Pk-Pulssi: Pk-sektorin työnantajat varautuvat vaikeaan vuoteen 2023
5.12.2022 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Vaikeasta tilanteesta huolimatta pk-yritykset ovat toistaiseksi pitäneet kiinni työntekijöistään ja luoneet myös uusia työpaikkoja. Kuitenkin lähitulevaisuudessa moni yritys voi joutua lomauttamaan henkilöstöään, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:
”Venäjän hyökkäyssodan myötä kohonneet raaka-aine- ja energiahinnat pakottavat yritykset hakemaan kustannussäästöjä ja pohtimaan sopeutustoimia. Vaikein tilanne on pienemmillä työnantajilla, kun peräkkäiset kriisit ovat kuluttaneet loppuun niiden taloudelliset puskurit.”
”Toivoa ensi vuoteen tuo kuitenkin se, että monet yritykset ovat sopeuttamistoimien lisäksi myös uudistamassa toimintaansa ja varsinkin kookkaammissa pk-yrityksissä esiintyy melko yleisesti investointi- ja rekrytointiaikomuksia”.
Pk-Pulssin tulokset
Pk-Pulssi on EK:n puolivuosittain julkaisema yrittäjyysbarometri. Se vetää yhteen pienten ja keskisuurten työnantajayritysten arviot nykytilasta sekä odotukset tulevalle vuodelle. Päämittarit liittyvät kysyntään, työpaikkojen määrään, investointeihin ja vientiin. Tuoreimpaan kyselyyn vastasi 1 055 pk-sektorin työnantajayritystä marraskuussa 2022.
Nykytilan arvio loppuvuonna 2022
- 32 prosenttia yrityksistä raportoi kysynnän lisääntymisestä ja 29 prosenttia sen vähentymisestä kuluvan vuoden aikana (32 ja 33 prosenttia vuosi sitten).
- Investoinnit olivat kasvaneet 22 prosentilla ja vähentyneet 28 prosentilla yrityksistä (24 ja 31 prosenttia vuosi sitten).
- Työntekijämääräänsä oli lisännyt 27 prosenttia ja vähentänyt 21 prosenttia (24 ja 26 prosenttia vuosi sitten).
- Kansainvälistä toimintaa tekevistä yrityksistä 23 prosenttia oli lisännyt ulkomaankauppaa ja 24 prosentilla se oli vähentynyt (25 ja 30 prosenttia vuosi sitten).
- Kannattavuus oli kuluvana vuonna vahvistunut 19 prosentilla ja heikentynyt 40 prosentilla yrityksistä.
- Omistajanvaihdos on ajankohtainen 13 500 työnantajayrityksessä (14 500 vuosi sitten), joiden palveluksessa on suuntaa-antavan arvion mukaan 90 000 työntekijää. Kaiken kaikkiaan Suomessa on työnantajayrityksiä 84 500 kappaletta (lähde: Tilastokeskus).
Tulevaisuuden näkymät vuodelle 2023
- 23 prosenttia yrityksistä arvioi kysynnän lisääntyvän ja 35 prosenttia sen vähentyvän tulevan vuoden aikana (43 ja 9 prosenttia vuosi sitten).
- 15 prosenttia ennakoi investointien lisääntyvän ja 35 prosenttia niiden vähentyvän (25 ja 19 prosenttia vuosi sitten).
- Työntekijämäärän kasvuun uskoi 19 prosenttia ja vähentymiseen 21 prosenttia yrityksistä (32 ja 10 prosenttia vuosi sitten).
- Kansainvälistä toimintaa harjoittavista yrityksistä 21 prosenttia arvioi ulkomaankaupan lisääntyvän ja 25 prosenttia sen vähentyvän seuraavan vuoden aikana (35 ja 15 prosenttia vuosi sitten).
- Kannattavuuden vahvistumiseen uskoi 19 prosenttia ja sen heikentymiseen 39 prosenttia yrityksistä. Merkittävimpinä yritystoiminnan haasteina yritykset mainitsivat kohonneet raaka-ainehinnat (55 %) ja energiahinnat (54 %).
- 41 prosentilla yrityksistä on lomautusaikomuksia. Näistä 13 prosenttia arvioi joutuvansa varmuudella lomauttamaan henkilöstöään, kun taas 28 prosenttia joutuu turvautumaan niihin mahdollisesti jossain vaiheessa ensi vuonna.
- Toisaalta 52 prosenttia yrityksistä suunnittelee myös uusia rekrytointeja: 14 prosenttia arvioi toteuttavansa niitä varmuudella ja 38 prosenttia mahdollisesti ensi vuoden aikana.
- 10 prosenttia työnantajista varautuu seuraavan 12 kuukauden aikana siihenkin vaihtoehtoon, että yrityksen toiminta voi pahimmassa tapauksessa päättyä. Näistä kuitenkin vain yhdellä prosentilla lopettamispäätös on jo nyt selkeä.
Alueellisia huomioita
- Nykytila-arviot ovat negatiivisimmat Itä-Suomessa. Alueen yrityksistä 44 prosenttia raportoi kysynnän vähentymisestä ja 22 prosenttia sen lisääntymisestä edellisen 12 kuukauden aikana. Positiivisimmin nykytilannetta arvioitiin Pirkanmaalla.
- Näkymät ensi vuodelle olivat pessimistiset kaikilla alueilla eli toiminnan supistumiseen uskoi suurempi osuus yrityksistä kuin sen laajentumiseen. Synkimpiä näkymät olivat Pohjois-Suomessa, jossa 43 prosenttia arvioi kysynnän vähentyvän ja 18 prosenttia sen vilkastuvan seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tutustu Pk-Pulssin tuloksiin infografiikan muodossa.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, valokuvat
etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU, kauppapolitiikka, Venäjä, pakotteet
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
KUTSU to 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista10.2.2026 14:31:21 EET | Kutsu
MEDIAKUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon mod
EK:n selvitys: Ruotsin ja Tanskan keinot käyttöön Suomen kasvukäänteeseen10.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n selvityshanke nostaa esille verrokkimaiden kiinnostavia kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet vauhdittamaan yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Niistä on syytä ottaa oppia, kun meillä pohditaan lähivuosien kasvukeinoja ja elinkeinopolitiikkaa. Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Samassa ajassa keskeisimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Ne ovat läpivieneet rohkeita uudistuksia, jotka ovat vauhdittaneet yritysten kansainvälistä menestystä niin teollisuudessa kuin palveluissa. Ruotsin vahvuuksissa korostuu yksi Euroopan toimivimmista pääomamarkkinoista, joka edistää kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska taas erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan ja kyvyllä kasvattaa yrityksiä kohti isompaa mittelstand-kokoluokkaa. Molemmat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja määrätietoisiin vienninedistämistoimiin. Ruotsin kasvukeinoissa ko
EK kannattaa luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamista – lisäkannusteet tarpeen9.2.2026 11:14:10 EET | Tiedote
EK:n mielestä luonnonarvomarkkinoiden nykyjärjestelmää kannattaisi kehittää joustavampaan suuntaan, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset tarttua ekologisen kompensaation ja muiden luontotekojen mahdollisuuksiin. Hallituksen luonnonsuojelulain muutosesitys on kannatettava askel luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa esimerkiksi maanomistajat voivat toteuttaa positiivisia luontotoimia – kuten soiden ennallistamista – ja myydä näin syntyviä luontohyötyjä yrityksille tai muille toimijoille. Tämä ekologinen kompensaatio avaa yrityksille uuden keinon kantaa ympäristövastuuta ja osallistua luontotekoihin. Laajempana tavoitteena on kanavoida yksityisiä rahavirtoja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus valmistelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Hallitus ehdottaa, että viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää n
KUTSU 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista3.2.2026 14:53:05 EET | Tiedote
KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi
Uudistetaan EU:n päästökauppa kohti vuotta 2040 – päästöt alas kilpailukyky turvaten3.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
