Pitääkö vanhuuteen varautua?
Finanssiala ry on yhteistyössä ikääntyneiden asioista huolehtivien järjestöjen kanssa suunnitellut talouden tarkistuslistan, jonka läpikäymällä saa kuvan oman taloudellisen varautumisen asteesta. Marttaliiton ja Takuusäätiön Rahat riittää-hankkeen asiantuntijat esittelevät testiä Vanhuuteen varautumisen iltapäivässä Oodissa torstaina 10. lokakuuta.
"Taloudellisen varautumisen suunnittelu on oman tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeinen asia. Se miten tulemme taloudellisesti toimeen koostuu monesta asiasta: palkasta ja sen pohjalta muodostuvasta työeläkkeestä, omasta varallisuudesta, säästöistä ja perinnöistä sekä omasta toimintakyvystä ja terveydestä", sanoo kehityspäällikkö Kristiina Siikala Finanssiala ry:stä.
Asumismuodon ohella ovat hyvä terveys, säästeliäs elämäntapa, velattomuus ja työssäkäynti ovat Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan merkittävimmät toimeentuloa helpottavat tekijät ikääntyneillä.
Vanhustyön Keskusliiton Varautuminen vanhusikään -kyselytutkimuksessa viime vuodelta selvitettiin yli 50-vuotiaiden näkemyksiä vanhuuteen varautumisesta. 90 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että vanhuuteen kannattaa varautua erittäin paljon tai jossain määrin. Vastaajat myös toivovat enemmän tietoa ikääntymisen suunnitteluun liittyvistä teemoista. Erityisesti 50–69-vuotiaat kertovat avoimissa vastauksissa, että kiinnittäisivät omaan talouteensa huomiota aiemmin, jos voisivat nyt valita.
"Ongelmana tuntuu tällä hetkellä olevan se, miten ikääntymiseen varautumiseen liittyvä ennalta ehkäisevä toiminta tavoittaa ihmiset, jotka ovat vielä työelämässä. He eivät vielä halua ajatella eläkeikää", toteavat projektisuunnittelija Maija Isaksson Takuusäätiöstä ja hankekoordinaattori Erkki Ukkola Marttaliitosta. Molemmat työskentelevät Rahat riittää-hankkeessa.
Maija Isakssonin mukaan monille eläkkeen pienuus tulee yllätyksenä. Eläkkeen määrää ei välttämättä haluta ajatella, tai siitä saattaa olla epärealistisia käsityksiä. Erkki Ukkola sanoo, että etenkin miehillä näyttäisi olevan ylioptimistiset käsitykset oman eläkkeensä määrästä.
"Eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa myös luopumista. On inhimillistä, että asia koetaan myös vaikeaksi. Taloudellinen varautuminen ei ole silloin päällimmäisenä mielessä. Tekemissämme haastatteluissa asia on tullut selvästi ilmi", Ukkola ja Isaksson toteavat.
Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisen Rahat riittää! -kehittämishankkeen tavoitteena on kotitalouksien talous- ja velkaongelmia ehkäisevän ja selviytymistä tukevan talousosaamisen vahvistaminen. Hankkeen kohderyhminä ovat nuoret itsenäistymässä olevat aikuiset ja työelämästä eläkkeelle siirtymässä olevat. Yhtenä hankkeen materiaalina käytetään Finanssiala ry:n yhteistyössä yhteistyökumppaniensa kanssa valmistelemaa opasta ”Suunnittele itse elämääsi – talousasiat hoitoon huolella
Opas löytyy mm. Finanssiala ry:n sivuilta sekä Vanhustyön Keskusliiton www.vanheneminen.fi -sivustolta. Opas on päivitetty kesän 2019 aikana. Talouden tarkistuslista -testi löytyy tästä linkistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Finanssiala ry:
Kehityspäällikkö Kristiina Siikala, puh. 040 737 5117
Rahat riittää-hanke:
Hankekoordinaattori Erkki Ukkola, Marttaliitto, puh. 050 406 7932
Projektisuunnittelija Maija Isaksson, Takuusäätiö, puh. 050 325 6919
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
