaiseksi 3D-virtuaalinäyttelyksi verkkoon.
Kolmen Tampereen asuinalueen vertailu paljastaa: tiivis rakentaminen synnyttää samankaltaisia asuinalueita, joissa viherympäristöä on vähän ja läpäisemättömiä pintoja paljon2.6.2026 12:20:00 EEST | Tiedote
Tiiviissä kaupunkirakenteessa viherrakenteelle jää vain vähän tilaa, koska läpäisemättömien pintojen, kuten rakennusten, asfaltin ja kiveysten osuus kasvaa. Asuinalueiden vertailusta selviää, että esimerkiksi latvuspeitto saattaa jäädä lähes kymmenesosaan suositellusta.
Finland hör till Europas främsta investeringsländer, visar studie26.5.2026 05:30:00 EEST | Pressmeddelande
Nästan hälften av de finländska hushållen investerar redan i aktier eller fonder. En ny studie från Aalto-universitetet visar att Finland har vuxit fram som ett av Europas ledande investeringsländer vid sidan av Sverige.
Finland hör till Europas främsta investeringsländer, visar studie26.5.2026 05:30:00 EEST | Pressmeddelande
Nästan hälften av de finländska hushållen investerar redan i aktier eller fonder. En ny studie från Aalto-universitetet visar att Finland har vuxit fram som ett av Europas ledande investeringsländer vid sidan av Sverige.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
