Pirkanmaan vesitilanne rauhallinen – talvitulvilta vältytään tänä jouluna

Luonnontilaisilla järvillä ollaan lähellä keskimääräisiä arvoja

Pitkän kuivan kesän jälkeen Pirkanmaalle osuneet loka-marraskuun sateet saivat järvien vedenpintoja nousuun.

- Yleisesti järvillä ollaan nyt lähellä ajankohdan keskimääräisiä vedenkorkeuksia. Suurimmat luonnontilaiset järvet eivät ole vielä saavuttaneet keskimääräisiä tasoja. Näistä järvistä Iso-Tarjannevedellä vedenkorkeus on Visuveden havaintopaikalla vielä noin 5 cm keskimääräistä alempana ja Iso-Längelmävedellä Kaivannon havaintopaikalla eroa keskimääräiseen on vielä noin 10 cm. Molempien järvien vedenpinnat ovat nousussa lähipäivinä, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Muutamalla Pirkanmaan järvellä vedenpinta on noussut selvästi ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Näihin kuuluvat esimerkiksi Virtain Toisvesi, jossa vedenkorkeus on noussut marraskuussa puoli metriä keskimääräistä korkeammalle. Myös Pälkäneen Kukkia on 10 cm keskimääräistä korkeammalla. Lisäksi säännöstellyistä järvistä Kyrösjärven vedenkorkeus nousi nopeasti marraskuun puolessa välissä ja on nyt 15 cm keskimääräistä korkeampi.

Etenkin pienempien järvien ja suurimpien järvien matalilla lahtialueilla vesien lämpötilat ovat monin paikoin jo lähestymässä nollaa ja paikoin on muodostunut riitettä tai kevyttä jääkantta. Yleisesti järvien selillä ei ole vielä muodostunut jäätä viime päivien pakkasista huolimatta. Tarvitaan pitkä, melko tuuleton pakkasjakso, jotta teräsjäätä alkaisi muodostua järviin.

- ELY-keskuksen ylläpitämät pintaveden lämpötilamittarit Näsijärvellä, Längelmävedellä ja Kitusjärvellä on siirretty edellisellä ja viime viikolla talvivarastoon, jotta pintajää ei rikkoisi niitä, kertoo vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Lue lisää:

- Vesistöjen vedenkorkeudet Pirkanmaalla (ymparisto.fi)

Kokemäenjoelle ei ole muodostumassa jääkantta vielä tämän vuoden puolella

Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä on suuri merkitys Kokemäenjoen talvitulvien estäjänä. Etenkin Näsijärven, Vanajaveden ja Pyhäjärven sekä jossain määrin myös Kyrösjärven ja Rauta-Kuloveden säännöstelyllä on vaikutusta Kokemäenjokeen. Vedenkorkeuksien alentamisella järviin pyritään tekemään loppusyksystä tilaa, jotta sopivien olosuhteiden vallitessa järvien virtaamia voidaan rajoittaa ja siten pienentää Kokemäenjoen virtaamaa. Tällä on suuri merkitys hyydetulvien ehkäisyssä.

- Kun pakkasta on tarpeeksi ja joen virtaama on riittävän pieni, jokeen alkaa muodostua jääkansi. Jääkansi toimii eristeenä ja ehkäisee hyyteen muodostumista joessa, toteaa Isid.

Tällä hetkellä Kokemäenjoessa veden lämpötila on noin 1–1,5 astetta, joten jääkannen muodostumiselle ei ole vielä otollisia olosuhteita. Lämpötilan tulee laskea lähelle nollaa, jotta virtaaman rajoittaminen mahdollistaa jääkannen muodostumista.

- Jääkannen muodostuminen jo tämän vuoden puolella on mahdollista, mutta se vaatii riittävän pitkää pakkasjaksoa. Sääennusteissa ei kuitenkaan näytä olevan tällaisia olosuhteita. Ennustetuista sateista huolimatta vesitilanne on tänä vuonna rauhallisempi kuin viime vuonna eikä ole toistaiseksi näköpiirissä yhtä kovia virtaamia Kokemäenjoessa, Isid kertoo.