Pitkä laitoshoito odottaa yli puolta ikääntyneistä naisista
Liki 60 prosenttia 65-vuotiaista naisista mutta vain reilu kolmannes miehistä päätyy elinaikanaan pitkäaikaiseen laitoshoitoon, esimerkiksi hoitokotiin tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. Hoitoon otetuilla miehillä kuluu hoidossa noin kaksi mutta naisilla miltei kolme vuotta.
– Sukupuoliero johtuu erityisesti naisten alhaisemmasta kuolleisuudesta. Naiset elävät useammin hyvin vanhoiksi, jolloin laitoshoito on yleistä. Naiset myös elävät laitoshoidossa vakavien toimintakyvyn ongelmien kanssa pitempään, sanoo professori Pekka Martikainen Helsingin yliopistosta.
– Osittain eroa myös selittää, että ikääntyvät naiset ovat useammin leskiä ja asuvat yksin.
Avioliitto suojaa laitoshoidolta
Siviilisäädyllä on suuri vaikutus. Laitoshoidon osuus jäljellä olevasta elinajasta on naimisissa olevilla pienin, leskillä toiseksi pienin, eronneilla toiseksi suurin ja naimattomilla suurin. Naimisissa olevat joutuvat laitoshoitoon muita ryhmiä epätodennäköisemmin, ja he palaavat todennäköisemmin hoitojaksolta kotiin.
Naimattomilla ja yksin asuvilla on muita vähemmän sosiaalista tukea ja apua arjen sujumiseen, minkä vuoksi he saattavat siirtyä laitoshoitoon terveempinä kuin naimisissa olevat. Näin he myös elävät laitoshoidossa pidempään.
Odotettavissa oleva laitoshoito ei ole merkittävästi lyhyempi 90 vuotta täyttäneillä kuin 65 vuotta täyttäneillä. Hyvin korkean iän saavuttaminen ei siis juuri suojaa pitkäaikaiseen hoitoon joutumiselta.
Hoivan tarve lisääntyy
Ikääntyneiden pitkäaikaisen laitoshoidon järjestäminen ja kustantaminen on yksi väestön ikääntymisen keskeisimmistä haasteista. Muistisairauksiin ja aivohalvaukseen kuolleilla pitkäaikainen laitoshoiva viimeisinä elinvuosina on erityisen yleistä. Väestön ikääntyminen ja kuoliniän siirtyminen yhä myöhemmäksi todennäköisesti lisäävät pitkäaikaisen hoivan tarvetta.
Helsingin yliopiston ja London School of Economicsin tutkijat ovat arvioineet laitoshoitoon siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja hoidon ennakoitua kestoa kattavien rekisteriaineistojen perusteella. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteritietoihin yli 300 000:sta 65 vuotta täyttäneestä suomalaisesta miehestä ja naisesta.
Pitkäaikaiseksi laitoshoidoksi määriteltiin yli 90 päivää kestävä hoito. Noin 86 prosentilla laitoshoitoon joutuneista hoitojaksoja oli vain yksi. Laitoshoito alkaa tyypillisimmin terveyskeskuksesta tai sairaalasta, mutta voi olla myös esimerkiksi tehostettua palveluasumista tai kuntoutushoitoa.
Tutkimusartikkeli “Life expectancy in long-term institutional care by marital status: multistate life table estimates for older Finnish men and women” on julkaistu Journals of Gerontologyssä.
Lisätietoja:
professori Pekka Martikainen, Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksikkö
puh. 044 286 1946, pekka.martikainen@helsinki.fi
Taulukko: 65-vuotiaan todennäköisyys päätyä laitoshoitoon elinaikanaan
Nainen |
Mies |
|
Naimisissa oleva |
56 % |
33 % |
Leski |
59 % |
38 % |
Eronnut |
61 % |
39 % |
Naimaton |
64 % |
43 % |
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-Niemitiedottaja
Puh:+358 50 415 0494elina.mattila-niemi@helsinki.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston rehtorina jatkaa Sari Lindblom30.3.2023 13:31:30 EEST | Tiedote
Lindblom on toiminut yliopiston rehtorin tehtävässä vuodesta 2020 lähtien. Rehtorin uusi viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2023.
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja29.3.2023 11:17:43 EEST | Tiedote
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa.
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto27.3.2023 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinnon pokannut akatemiatutkija Timo Miettinen on tullut monelle tutuksi Eurooppa ja EU-asioiden taustoittajana ja tulkitsijana.
Rehtori Sari Lindblom: ”Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen”27.3.2023 17:35:03 EEST | Tiedote
Rehtori Sari Lindblom listasi Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlan puheessaan 27.3. neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme