Pk-Pulssi: Pk-sektorin työnantajat varautuvat vaikeaan vuoteen 2023
Vaikeasta tilanteesta huolimatta pk-yritykset ovat toistaiseksi pitäneet kiinni työntekijöistään ja luoneet myös uusia työpaikkoja. Kuitenkin lähitulevaisuudessa moni yritys voi joutua lomauttamaan henkilöstöään, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:
”Venäjän hyökkäyssodan myötä kohonneet raaka-aine- ja energiahinnat pakottavat yritykset hakemaan kustannussäästöjä ja pohtimaan sopeutustoimia. Vaikein tilanne on pienemmillä työnantajilla, kun peräkkäiset kriisit ovat kuluttaneet loppuun niiden taloudelliset puskurit.”
”Toivoa ensi vuoteen tuo kuitenkin se, että monet yritykset ovat sopeuttamistoimien lisäksi myös uudistamassa toimintaansa ja varsinkin kookkaammissa pk-yrityksissä esiintyy melko yleisesti investointi- ja rekrytointiaikomuksia”.
Pk-Pulssin tulokset
Pk-Pulssi on EK:n puolivuosittain julkaisema yrittäjyysbarometri. Se vetää yhteen pienten ja keskisuurten työnantajayritysten arviot nykytilasta sekä odotukset tulevalle vuodelle. Päämittarit liittyvät kysyntään, työpaikkojen määrään, investointeihin ja vientiin. Tuoreimpaan kyselyyn vastasi 1 055 pk-sektorin työnantajayritystä marraskuussa 2022.
Nykytilan arvio loppuvuonna 2022
- 32 prosenttia yrityksistä raportoi kysynnän lisääntymisestä ja 29 prosenttia sen vähentymisestä kuluvan vuoden aikana (32 ja 33 prosenttia vuosi sitten).
- Investoinnit olivat kasvaneet 22 prosentilla ja vähentyneet 28 prosentilla yrityksistä (24 ja 31 prosenttia vuosi sitten).
- Työntekijämääräänsä oli lisännyt 27 prosenttia ja vähentänyt 21 prosenttia (24 ja 26 prosenttia vuosi sitten).
- Kansainvälistä toimintaa tekevistä yrityksistä 23 prosenttia oli lisännyt ulkomaankauppaa ja 24 prosentilla se oli vähentynyt (25 ja 30 prosenttia vuosi sitten).
- Kannattavuus oli kuluvana vuonna vahvistunut 19 prosentilla ja heikentynyt 40 prosentilla yrityksistä.
- Omistajanvaihdos on ajankohtainen 13 500 työnantajayrityksessä (14 500 vuosi sitten), joiden palveluksessa on suuntaa-antavan arvion mukaan 90 000 työntekijää. Kaiken kaikkiaan Suomessa on työnantajayrityksiä 84 500 kappaletta (lähde: Tilastokeskus).
Tulevaisuuden näkymät vuodelle 2023
- 23 prosenttia yrityksistä arvioi kysynnän lisääntyvän ja 35 prosenttia sen vähentyvän tulevan vuoden aikana (43 ja 9 prosenttia vuosi sitten).
- 15 prosenttia ennakoi investointien lisääntyvän ja 35 prosenttia niiden vähentyvän (25 ja 19 prosenttia vuosi sitten).
- Työntekijämäärän kasvuun uskoi 19 prosenttia ja vähentymiseen 21 prosenttia yrityksistä (32 ja 10 prosenttia vuosi sitten).
- Kansainvälistä toimintaa harjoittavista yrityksistä 21 prosenttia arvioi ulkomaankaupan lisääntyvän ja 25 prosenttia sen vähentyvän seuraavan vuoden aikana (35 ja 15 prosenttia vuosi sitten).
- Kannattavuuden vahvistumiseen uskoi 19 prosenttia ja sen heikentymiseen 39 prosenttia yrityksistä. Merkittävimpinä yritystoiminnan haasteina yritykset mainitsivat kohonneet raaka-ainehinnat (55 %) ja energiahinnat (54 %).
- 41 prosentilla yrityksistä on lomautusaikomuksia. Näistä 13 prosenttia arvioi joutuvansa varmuudella lomauttamaan henkilöstöään, kun taas 28 prosenttia joutuu turvautumaan niihin mahdollisesti jossain vaiheessa ensi vuonna.
- Toisaalta 52 prosenttia yrityksistä suunnittelee myös uusia rekrytointeja: 14 prosenttia arvioi toteuttavansa niitä varmuudella ja 38 prosenttia mahdollisesti ensi vuoden aikana.
- 10 prosenttia työnantajista varautuu seuraavan 12 kuukauden aikana siihenkin vaihtoehtoon, että yrityksen toiminta voi pahimmassa tapauksessa päättyä. Näistä kuitenkin vain yhdellä prosentilla lopettamispäätös on jo nyt selkeä.
Alueellisia huomioita
- Nykytila-arviot ovat negatiivisimmat Itä-Suomessa. Alueen yrityksistä 44 prosenttia raportoi kysynnän vähentymisestä ja 22 prosenttia sen lisääntymisestä edellisen 12 kuukauden aikana. Positiivisimmin nykytilannetta arvioitiin Pirkanmaalla.
- Näkymät ensi vuodelle olivat pessimistiset kaikilla alueilla eli toiminnan supistumiseen uskoi suurempi osuus yrityksistä kuin sen laajentumiseen. Synkimpiä näkymät olivat Pohjois-Suomessa, jossa 43 prosenttia arvioi kysynnän vähentyvän ja 18 prosenttia sen vilkastuvan seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tutustu Pk-Pulssin tuloksiin infografiikan muodossa.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, valokuvat
etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU, kauppapolitiikka, Venäjä, pakotteet
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n Suhdannebarometri: Yritysten suhdannearviot pysyneet synkkinä29.4.2024 08:00:04 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat pysyneet kriisiaikojen tasolla. Yritysten suhdanneodotukset ovat kohonneet hieman viime tammikuun tiedustelusta, mutta ovat yhä selvästi mollivoittoiset. Talouden laskusuhdanne koettelee erityisesti rakentamista sekä teollisuutta. Palvelualat ovat puolestaan kannatelleet yhä Suomen taloutta ja etenkin työllisyyttä viime kuukausien aikana.
EK ja Perheyritysten liitto: Pk-sektorin yrittäjät ja omistajat peräänkuuluttavat EU:lta vahvempaa kasvun selkänojaa24.4.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Pk-sektorin kasvu tulee nostaa EU-politiikan prioriteettien joukkoon seuraavalla viisivuotiskaudella. EU-sääntelyssä on aikaansaatava mitattavia tuloksia siten, että pk-sektoriin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Rahoituksen saatavuus on varmistettava sekä saatava sisämarkkinoiden täysi kasvupotentiaali pk-sektorin käyttöön, kannustavat EK:n ja Perheyritysten liiton yrittäjät. Pk-yritysten kilpailukykyinen ja kasvua edistävä toimintaympäristö on kriittinen rakennusaine EU:n tulevalle menestykselle, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy): ”Pk-yritykset tarjoavat eurooppalaisille yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat yli puolet EU:n bruttokansantuotteesta. Ne ovat avainroolissa niin uusien innovaatioiden tuottajina kuin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. EU:n tulee tästä syystä aloittaa tulevalla kaudella kilpailukykyremontti, jolla luodaan uudet edellytykset pk-yritysten kasvulle.” Suomen ja perheyritysten e
Elinkeinoelämän järjestöt: Vahvistetaan Suomen EU-vaikuttavuutta22.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa. Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan
Lakoista katse eteenpäin18.4.2024 13:11:49 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää tärkeänä, etteivät SAK:n liitot jatka enää poliittisia lakkoja, vaan katse on tulevaisuudessa.
EK: Velkaantumisen taittaminen välttämätöntä – kasvupanostukset positiivisia16.4.2024 16:33:34 EEST | Tiedote
Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme