Pitäisikö määräaikaisista koululääkärintarkastuksista luopua? Kohdennetuista tarkastuksista enemmän hyötyä

Helsingin yliopistossa valmistuneessa tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin alakouluikäisten määräaikaisten lääkärintarkastusten hyötyjä ja haittoja. Tulosten mukaan määräaikaisista koululääkärintarkastuksista on hyötyä vain osalle oppilaista.

Laki velvoittaa koululääkärit tarkastamaan kaikki oppilaat peruskoulun ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla riippumatta siitä, onko vuosittaisessa kouluterveydenhoitajan tarkastuksessa havaittu lääkärin ammattitaitoa vaativia ongelmia.

– Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voisiko koululääkärin työtä kohdentaa niille lapsille, joista vanhemmilla, opettajilla tai kouluterveydenhoitajilla on huolta, väittelijä Kirsi Nikander kertoo.

Aihe on paitsi oppilaan terveyden kannalta, myös kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti tärkeä. Tutkimus auttaa Nikanderin mukaan löytämään keinoja terveydenhuollon resurssien oikeaan kohdentamiseen.

Lääkärintarkastuksen tarvetta voi selvittää kyselyllä

Tutkimuksessa kartoitettiin vanhempien, opettajien ja kouluterveydenhoitajien kokemaa huolta lapsista kyselylomakkeilla, jotka he täyttivät kouluterveydenhoitajan tarkastuksen jälkeen. Noin puolesta lapsista oli jokin merkittävä huoli. Kolme suurinta huolta olivat joko kasvu tai fyysinen oire tai molemmat, tunne-elämä ja keskittymisen haasteet.

Lääkärit tekivät tarkastuksensa kaikille oppilaille normaalin käytännön mukaisesti tietämättä lomakkeiden sisältöä. Sen jälkeen lääkärit arvioivat tarkastuksen hyötyä tai haittaa ennalta annettujen kriteereiden mukaan. Toimenpiteet, jotka kouluterveydenhoitaja olisi pystynyt hoitamaan tai joiden hoitamatta jättämisestä ei olisi seurannut merkittävää haittaa, luokiteltiin kategoriaan ei hyötyä.

– Lääkärit arvioivat vain noin 40 prosenttia lääkärintarkastuksista hyödyllisiksi, Nikander kertoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisten kyselylomakkeisiin kirjaamia huolia ja arvioitiin lääkärintarkastuksen tarvetta niiden perusteella. Kyselylomakkeiden avulla määritelty lääkärintarkastuksen tarve ennusti hyvin koululääkärin arvioimaa hyötyä tarkastukselle.

– Vanhempien ja ammattilaisten täyttämää ennakkokyselyä voisi käyttää tunnistamaan ne lapset, jotka voivat hyötyä lääkärintarkastuksesta ja siten vapauttaa koululääkäriresurssia lääkärin ammattitaitoa vaativien ongelmien selvittelyyn ja hoitoon, Nikander summaa.

Tutkimus toteutettiin 21 peruskoulussa neljällä paikkakunnalla Etelä-Suomessa vuonna 2017–2018.

Lisätietoja

LL Kirsi Nikander, Helsingin yliopisto

kirsi.nikander@iki.fi

LL Kirsi Nikander väittelee 12.5.2023 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Routine general health checks by school physicians in primary schools - needs and benefits" (Määräaikaiset lääkärintarkastukset alakouluissa: tarpeita ja hyötyjä).

 Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

 Lisätietoja tilaisuudesta Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.