Pk-yritysten tavaraviennin kasvu pysähtyi Venäjän hyökkäyssodan alettua - Hintatason nousu huomioiden pk-viennin arvo laski vuonna 2022
Suomen viennin suhteellisen korkeaa tasoa vuonna 2022 selittää kohonnut hintataso, eivät kasvaneet viennin volyymit. Inflaation noustua historiallisen korkealle olennaista ei ole viennin euromääräinen arvo, vaan reaalinen tai kiinteähintainen eli hintatason muutokset huomioiva arvo. Tilastokeskuksen 28.2. julkaisemien tietojen mukaan kuilu nimellisen ja reaalisen viennin kasvun välillä oli viime vuonna 19 prosenttiyksikköä.
Kun pk-yritysten tavaraviennin euromääräinen kasvu oli vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä 5 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 3 prosenttia, voidaan todennäköisesti puhua viennin alentumisesta.
- Tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että pk-yritysten vientitoiminta on pienimuotoisissa vaikeuksissa. Mistään katastrofista ei kannata puhua, mutta taantumasta kyllä. Heikko viimeaikainen kehitys vaikuttaisi olevan etupäässä suhdannesyistä johtuvaa, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Yritykset solmivat vientisopimukset yleensä hyvissä ajoin. Mikäli hintataso ja kustannukset ehtivät valmistusaikana nousta, tarkoittaa se kannattavuuden heikentymistä.
- On toivottavaa, että suomalaiset yritykset pystyvät laskevan suhdanteen aikoina pitämään yllä asiakassuhteita, koska taloussuhdanteen korjaantuessa hinnat pystytään päivittämään oikealle tasolle ja kannattavuus taas paranee, Kotamäki sanoo.
”Vienti ei vedä, mikäli Suomi hinnoittelee itsensä ulos kansainvälisiltä markkinoilta”
Yleensä maailmantalouden kasvaessa nopeasti myös suomalaisille tuotteille on kysyntää maailmalla. Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat kuitenkin nyt mollivoittoisia. Esimerkiksi OECD ennustaa hieman yli kahden prosentin kasvua tälle vuodelle, mikä on historiallista keskimääräistä kasvua selvästi alempi.
- Suomen vienti ei orjallisesti seuraa maailmantalouden kehitystä, mutta ei heikentyvä globaali suhdanne viejien tilannetta toisaalta helpotakaan. Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt lievästi kasvuun. Heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita, Kotamäki sanoo.
Vientisektorin ja varsinkin pk-yritysten asemaa helpottaa Finnveran uusi rahoitusratkaisu, suora vientiluotto suomalaisten vientiyritysten ulkomaisille ostajille. Sen avulla suomalaiset yritykset pystyvät reilummin kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, kun suomalaisen vientiyrityksen ostaja-asiakkaalle voidaan tarjota rahoitusratkaisu kaupan yhteydessä.
- Yleisestä kustannuskilpailukyvystä kannattaa nyt ja tulevaisuudessa kantaa huolta. Vienti ei vedä, mikäli Suomi hinnoittelee itsensä ulos kansainvälisiltä markkinoilta. Meidän tulee seurata tiiviisti keskeisten kilpailijamaidemme kustannuskehitystä ja peilata itseämme niihin. Työvoimapula on entistä useammin yrityksen kasvun este ja siten myös este laajentua kansainvälisille markkinoille. Suomi on pieni ja avoin talous. Vientiteollisuutta tullaan aina tarvitsemaan tuonnin maksamiseksi, Kotamäki sanoo.
Lisää aiheesta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Juuso Heinilä: Pankkimarkkinan kansainvälinen kuohunta tulee heijastumaan myös Suomeen14.3.2023 14:00:29 EET | Tiedote
Rahoitusmarkkinat kuohuvat Silicon Valley Bankin romahdettua viranomaisten pelastettavaksi. Lähiviikkoina nähdään, millaisia heijastusvaikutuksia kansainvälisellä kuohunnalla on Suomen rahoitusmarkkinoihin. Viimeistään finanssikriisi osoitti, että rahoitusmarkkinoiden maantieteellisesti kaukaisillakin häiriöillä on tapana iskeä myös Suomeen voimalla, toteaa Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Korona-ajan huippuvuosien jälkeen rahoituksen myöntäminen tasaantui Itä-Suomen maakunnissa14.3.2023 09:02:34 EET | Tiedote
Vuonna 2022 talouteen iskeneet shokit, Venäjän aloittama sota, inflaatio ja korkojen nousu eivät jaksaneet vetää enää kolmatta vuotta peräkkäin Finnveran rahoitusta nousuun. Finnvera myönsi rahoitusta Itä-Suomen alueen neljään maakuntaan yhteensä 139 miljoonaa euroa vuonna 2022. Myönnetyn rahoituksen määrä laski kaikissa neljässä maakunnassa. Vain Pohjois-Karjalassa rahoituksen määrä ylsi koronaa edeltävän vuoden 2019 tasolle. Mikäli Finnveran rahoitus peilaa alueiden elinkeinoelämän kehitystä, tulee muiden kuin kasvumaakuntien talouskehityksestä olla huolissaan, sanoo Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen.
Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja toimintaympäristön myllerryksestä huolimatta – erot maakuntien välillä suuria10.3.2023 08:59:50 EET | Tiedote
Vuosi 2022 toi yrityksille jälleen mukanaan lukuisia toimintaympäristön muutoksia. Inflaatio, Ukrainan sota, kulutuskysynnän muutokset, työvoimapula ja energiakriisi haastoivat alueen yrityksiä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Toisaalta vihreä siirtymä toi myös uusia mahdollisuuksia alueen innovatiivisille yrityksille. Finnvera myönsi Etelä-Suomen alueen yrityksille kotimaan rahoitusta yhteensä 360 miljoonaa euroa (536). Kaikissa alueen maakunnissa Finnveran myöntämän rahoituksen määrä laski odotetusti edelliseen vuoteen verrattuna.
Finnveras regionöversikt för Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten 1–12/2022: Finansieringen av export och handel ökade, efterfrågan på investeringsfinansiering minskade9.3.2023 10:36:14 EET | Tiedote
Det totala beloppet av den finansiering som Finnvera beviljade företag i Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten år 2022 sjönk som väntat jämfört med året innan. Även efterfrågan på investeringsfinansiering från österbottniska företag minskade jämfört med året innan. Förändringen i verksamhetsmiljön började synas i efterfrågan på finansiering under det andra halvåret 2022. Ökningen skedde i finansieringen av exportprojekt samt i beviljandet av finansiering för handel och leveranssäkerheter.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1-12/2022: Viennin ja kauppojen rahoitus kasvoi, investointirahoituksen kysyntä laski9.3.2023 10:26:26 EET | Tiedote
Finnveran vuonna 2022 myöntämän rahoituksen yhteenlaskettu määrä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen yrityksille laski odotetusti edellisvuodesta. Myös pohjalaisyritysten investointirahoituksen kysyntä laski edellisvuodesta. Toimintaympäristön muutos alkoi näkyä rahoituksen kysynnässä vuoden 2022 toisella vuosipuoliskolla. Kasvua nähtiin vientihankkeiden rahoituksessa sekä kaupankäynnin ja toimitusvakuuksien rahoituksen myöntämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme