Pitkä laitoshoito odottaa yli puolta ikääntyneistä naisista
Liki 60 prosenttia 65-vuotiaista naisista mutta vain reilu kolmannes miehistä päätyy elinaikanaan pitkäaikaiseen laitoshoitoon, esimerkiksi hoitokotiin tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. Hoitoon otetuilla miehillä kuluu hoidossa noin kaksi mutta naisilla miltei kolme vuotta.
– Sukupuoliero johtuu erityisesti naisten alhaisemmasta kuolleisuudesta. Naiset elävät useammin hyvin vanhoiksi, jolloin laitoshoito on yleistä. Naiset myös elävät laitoshoidossa vakavien toimintakyvyn ongelmien kanssa pitempään, sanoo professori Pekka Martikainen Helsingin yliopistosta.
– Osittain eroa myös selittää, että ikääntyvät naiset ovat useammin leskiä ja asuvat yksin.
Avioliitto suojaa laitoshoidolta
Siviilisäädyllä on suuri vaikutus. Laitoshoidon osuus jäljellä olevasta elinajasta on naimisissa olevilla pienin, leskillä toiseksi pienin, eronneilla toiseksi suurin ja naimattomilla suurin. Naimisissa olevat joutuvat laitoshoitoon muita ryhmiä epätodennäköisemmin, ja he palaavat todennäköisemmin hoitojaksolta kotiin.
Naimattomilla ja yksin asuvilla on muita vähemmän sosiaalista tukea ja apua arjen sujumiseen, minkä vuoksi he saattavat siirtyä laitoshoitoon terveempinä kuin naimisissa olevat. Näin he myös elävät laitoshoidossa pidempään.
Odotettavissa oleva laitoshoito ei ole merkittävästi lyhyempi 90 vuotta täyttäneillä kuin 65 vuotta täyttäneillä. Hyvin korkean iän saavuttaminen ei siis juuri suojaa pitkäaikaiseen hoitoon joutumiselta.
Hoivan tarve lisääntyy
Ikääntyneiden pitkäaikaisen laitoshoidon järjestäminen ja kustantaminen on yksi väestön ikääntymisen keskeisimmistä haasteista. Muistisairauksiin ja aivohalvaukseen kuolleilla pitkäaikainen laitoshoiva viimeisinä elinvuosina on erityisen yleistä. Väestön ikääntyminen ja kuoliniän siirtyminen yhä myöhemmäksi todennäköisesti lisäävät pitkäaikaisen hoivan tarvetta.
Helsingin yliopiston ja London School of Economicsin tutkijat ovat arvioineet laitoshoitoon siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja hoidon ennakoitua kestoa kattavien rekisteriaineistojen perusteella. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteritietoihin yli 300 000:sta 65 vuotta täyttäneestä suomalaisesta miehestä ja naisesta.
Pitkäaikaiseksi laitoshoidoksi määriteltiin yli 90 päivää kestävä hoito. Noin 86 prosentilla laitoshoitoon joutuneista hoitojaksoja oli vain yksi. Laitoshoito alkaa tyypillisimmin terveyskeskuksesta tai sairaalasta, mutta voi olla myös esimerkiksi tehostettua palveluasumista tai kuntoutushoitoa.
Tutkimusartikkeli “Life expectancy in long-term institutional care by marital status: multistate life table estimates for older Finnish men and women” on julkaistu Journals of Gerontologyssä.
Lisätietoja:
professori Pekka Martikainen, Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksikkö
puh. 044 286 1946, pekka.martikainen@helsinki.fi
Taulukko: 65-vuotiaan todennäköisyys päätyä laitoshoitoon elinaikanaan
Nainen |
Mies |
|
Naimisissa oleva |
56 % |
33 % |
Leski |
59 % |
38 % |
Eronnut |
61 % |
39 % |
Naimaton |
64 % |
43 % |
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-Niemitiedottaja
Puh:+358 50 415 0494elina.mattila-niemi@helsinki.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme