Oulun yliopisto

Pitkät ja lämpimät syksyt vaikeuttavat perhosten selviytymistä talven yli

Jaa

Oulun yliopiston ja Tukholman yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan tavallista lämpimämpi syksy voi koitua kohtaloksi koteloasteessa talvehtiville perhosille.

Kuva: Pieris napi, lanttuperhonen. Kuva Oulun yliopisto / Sami Kivelä
Kuva: Pieris napi, lanttuperhonen. Kuva Oulun yliopisto / Sami Kivelä

Lämpö pitää koteloiden aineenvaihdunnan aktiivisena talvehtimisen aikana, mikä kuluttaa energiaa. Koteloasteessa perhonen ei pysty syömään eikä siten voi täydentää energiavarastojaan.

Tutkijatohtori Matthew Nielsen Oulun yliopistosta johti tutkimusta, jossa altistettiin lanttuperhosen (Pieris napi) koteloita eri lämpötiloille ennen talvea, mutta talvi- ja kevätolosuhteet pidettiin samana kaikille koteloille. Tukholman yliopistosta mukana olivat myös Karl Gotthard ja Philipp Lehmann.

“Kotelon massa on tärkeä tekijä selviytymisen kannalta. Kotelot menettivät massaa syksyn lämpöaltistusten aikana ja arvelimme, että tällä olisi seurauksia talven jälkeen. Meidät kuitenkin yllätti se, kuinka myöhään vaikutukset ilmenivät. Heti lämpöaltistuksen jälkeen suurin osa koteloista oli yhä elossa ja ne alkoivat kuolla vasta myöhemmin keväällä”, Nielsen sanoo.

Lämpimien talvien vaikutuksia on tutkittu aikaisemminkin, mutta Nielsenin mukaan talvea edeltävien olosuhteiden vaikutusten tutkiminen on jäänyt liian vähäiseksi. Ilmastonmuutos venyttää syksyn kestoa ja nostaa lämpötilaa, minkä vuoksi on tärkeää ymmärtää, miten lepotilaan eli diapaussiin menevät hyönteiset sopeutuvat muuttuviin syksyihin ja mitkä niiden lopulliset seuraukset ovat.

“Meidän täytyy tutkia muuttuvien olosuhteiden seurauksia koko elinkaaren ajalta, ei pelkästään niiden välittömiä vaikutuksia. Lämmin talvea edeltävä aika tarkoittaa, että aikuisten perhosten lukumäärä jää pieneksi seuraavana keväänä. Lanttuperhosella on useita sukupolvia vuoden aikana, joten niiden määrä voi palautua normaaliksi myöhemmin. Linnut ja muut ensimmäistä sukupolvea ravintonaan käyttävät lajit ehtivät kuitenkin jo kärsiä”, Nielsen kertoo.

Perhoset ovat myös tärkeitä pölyttäjiä ja siksikin niiden merkitys luonnossa on suuri.

Tämän tutkimuksen tulokset julkaistiin Functional Ecology -julkaisussa maaliskuussa 2022.
Tutkimusjulkaisu: Nielsen, M. E., Lehmann, P., & Gotthard, K. (2022). Longer and warmer prewinter periods reduce post-winter fitness in a diapausing insect. Functional Ecology, 36, 1151–1162. https://doi.org/10.1111/1365-2435.14037

Muuttuuko siipien väri kaupungeissa?

Nielsen on tutkinut myös, miten kaupungistuminen vaikuttaa lepotilaan meneviin hyönteisiin. Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa Nielsen ja Oulun yliopiston akatemiatutkija Sami Kivelä selvittivät, vaikuttavatko kaupunkien keinovalo ja muuttunut lämpötila perhosten lepotilan käynnistymisen ajoittumiseen. Tutkimuksessa verrattiin Helsingin ja Tukholman perhospopulaatioita maaseudun populaatioihin. Tutkijat havaitsivat, että kaupungeissa asuvat perhoset menevät lepotilaan myöhemmin syksyllä, kun päivät ovat jo lyhyempiä. Muutos viittaa siihen, että perhoset ovat sopeutuneet kaupunkien maaseutua korkeampiin lämpötiloihin.

Lepotilan lisäksi lanttuperhosten siipien väri vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Keväällä lentävien talvehtineiden yksilöiden siivet ovat tummempia kuin myöhemmin kesällä lentävien luultavasti siksi, että perhoset lämpenisivät paremmin.

Parhaillaan Nielsen ja Kivelä tutkivat, sopeutuuko siipien värivaihtelu myös kaupunkien lämpöön. "Alustavien havaintojemme perusteella näyttää siltä, että siipien väri on läheisesti sidoksissa lepotilaan, mutta tämä vaatii vielä lisätutkimuksia", Nielsen kertoo. Tutkijat selvittävät myös, vaihteleeko perhosten sopeutuminen kaupunkeihin eri puolilla Eurooppaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Matthew Nielsen, Oulun yliopisto, puh: +46 73 8310105, sähköp. matthew.nielsen@oulu.fi
Akatemiatutkija Sami Kivelä, Oulun yliopisto, sähköp. sami.kivela@oulu.fi
Viestinnän asiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, puh. 050 4344261, sähköp. kaisu.koivumaki@oulu.fi

Kuvat

Kuva: Pieris napi, lanttuperhonen. Kuva Oulun yliopisto / Sami Kivelä
Kuva: Pieris napi, lanttuperhonen. Kuva Oulun yliopisto / Sami Kivelä
Lataa
Kuva: Pieris napi, lanttuperhonen. Kuva Oulun yliopisto / Sami Kivelä
Kuva: Pieris napi, lanttuperhonen. Kuva Oulun yliopisto / Sami Kivelä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Sepelvaltimotautiin liittyvän äkkikuoleman syistä paljastui uutta tietoa – akuutin sydäninfarktin sijasta taustalla on useimmiten sydänlihaksen sairaus30.9.2022 09:23:01 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston tutkimus haastaa vallalla olevan käsityksen sepelvaltimotautiin liittyvien äkkikuolemien syistä. Kardiologian alan merkittävimmässä kansainvälisessä julkaisusarjassa esitetyt tulokset viittaavat vahvasti siihen, että perinteinen sydäninfarkti ei olekaan niin merkittävässä roolissa sepelvaltimotaudin aiheuttamissa äkkikuolemissa kuin aiemmin on ajateltu.

Autojen jakohihnojen rikkoutumisen taustalla ferrokromikuonan eli OKTO-murskeen aiheuttama kuluminen20.9.2022 12:30:00 EEST | Tiedote

Uudet tutkimustulokset selventävät, miksi Oulun seudulla autojen jakohihnoja rikkoutuu useammin kuin muualla maassa. Tutkimuksessa oli mukana useita tutkimusorganisaatioita, ja tutkimustyössä selvitettiin erilaisia mahdollisia syitä ilmiön taustalla. Lopulta ongelman aiheuttavaksi tekijäksi varmistui Oulun seudulla laajasti tiestössä asfaltin runkoaineena käytetty ferrokromikuona.

EMBARGO 19.9. klo 14.00 Mikroyrittäjyyden professuuriin lahjoituksia 125 000 euroa – Kerttu Saalasti -palkinto yrittäjyystutkijalle19.9.2022 14:00:00 EEST | Tiedote

19.9. järjestetyssä Kerttu Saalasti -seminaarissa julkistettiin merkittävät lahjoitukset Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttiin yhteistyössä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa perustettavalle mikroyrittäjyyden professuurille. Joki-Pohjanmaan, Suomenselän ja Alavieskan Osuuspankit antoivat yhteislahjoituksen 50 000 euroa ja Nivalan kaupunki saman verran. Lisäksi Raahen kaupunki lahjoitti 25 000 euroa. Seminaarissa jaettiin myös Kerttu Saalasti -palkinto yrittäjyyttä merkittävästi edistäneelle henkilölle. Palkinnon sai yrittäjyyden professori Ulla Hytti Turun yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme